Mitä löytyy suomalaisesta ruokakorista? - Ostodataa kerätään jälleen tieteen hyväksi
Se, millaista ruokaa suomalaiset syövät, vaikuttaa terveyteen, hyvinvointiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. LoCard-tutkimus tarkastelee näitä ilmiöitä ruokakauppojen ostotietoaineistoista. Tutkimusryhmä on vuodesta 2016 alkaen hyödyntänyt suostumuksensa antaneiden S-ryhmän asiakasomistajien ostodataa terveys- ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa.
Monitieteisessä tutkimushankkeessa selvitetään ruokaostojen yhteyttä terveyteen, hyvinvointiin ja ympäristöön. Hankkeen tarkoituksena on tunnistaa esimerkiksi väestössä esiintyviä ruokaostostyylejä ja niiden muutosta sekä tehokkaita tapoja ohjata niitä kohti kestävän kehityksen tavoitteita. Tutkijoiden keskeisenä tavoitteena on ymmärtää sitä, millaisia haasteita eri väestöryhmillä on terveellisten, ekologisesti kestävien ja edullisten ruokaostosten toteuttamisessa. Kaupan kanta-asiakasjärjestelmän käyttö tieteellisessä tutkimuksessa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. LoCardin tutkijat ovat tunnistaneet kaksi muuta kansainvälistä tutkimusryhmää, jotka hyödyntävät kaupan kanta-asiakasjärjestelmän dataa samansuuntaisesti ja -laajuisesti.
Innovatiivinen yhteistyö yrityksen kanssa mahdollistaa uudenlaisen tutkimusaineiston.
– Laadukkaan ja ajantasaisen datan merkitys on tutkimuksessa avainasemassa ja ollut kasvussa myös liiketoiminnassa sen uutena öljynä. Tutkimuksemme hyödyntää kiertotalouden hengessä yrityksen keräämää dataa tuottaen siitä uudenlaista yhteiskunnallista arvoa. Nyt käynnistyvän tiedonkeruun avulla saadaan kerättyä valtavasti tietoa ruokaostoista pitkällä aikavälillä eri väestöryhmissä sekä ostoihin vaikuttavista tekijöistä, biostatistiikan professori Jaakko Nevalainen Tampereen yliopistosta sanoo.
Monitieteisessä tutkimushankkeessa yhdistyvät mm. ravitsemustiede, kansanterveystiede, terveyden datatieteet, kulutustutkimus ja taloustiede.
Data osoittaa kestävät valinnat kuluttajille
LoCard-tutkimushanke luo arvokasta tietoa ruoan kuluttamisesta sekä kansanterveyden että kestävyyden näkökulmista. Nämä teemat on huomioitu myös S-ryhmän vastuullisuusohjelmassa, jonka yksi tavoite on kasvisten ja kasvipohjaisten ruokien osuuden nostaminen 65 prosenttiin vuonna 2030 kaikesta myydystä ruoasta.
– Haluamme auttaa yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta tarjoamalla dataa tieteen käyttöön. Tutkimushanke tuo myös arvokasta tietoa siitä, miten suomalaisia voi auttaa ja tukea kohti fiksuja ruokavalintoja, kertoo päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho S-ryhmästä.
– Oman datan kautta tuomme jatkuvasti myös asiakasomistajillemme konkreettista hyötyä. Omien ruokaostosten terveellisyyttä, hintaa, ilmastovaikutuksia tai kotimaisuusastetta voi aina itse seurata S-mobiilin Omat ostot –palvelusta.
S-ryhmä toimii tutkimuksen mahdollistaja, sillä se antaa asiakasomistajilleen tilaisuuden osallistua yliopistojen tutkimukseen. Yritys ei määrittele tutkijoiden tutkimuskysymyksiä eikä rahoita tutkimusta. S-ryhmällä ei myöskään ole pääsyä hankkeen kokoamaan tutkimusaineistoon.
S-ryhmän asiakasomistajia lähestytään vaiheittain henkilökohtaisesti sähköpostilla tutkimushankkeesta ja ostotietojen keruusta syksyn 2023 aikana.
LoCard tekee monitieteistä tutkimusta kaupasta ja terveydestä
Ostodataan perustuen LoCard on tutkinut muun muassa eri kuluttajaryhmien muutoksia kohti kestävämpää ruokavaliota, ruokaostosten hiilijalanjälkiä ja ruoanvalinnan motiiveja eri väestöryhmissä. Tutkimusten perusteella voidaan esimerkiksi sanoa, että hinta ei välttämättä ole este ympäristön ja terveyden kannalta kestävämmille ruokavalinnoille. Tutkijat ovat myös tunnistaneet, että kestävämpään ja terveellisempään ruokavalioon siirtymisessä on tärkeää huomioida väestöryhmien väliset erot arjen ruokavalintojen motiiveissa. Esimerkiksi hyvä hinta-laatusuhde on tärkeä motiivi kaikissa tulo- ja koulutusryhmissä.
Ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta toivoo, että mahdollisimman moni S-ryhmän asiakasomistaja luovuttaisi ostotietonsa tutkijoiden käyttöön ja vastaisi myös sähköiseen kyselylomakkeeseen, jolla kerätään tärkeää taustatietoa tutkimuksen tueksi.
– Uusi tutkimusaineisto mahdollistaa mielenkiintoisia ja yhteiskunnallisesti tärkeitä tutkimusasetelmia kuten koronapandemian ja inflaation vaikutusten selvittämisen eri väestöryhmissä.
Monitieteisen tutkimushankkeen päätutkijoita ovat biostatistiikan professori Jaakko Nevalainen Tampereen yliopistosta, ravitsemustieteen professorit Maijaliisa Erkkola ja Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta sekä markkinoinnin professori Hannu Saarijärvi Tampereen yliopistosta. Mukaan on liittynyt poikkitieteellinen joukko muita tutkijoita ideoimaan tutkimusdatan hyödyntämistä.
LoCard-tutkimus on saanut uusimpaan vaiheeseensa Suomen Akatemian rahoituksen vuosille 2022–2025. Tutkimusaineistona käytetään nyt kerättävää uutta asiakasomistajadataa.
Tutkimustuloksissa huomio kohdistuu erilaisten väestöryhmien ostokäyttäytymiseen, eikä tuloksista voi tunnistaa yksittäisiä kotitalouksia. Tutkijat käsittelevät henkilötietoja tavalla, jossa niitä ei voi yhdistää tiettyyn henkilöön. LoCard-tutkimushanke on saanut puoltavan lausunnon Helsingin yliopiston ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunnalta.
Tampereen ja Helsingin yliopistojen yhteinen tiedote 6.9.2023
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
- Professori Maijaliisa Erkkola, Helsingin yliopisto, maijaliisa.erkkola(at)helsinki.fi, 050 4160389
- Professori Jaakko Nevalainen, Tampereen yliopisto, jaakko.nevalainen(at)tuni.fi, 050 3187272
- Sampo Päällysaho, päivittäistavarakaupan johtaja, S-ryhmä, sampo.paallysaho(at)sok.fi, p. 0107680655
- Nina Elomaa, vastuullisuusjohtaja, S-ryhmä, nina.elomaa(at)sok.fi, p. 010 768 0803
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Ideologiset valinnat ovat ohjanneet suomalaista koulutuspolitiikkaa 2000-luvulla4.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan kasvatustieteen maisteri Tuomas Tervasmäki tutki 2000-luvun suomalaisia koulutuspoliittisia uudistuksia ja paljasti, miten ideologiset valinnat ovat ohjanneet suomalaisen koulutuspolitiikan kehittymistä tällä vuosituhannella. Tutkimus lisää ymmärrystä koulutuspolitiikan ideologisista piirteistä ja avaa poliittisia arvovalintoja julkiseen keskusteluun.
Tampereella keskustellaan kestävästä kriminaalipolitiikasta31.10.2024 10:27:07 EET | Tiedote
Kriminologian päivillä kuullaan esityksiä rikollisuuden ilmenemisestä, ennaltaehkäisystä ja kestävästä kriminaalipolitiikasta. Päivät keräävät 31.10–1.11 yhteensä 250 osallistujaa Tampereen yliopistoon. Tanskalainen professori Peter Fallesen tarkastelee kriittisesti lasten ja nuorten palveluiden vaikuttavuutta, sillä rikoskäyttäytymistä edeltää usein asiakkuus lastensuojelussa.
Väitös: Silkkipaperia ohuemmilla lasereilla ratkotaan tietoliikenteen, ilmastotutkimuksen ja lääketieteen haasteita31.10.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Miten valmistaa jotain, mitä ei voi nähdä paljain silmin tai koskettaa käsin? Heidi Tuorila etsii vastauksia tähän kysymykseen väitöstutkimuksessaan, joka käsittelee mikrometrikokoisten lasersirujen kehittyneitä valmistusmenetelmiä. Näillä hädin tuskin paljaalla silmällä näkyvillä siruilla voidaan luoda uuden sukupolven monikäyttöisiä valoa hyödyntäviä puolijohdepiirejä. Siruja voidaan käyttää esimerkiksi älykelloissa ja datakeskuksissa, mutta niitä on vaikea valmistaa.
Väitös: Kulttuurisen selviytymisen ymmärtäminen vaatii yhteisöllistä tietoa29.10.2024 08:15:00 EET | Tiedote
Ihmisten selviytymistä ja selviytymiskykyisyyttä lähestytään usein yksilötason ilmiönä. Selviytymisellä on kuitenkin myös kulttuurinen ulottuvuutensa, joka tulee huomioida ekologisessa siirtymässä. Yhteiskuntatieteiden maisteri Miina Kaartinen syventyi väitöstutkimuksessaan selviytymiseen monitieteisenä ilmiönä. Tutkimuksen tuloksena syntyi jäsennys kulttuurisesta sosiaalityöstä.
Teams, toimisto vai sekä että? Monipaikkainen työ vaatii luottamusta ja yhteistyökykyä24.10.2024 15:56:57 EEST | Tiedote
Lähi- ja etätyön eduista ja haitoista käydään kiivasta keskustelua. Teemaa on myös tutkittu: sekä etä- että lähityössä on tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevia ja haastavia tekijöitä. Erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä tapojen yhdistäminen näyttää tuottavan parhaita tuloksia. Tutkijoiden mukaan johto ja henkilöstö ovat monipaikkaisesta työstä yksimielisempiä kuin julkisuudessa puhutaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme