Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä mataa, kotitalouksien kysynnässä ensimmäisiä merkkejä paremmasta
5.9.2023 06:30:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Pankkibarometrin vastauksissa näkyvät Suomen heikkenevä taloustilanne ja Euroopan keskuspankin kiristyneen rahapolitiikan vaikutukset luotonkysyntään. Vuoden 2023 kolmas kysely tehtiin pankinjohtajille elokuussa.
Barometrikyselyn vastauksissa yritysten luotonkysynnän arvioidaan heikentyneen kuluvalla neljänneksellä, eikä sen odoteta piristyvän lähikuukausina. Suomen taloustilanteen ja -näkymien heikkeneminen näkyy pankinjohtajien vastauksissa.
Seitsemän kymmenestä vastaajasta odottaa luotonkysynnän yhä vähenevän. Vastaajat arvioivat, että luottoja otetaan lähinnä käyttöpääomaa ja rahoituksen uudelleenjärjestelyjä varten. Sen sijaan investointeihin käytettävien luottojen kysynnän odotetaan vähenevän syksyn 2023 aikana vahvasti vuodentakaiseen verrattuna.
Pankinjohtajat arvioivat, että myös kotitalouksien luotonkysyntä on ollut vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä selvästi vuodentakaista hiljaisempaa. Tilanteen heikkeneminen on mahdollisesti kuitenkin päättymässä. Vastaajien joukossa on jo muutama, joka arvioi kysynnän pysyneen ennallaan tai jopa vilkastuneen. Odotukset kotitalouksien lähiajan luotonkysynnästä ovat kuitenkin kokonaisuudessaan edelleen heikot. Erilaisten lainanhoidon joustomahdollisuuksien käyttö on vieläkin kasvussa, mutta saldokäyrät ovat jo alenemassa.
”Yritysten luotonkysynnän tilanne on synkkä. Erityisesti luotonkysyntä investointeja varten vähenee edelleen, mikä ei lupaa hyvää tulevan talouskasvun kannalta. Rakennusalalla suhdannetilanne on erityisen heikko ja asuinrakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä on laskenut merkittävästi. Myös työttömyys on rakennusalalla kasvanut selvästi,” toteaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mariia Somerla.
”Kotitalouksien luotonkysyntä jatkuu heikkona. Pieniä merkkejä käänteestä kohti parempaa saattaa kuitenkin olla ilmassa. Tilastokeskuksen elokuun luottamusindikaattorin mukaan kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta parani hieman edellisestä kuukaudesta. Myös ennakkotietojen mukaan Suomen kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli elokuussa enää 3,4 prosenttia eli inflaatio on hidastunut. Monet kuitenkin odottavat Euroopan keskuspankin koronnostojen loppumista ennen kuin lähtevät asuntokaupoille”, arvioi Somerla.
Pankkibarometrissään Finanssiala ry kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiKimmo KoivistoAnalyytikko
Puh:+ 358 20 793 4257kimmo.koivisto@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Nousevat korot ja epävarmuus saivat sijoittajat myymään pitkän koron rahastoja – raha virtasi lyhyen koron rahastoihin ja osakerahastoihin9.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Liikkeet korkomarkkinoilla näkyivät myös sijoitusrahastoissa. Pitkän koron rahastojen nettomerkinnät olivat syyskuussa tappiolla heijastellen korkojen nousua. Osakerahastoissa kehittyvät markkinat kasvattivat suosiotaan. Lunastukset Suomi-rahastoista kiihtyivät, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat laskivat hieman elokuun ennätystasolta huolimatta siitä, että rahastoihin sijoitettiin enemmän kuin niistä tehtiin lunastuksia. Lasku johtui syyskuun markkinakehityksestä.
YEL-esitys parantunut: Ajantasaisemmat tulotiedot käyttöön – rahastoinnin valmistelu aloitettava tällä hallituskaudella8.10.2026 15:33:29 EEST | Tiedote
Finanssiala pitää hyvänä uudistusta, jossa yrittäjän ansiotulojen määrittämiseen käytetään ajantasaisempia tietoja. Vahvistetun verotuksen tiedot perustuvat pahimmillaan yli vuoden ikäisiin tietoihin. Hallituksen esityksessä lain voimaantulosäännöksiä on muutettu parempaan suuntaan. YELin rahastoinnin aloittamista on syytä selvittää. Rahastointi tasapainottaisi pitkällä aikavälillä järjestelmän rahoitusta ja vähentäisi valtion roolia.
EU:n valtiovarainministerit käsittelevät rahoitusmarkkinoita – Finanssiala vetoaa Purraan: Suomen ajettava ponnekkaammin omaa etuaan ja Euroopan kilpailukykyä8.10.2026 08:57:28 EEST | Tiedote
Suomen on EU-pöydissä ajettava ennakkoluulottomia uudistusehdotuksia, jotka parantavat eurooppalaisen pankkisektorin kilpailukykyä. EU:n valtiovarainministerit kokoontuvat Luxemburgissa torstaina ja perjantaina eri kokoonpanoilla.
Etla laski: Valtio ei juuri menetä verotuloja, jos osakesäästötili laajennetaan rahastoihin1.10.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Jos kuluttaja voisi siirtää rahastosäästöjään rahastosta toiseen ilman verojen välitöntä realisoitumista, rahastojen kilpailu kiristyisi ja korkoa korolle -vaikutus vahvistuisi. Pienemmät kulut ja mahdollisuus muokata sijoituksia kasvattaisivat sijoittajan tuottoa, ja varoja lunastettaessa myös verottaja saisi suuremmat verotulot korkoineen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on laskenut, millaisia verotuottovaikutuksia aiheutuisi, mikäli osakesäästötilin kautta voisi sijoittaa myös rahastoihin. Vaikutukset arvioitiin laskennassa vähäisiksi. Hintalapun laskenta on vaikeaa. Etla on keskittynyt selvityksessään tuotto-osuusrahastoihin, joissa verotuottovaikutuksia voidaan arvioida tiettyjen oletusten avulla. Valtaosa yksityishenkilöiden suosimista rahastoista on kuitenkin niin sanottuja kasvuosuusrahastoja, jotka eivät maksa sijoittajalle tuottoa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen tilasi Finanssiala ry.
Suomalaisilta yritettiin alkuvuonna huijata 60 miljoonaa euroa – huijausyritysten lukumäärät hurjassa kasvussa17.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisilta yritettiin huijata 60 miljoonan edestä rahaa vuoden 2026 ensimmäisellä puolikkaalla. Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan 31,7 miljoonaa euroa huijattuja maksuja. Rikollisille päätyi siten 28,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja. Koko vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin huijata rahaa 148 miljoonan euron edestä. Huijausyritysten lukumäärät kasvoivat alkuvuonna lähes kolmanneksella verrattuna vuoden 2025 vastaavan aikaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme