Elokuun 2023 vesitilannekatsaus: Elokuussa satoi runsaasti (Pohjalaismaakunnat)
Sateista elokuuta edelsi heinäkuun lopun poikkeuksellisen runsas sade. Elokuun sademäärä oli monin paikoin Etelä-Pohjanmaalla noin 140 mm, kun keskimääräinen elokuun sademäärä alueella on noin 70 mm luokkaa.

Esimerkiksi Alajärvellä Möksyssä satoi elokuussa 143 mm, Seinäjoella Ylistarossa 138 mm, Jalasjärven Hirvijärvellä 144 mm ja Ähtärin Myllymäellä 148 mm.
Elokuussa eniten satoi maanantaina 28.8., jolloin vuorokauden sademäärä nousi paikoin 40–60 millimetriin. Esimerkiksi Alajärvellä Möksyn sadeasemalla satoi tuolloin 49 mm, Ähtärin Myllymäellä 57 mm, Isojoen Kärjenkoskella 40 mm ja Jalasjärven Hirvijärvellä 38 mm. Sateiden seurauksena maa oli elokuussa hyvin märkää, eivätkä sateet päässeet imeytymään maaperään. Sateet nostivatkin vedenpintoja nopeasti.
Lapuanjoen Liinamaassa vedenpinta lähti laskuun heinäkuun lopun sateiden jälkeen elokuun alkupuolella. Vedenpinta Liinamassa nousi uudelleen lähelle tulvarajaa elokuun lopun sateiden vuoksi. Kuortaneenjärven vedenpinta nousi elokuun lopun sateiden vuoksi puoli metriä elokuun tavanomaista tasoa korkeammalle. Nurmonjoella ns. Nurmonjoen latvajärvien pinnat olivat lähes koko elokuun tulvakorkeuksilla ja juoksutukset järvistä olivat poikkeuksellisen suuria. Myös Hirvijärven ja Varpulan tekojärvien pinnat olivat elokuun lopussa nousemassa lähelle säännöstelyn ylärajoja.
Kyrönjoen vesistöalueella etenkin Seinäjoella vedenpinta nousi elokuun lopulla korkealle ja vesi nousi paikoin pelloille etenkin Peräseinäjoen ja Seinäjoen välisillä peltoalueilla. Kalajärven ja Kyrkösjärven tekojärvien vedenpinnat ovat nousivat säännöstelyn ylärajojen tuntumaan. Kyrönjoen alaosalla virtaama oli elokuun lopussa suurimmillaan noin 160 m3/s.
Ähtävänjoen vesistöalueella Alajärveen laskevan Kuninkaanjoen pinta nousi elokuun lopun sateilla yhteensä noin 2,6 metriä. Vedenpinta kääntyi melko nopeasti laskusuuntaan ja laski elokuun viimeiseen päivään mennessä 1,3 metriä. Heinäkuun lopun runsaista sateista lähtien poikkeuksellisen korkealla ollut Lappajärven vedenpinta kääntyi uudestaan noususuuntaan ja oli elokuun lopulla 35 cm korkeammalla kuin tuohon aikaan tavanomaisesti.
Perhonjoen vesistöalueella elokuun lopun sateet ja virtaamien nousu jäi pienemmäksi kuin Etelä-Pohjanmaalla. Myös Pohjanmaan rannikon pienemmillä vesistöalueilla sateet jäivät vähäisemmiksi kuin Etelä-Pohjanmaan jokien latva-alueilla. Virtaamien nousu jäi rannikon pienemmissä joissa maltilliseksi.
Sinilevätilanne rauhallinen, runsaat sateet heikensivät jokien vedenlaatua
Lämpimien säiden vuoksi pintavesien lämpötilat olivat elokuussa tavanomaista korkeampia. Lappajärvellä veden lämpötila elokuussa vaihteli pääosin 18–20 °C välillä, kun elokuun lämpötila on keskimäärin 17,5 °C. Sinilevien osalta elokuu oli kuitenkin suhteellisen rauhallinen. Epävakaiset säät ja kovat tuulet eivät suosineet voimakkaiden tai pitkäkestoisten sinileväkukintojen esiintymistä. Vähäiseksi määritettyjä kukintoja havaittiin Alajärvellä, Ähtärinjärvellä, Luodonjärvellä sekä Pietarsaaren edustan merialueella. Heinäkuun lopun, elokuun alun sekä elokuun lopun runsaat sateet näkyivät jokien veden laadussa. Vesi oli sameaa ja ravinnepitoisuudet korkeita tai erittäin korkeita ilmentäen voimakasta valuma-alueelta tulevaa kuormitusta. Happamuushaittoja ei kuitenkaan havaittu. Suurten jokien pH oli välillä 6–7, mikä on ajankohtaan nähden tyypillistä.
Runsaat sateet täydentävät pohjavesivarantoja
Elokuun runsaiden sateiden takia pohjavedenpinnat ovat pysyneet melko tasaisina. Ajankohdalle tyypillisesti pohjavesipinnat jatkaisivat laskua vielä lämpimän kauden aikana, kunnes syksyn sateet täydentäisivät pohjavesivarantoja. Elokuun loppupuolen sateet nostivat paikoitellen pohjavedenpintoja jopa noususuuntaan. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pinnankorkeudet ovat pääosin keskiarvoja korkeammalla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja verkosta:
Vesistöennusteet ja varoitukset kartalla: https://www.vesi.fi/karttapalvelu/
Reaaliaikainen vesitilanne: http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/RealTime/lsu.htm
Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
• Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
• Ryhmäpäällikkö Jyrki Latvala, puh. 0295 027 861 (vedenlaatu)
• Ylitarkastaja Krister Dalhem puh. 0295 027 671 (pohjavedet)
sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat
Linkit
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15
0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.
ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset
NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.
NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
NTM-centralen i Södra Österbotten har gett MKB-kontaktmyndighetens motiverade slutsats om MKB-beskrivningen för Freyr Battery Finland Oy:s battericellsfabrik i Vasa (Österbotten)22.9.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Freyr Battery Finland Oy planerar en battericellsfabrik på Långskogens industriområde i Vasa. Projektområdet ligger cirka 8 kilometer från Vasa centrum i närheten av gränsen till Korsholms kommun. Fabriken kommer att producera litiumjonbattericeller.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut YVA-yhteysviranomaisen perustellun päätelmän Freyr Battery Finland Oy:n Akkukennotehdas Vaasa -hankkeen YVA-selostuksesta (Pohjanmaa)22.9.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Freyr Battery Finland Oy suunnittelee akkukennotehdasta Vaasan Laajametsän teollisuusalueelle. Hankealue sijaitsee Vaasan keskustasta noin 8 km etäisyydellä Mustasaaren kunnan rajan läheisyydessä. Tehdas tulee tuottamaan litiumioniakkukennoja.
Kollektivtrafiken påverkas av den nya viktbegränsningen på stadsbron i Kristinestad21.9.2023 14:43:03 EEST | Tiedote
NTM-centralen i Södra Österbotten har i samarbete med Trafikledsverket beslutat att införa en lägre viktbegränsning på 8 ton på bron (tidigare viktbegränsning 25 ton). Den nya viktbegränsningen påverkar också kollektivtrafiken i området. De större bussarna kan inte längre köra över bron på grund av viktbegränsningen. Ändringar i bussrutterna träder i kraft 25.9.2023 och gäller tills vidare. Ändringarna i bussrutterna träder i kraft 25.9.2023 och gäller tills vidare.
Kristiinankaupungin sillan uudella painorajoituksella vaikutusta joukkoliikenteeseen21.9.2023 13:39:55 EEST | Tiedote
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on päättänyt yhdessä Väyläviraston kanssa asettaa Kristiinankaupungin sillalle nykyistä (25 tonnia) alemman painorajoituksen 8 tonnia. Uudella painorajoituksella on vaikutusta myös alueen joukkoliikenteeseen. Isoimmat linja-autot eivät jatkossa voi painorajoituksen vuoksi liikennöidä sillalla. Reittimuutos astuu voimaan 25.9.2023 ja on voimassa toistaiseksi.
Skolbyggnaden Koutosen koulu i Kannus skyddas inte (Mellersta Österbotten)20.9.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten (NTM-centralen) har 12.7.2023 enligt lagen om skyddande av byggnadsarvet gett avslag på byggnadsskyddet av Koutosen koulu på Siltakatu 1 i Kannus. Skolan har uppförts år 1935.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme