Helsingin yliopiston päärakennuksen mittava peruskorjaus on tullut päätökseen. Suojeltu arvorakennus kätkee sisäänsä nykyaikaiset opetus- ja opiskelutilat, toimistotiloja, lukuisia tapahtumatiloja, museon sekä kaksi ravintolaa ja kahvilan.

Peruskorjaus toteutettiin vuosina 2019–2023 kahdessa osassa: ensin remontoitiin vuonna 1832 valmistunut, arkkitehti C. L. Engelin suunnittelema, Senaatintorin puoleinen rakennusosa vuosina 2019–2021. Sen jälkeen työmaa siirtyi Fabianinkadun puolelle, J. S. Sirénin suunnittelemaan, vuonna 1937 valmistuneeseen rakennusosaan. Edellisen kerran rakennus oli peruskorjattu 1990-luvulla.

Kiinteistöjohtaja Jaana Ihalainen on tyytyväinen korjauksen vaiheisiin ja lopputulokseen:

– Saavutimme isot tavoitteet, jotka hankkeelle oli asetettu. Kun ottaa huomioon ajankohtaan osuneet kriisit, epävakaat olot ja hintojen nousun, onnistuimme todella hyvin, Ihalainen summaa.

Peruskorjaushanke toteutettiin allianssiurakkana, jonka osapuolia olivat Helsingin yliopiston rahastot, YIT Suomi Oy sekä Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit Oy. Pääurakoitsijana toimi YIT.

Yhteensä peruskorjattua pinta-alaa on korttelin kokoisessa rakennuksessa noin 22 400 bruttoneliömetriä. Hankkeen kustannukset olivat noin 89 miljoonaa euroa.

Tilojen esteettömyyttä parannettiin

Peruskorjauksessa talotekniikka uusittiin lähes kokonaan. Erityistä huomiota kiinnitettiin sisäilmaolosuhteiden, tila- ja paloturvallisuuden sekä esteettömyyden parantamiseen. Uudelle puolelle tehtiin kokonaan uusi, esteettömyysvaatimukset täyttävä hissi, jolla pääsee talon viidenteen kerrokseen asti.

– Lisäsimme myös porrasnostimia useisiin tiloihin ja uusimme opetustilojen ovia ja oviaukkoja. Opetus- ja kokoontumistiloihin, joissa on äänentoisto, asensimme kuulolaitteen käyttäjiä palvelevat induktiosilmukat, kertoo kampusarkkitehti Ulla Seppä.

Opiskelu- ja opetustilat päivitettiin

Opetustilat suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä yliopistolaisten kanssa. Tiloihin luotiin uudenlaisia opetustilakokonaisuuksia, jotka palvelevat tämän päivän ja tulevaisuuden opetusta ja oppimista.

Opiskelijat saivat rakennukseen lisää itseopiskelu- ja ryhmätyötiloja. Myös AV-tekniikka on uudistettu, ja tiloissa on huomioitu etäyhteyksiä tarvitsevat tilaisuudet.

Palveluita, elämyksiä ja historian havinaa

Yksi merkittävimmistä uudistuksista on eteläisen sisäpihan kattaminen. Katettu piha, Agora, yhdistää nyt rakennuksen kaksi puolta, ja sinne on esteetön käynti.

– Katetun sisäpihan toteuttaminen oli teknisesti haastavaa, mutta olen tyytyväinen, että se saatiin tehtyä. Agorasta saimme viihtyisän oleskelualueen, joka toimii myös ravintolan ja kahvilan jatkeena. Uskon että siitä tulee yksi yliopistolaisten suosikkipaikoista päärakennuksella, Ihalainen sanoo.

Toimitilajohtaja Marita Rovamo uskoo, että uusitut tilat vetävät puoleensa entistä enemmän muutakin toimintaa, kuten konferensseja, konsertteja ja muita tapahtumia.

– Päärakennuksessa voi samaan aikaan ihailla historiallista rakennusta ja nauttia nykyaikaisesta teknologiasta ja palveluista, Rovamo iloitsee.