Siirtyminen yhteisiin valintakokeisiin edisti koulutuksen tasa-arvoa, yhteistyötä voitaisiin edelleen tiivistää
7.9.2023 11:14:42 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Uutinen
Yliopistojen kirjallisten valintakokeiden yhdistämismahdollisuuksia tulisi selvittää ennakkoluulottomasti ja arvioida kriittisesti, millainen valintakoe on kullakin alalla oleellisin. Kehittämistyössä ei saa unohtaa hakukohteita ja oppiaineita, vaan tehdä yhteistyötä. Näin voidaan edistää opiskelijoiden liikkuvuutta sekä toteuttaa uudenlaisia ja paremmin hakijoita, hakukohteita ja yhteiskuntaa palvelevia valintakokeita todistusvalinnan rinnalle.
Suosittujen alojen yhteisvalinnat nostivat hakijamääriä
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen ja Työn ja talouden tutkimus LABORE:n yhteistyössä toteuttamasta tutkimuksesta käy ilmi, että siirtyminen kauppa-, oikeus-, lääke- ja hallintotieteissä yhteisiin valintakokeisiin sai hakijat hakemaan aiempaa useampaan hakukohteeseen. Opiskelemaan valittujen joukossa alueellinen liikkuvuus kasvoi.
"Koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta on huomionarvoista, että yhteisvalintojen myötä aiempaa useampi matalan tulo- tai koulutustason perheestä lähtöisin ollut hakija pääsi opiskelemaan", Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen toteaa.
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että korkeampi sijoitus koevalinnassa oli yhteydessä kursseilla menestymiseen. Valintakokeiden voidaan tämän valossa todeta mittaavan opinnoissa tarvittavia oleellisia tietoja ja taitoja.
Mittaavatko valintakokeet motivaatiota?
Valintakokeita on yhä paljon. Vuosina 2021–2022 järjestettiin vuosittain yli 120 erilaista kirjallista valintakoetta, ja analyysi osoitti monilla aloilla valintakokeiden olevan keskenään samankaltaisia. Eri aloilla kokeet perustuivat kuitenkin erilaisiin osaamisvaatimuksiin.
Matemaattis-luonnontieteellisissä hakukohteissa suositaan tekniikan ja lääketieteen ohella lukion kursseihin perustuvan osaamisen mittaamista. Kasvatustieteissä ja humanistisilla aloilla muissa kuin kielissä mitataan puolestaan pääsykokeissa jaetun materiaalin omaksumista ja hallintaa.
"Erityisesti yhteiskuntatieteissä ja oikeustieteessä luotetaan ennakkomateriaalien opiskeluun, joka aiheesta käytävissä keskusteluissa kytketään usein motivaation mittaamiseen. Motivaatiota mittaavia tehtäviä oli kuitenkin vain harvassa valintakokeessa", tutkija Virve Murto Otuksesta huomauttaa.
Murron mukaan olisi tärkeää pohtia tasa-arvon ja hakijoiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta sitä, mittaavatko valintakokeet todella motivaatiota ja haluttua alakohtaista osaamista vai kertovatko ne hakijoiden käytössä olevista resursseista.
Lisäämällä oppiaineiden keskinäistä yhteistyötä voitaisiin monilla aloilla helpottaa useaan hakukohteeseen valmistautumista.
Erillisvalinnoissa pelkoa kilpailun lisääntymisestä, yhteisvalintakokeita käyttävät korostivat hyötyjä
Vuoden 2022 valintakokeiden suunnitteluun osallistuneille osoitettiin vuodenvaihteessa 2022–2023 kysely, johon vastasi lähes 200 hakukohteiden edustajaa. Valintakokeiden valmistelijat korostivat, että valintakokeita on kehitettävä yhteistyössä nykyisten hakukohteiden kanssa, jotta on mahdollista arvioida kokeiden ja oppiaineiden yhteensopivuutta.
Erillistä valintakoetta käyttävien hakukohteiden edustajat pelkäsivät yliopistojen välisen kilpailun lisääntymistä, kokeiden valmisteluun liittyvän työmäärän kasvua ja osaamisen mittaamisen heikentymistä. Lisäksi epäiltiin tutkinto-ohjelmien samankaltaistuvan, mikäli eri tavalla profiloituneet oppiaineet pakotetaan käyttämään samaa valintakoetta.
Yhteisvalinnoissa mukana olleet hakukohteet sen sijaan ajattelivat hyödyt haittoja ja esteitä suuremmiksi.
"Monissa yliopistojen hakukohteista on tunnistettu ja tunnustettu kokeiden kuormittavuus hakijoiden kannalta ja sitä on voitu vähentää yhteisillä valintakokeilla. Yhteisillä kokeilla myös hakukohteet voivat säästää resursseja ja yhteistyö on nähty muutoinkin hedelmällisenä", Otuksen tutkija Jukka-Pekka Jänkälä kertoo kyselyn annista.
Valintakokeiden kehittämismahdollisuudet käyvät ilmi julkaistusta tutkimusraportista. Monimenetelmällinen tutkimus on osa valtakunnallista yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanketta 2022–2025. Hankkeessa mukana ovat kaikki Suomen yliopistot ja hanketta tukee myös opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkimuksen tekivät tutkijat Virve Murto(Otus), Jukka-Pekka Jänkälä (Otus), Tuomo Suhonen (Labore) ja Tiina Kuuppelomäki (Labore).
Raportti: https://www.otus.fi/julkaisu/yliopistojen-valintakoevalinta/
Lisätietoja:
Labore: tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen (tuomo.suhonen@labore.fi, +358 40 940 2916)
Otus: tutkija Virve Murto (virve.murto@otus.fi, +358 50 570 6316) ja tutkija Jukka-Pekka Jänkälä (jukka-pekka.jankala@otus.fi, +358 50 368 1952)
Yhteyshenkilöt
Tuomo Suhonentutkimusjohtaja, tutkimusohjaajaTyömarkkinat
Puh:040 940 2916tuomo.suhonen@labore.fiTyön ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki
040 940 1940
https://labore.fi
Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tutkimus: Korkeatuloisten perheiden lapset päätyvät yrittäjiksi moninkertaisesti muita useammin19.3.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Suomalaisiin rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus osoittaa, että korkeatuloisista perheistä tulevat lapset päätyvät yritysten omistajiksi ja yrittäjiksi huomattavasti muita useammin. Vanhempien tulojakauman ylimmästä prosentista tulevat lapset ovat yli viisi kertaa todennäköisemmin yrityksen omistajia ja lähes kolme kertaa todennäköisemmin uusia yrityksiä perustavia yrittäjiä kuin alimman tulopuolikkaan lapset. Keskeinen selittävä tekijä on omistajuuskokemus ennen yrittäjäksi ryhtymistä.
Tutkimustulokset: Henkilökohtainen ohjaus tehoaa, pelkkä kirje ei – hakeva toiminta lisää matalasti koulutettujen osallistumista aikuiskoulutukseen16.3.2026 10:34:36 EET | Tiedote
Pelkkä tieto ei riitä houkuttelemaan matalasti koulutettuja aikuisia koulutukseen. Etlan ja Laboren tutkimus osoittaa, että kirjeitse lähetetty tieto koulutusmahdollisuuksista ei lisännyt koulutukseen hakeutumista, mutta työpaikoilla toteutettu henkilökohtainen ohjaus lisäsi osallistumista toisen asteen opintoihin noin kahdeksan prosenttia. Tulokset viittaavat siihen, että koulutuksen kasautumista voidaan purkaa kohdennetulla ja henkilökohtaisella tuella, vaikka se vaatii enemmän resursseja.
M&A-podcast: Kurjistuuko nuoriso? Tilastot vastaavat13.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
M&A&X-erikoisjaksossa puretaan yksi suomalaisen talouskeskustelun kysymyksistä: jäävätkö nuoret taloudellisesti jälkeen vanhemmista sukupolvista. Nuorisobarometri kertoo kasvavasta pessimismistä, mutta mitä tilastot todella näyttävät tuloista, varallisuudesta ja koulutuksesta?
KUTSU | Labore julkistaa kevään talousennusteensa 2.4.12.3.2026 17:36:40 EET | Kutsu
Kestääkö orastava kasvu geopolitiikan jännitteet? Kiihtyykö kotimainen inflaatio öljyn hinnan tahdissa? Helpottaako työmarkkinoiden jumi?
Tutkimus- ja kehityspolitiikan vaikutuksia arvioivissa kasvumalleissa jää usein keskeinen vaihe tarkastelematta11.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Innovaatioperustaisia kasvumalleja käytetään arvioitaessa tutkimus- ja kehittämispolitiikan vaikutuksia talouskasvuun. Laboren uudessa tutkimuksessa huomautetaan että näissä malleissa tarkastellaan usein vain pitkän aikavälin lopputuloksia – ei sitä, miten talous käytännössä siirtyy uuteen tasapainoon politiikkamuutosten jälkeen. Siirtymäpolkujen analyysi on tärkeää, koska politiikkamuutosten vaikutukset voivat näkyä taloudessa vasta pitkän ajan kuluttua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme