Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä mataa, kotitalouksien kysynnässä ensimmäisiä merkkejä paremmasta
Pankkibarometrin vastauksissa näkyvät Suomen heikkenevä taloustilanne ja Euroopan keskuspankin kiristyneen rahapolitiikan vaikutukset luotonkysyntään. Vuoden 2023 kolmas kysely tehtiin pankinjohtajille elokuussa.
Barometrikyselyn vastauksissa yritysten luotonkysynnän arvioidaan heikentyneen kuluvalla neljänneksellä, eikä sen odoteta piristyvän lähikuukausina. Suomen taloustilanteen ja -näkymien heikkeneminen näkyy pankinjohtajien vastauksissa.
Seitsemän kymmenestä vastaajasta odottaa luotonkysynnän yhä vähenevän. Vastaajat arvioivat, että luottoja otetaan lähinnä käyttöpääomaa ja rahoituksen uudelleenjärjestelyjä varten. Sen sijaan investointeihin käytettävien luottojen kysynnän odotetaan vähenevän syksyn 2023 aikana vahvasti vuodentakaiseen verrattuna.
Pankinjohtajat arvioivat, että myös kotitalouksien luotonkysyntä on ollut vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä selvästi vuodentakaista hiljaisempaa. Tilanteen heikkeneminen on mahdollisesti kuitenkin päättymässä. Vastaajien joukossa on jo muutama, joka arvioi kysynnän pysyneen ennallaan tai jopa vilkastuneen. Odotukset kotitalouksien lähiajan luotonkysynnästä ovat kuitenkin kokonaisuudessaan edelleen heikot. Erilaisten lainanhoidon joustomahdollisuuksien käyttö on vieläkin kasvussa, mutta saldokäyrät ovat jo alenemassa.
”Yritysten luotonkysynnän tilanne on synkkä. Erityisesti luotonkysyntä investointeja varten vähenee edelleen, mikä ei lupaa hyvää tulevan talouskasvun kannalta. Rakennusalalla suhdannetilanne on erityisen heikko ja asuinrakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä on laskenut merkittävästi. Myös työttömyys on rakennusalalla kasvanut selvästi,” toteaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mariia Somerla.
”Kotitalouksien luotonkysyntä jatkuu heikkona. Pieniä merkkejä käänteestä kohti parempaa saattaa kuitenkin olla ilmassa. Tilastokeskuksen elokuun luottamusindikaattorin mukaan kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta parani hieman edellisestä kuukaudesta. Myös ennakkotietojen mukaan Suomen kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli elokuussa enää 3,4 prosenttia eli inflaatio on hidastunut. Monet kuitenkin odottavat Euroopan keskuspankin koronnostojen loppumista ennen kuin lähtevät asuntokaupoille”, arvioi Somerla.
Pankkibarometrissään Finanssiala ry kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiKimmo KoivistoAnalyytikko
Puh:+ 358 20 793 4257kimmo.koivisto@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote
Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme