Siirtyminen yhteisiin valintakokeisiin edisti koulutuksen tasa-arvoa, yhteistyötä voitaisiin edelleen tiivistää

Suosittujen alojen yhteisvalinnat nostivat hakijamääriä

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen ja Työn ja talouden tutkimus LABORE:n yhteistyössä toteuttamasta tutkimuksesta käy ilmi, että siirtyminen kauppa-, oikeus-, lääke- ja hallintotieteissä yhteisiin valintakokeisiin sai hakijat hakemaan aiempaa useampaan hakukohteeseen. Opiskelemaan valittujen joukossa alueellinen liikkuvuus kasvoi.

"Koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta on huomionarvoista, että yhteisvalintojen myötä aiempaa useampi matalan tulo- tai koulutustason perheestä lähtöisin ollut hakija pääsi opiskelemaan", Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen toteaa.

Tutkimuksesta käy myös ilmi, että korkeampi sijoitus koevalinnassa oli yhteydessä kursseilla menestymiseen. Valintakokeiden voidaan tämän valossa todeta mittaavan opinnoissa tarvittavia oleellisia tietoja ja taitoja.

Mittaavatko valintakokeet motivaatiota?

Valintakokeita on yhä paljon. Vuosina 2021–2022 järjestettiin vuosittain yli 120 erilaista kirjallista valintakoetta, ja analyysi osoitti monilla aloilla valintakokeiden olevan keskenään samankaltaisia. Eri aloilla kokeet perustuivat kuitenkin erilaisiin osaamisvaatimuksiin.

Matemaattis-luonnontieteellisissä hakukohteissa suositaan tekniikan ja lääketieteen ohella lukion kursseihin perustuvan osaamisen mittaamista. Kasvatustieteissä ja humanistisilla aloilla muissa kuin kielissä mitataan puolestaan pääsykokeissa jaetun materiaalin omaksumista ja hallintaa. 

"Erityisesti yhteiskuntatieteissä ja oikeustieteessä luotetaan ennakkomateriaalien opiskeluun, joka aiheesta käytävissä keskusteluissa kytketään usein motivaation mittaamiseen. Motivaatiota mittaavia tehtäviä oli kuitenkin vain harvassa valintakokeessa", tutkija Virve Murto Otuksesta huomauttaa.

Murron mukaan olisi tärkeää pohtia tasa-arvon ja hakijoiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta sitä, mittaavatko valintakokeet todella motivaatiota ja haluttua alakohtaista osaamista vai kertovatko ne hakijoiden käytössä olevista resursseista.

Lisäämällä oppiaineiden keskinäistä yhteistyötä voitaisiin monilla aloilla helpottaa useaan hakukohteeseen valmistautumista.

Erillisvalinnoissa pelkoa kilpailun lisääntymisestä, yhteisvalintakokeita käyttävät korostivat hyötyjä

Vuoden 2022 valintakokeiden suunnitteluun osallistuneille osoitettiin vuodenvaihteessa 2022–2023 kysely, johon vastasi lähes 200 hakukohteiden edustajaa. Valintakokeiden valmistelijat korostivat, että valintakokeita on kehitettävä yhteistyössä nykyisten hakukohteiden kanssa, jotta on mahdollista arvioida kokeiden ja oppiaineiden yhteensopivuutta.

Erillistä valintakoetta käyttävien hakukohteiden edustajat pelkäsivät yliopistojen välisen kilpailun lisääntymistä, kokeiden valmisteluun liittyvän työmäärän kasvua ja osaamisen mittaamisen heikentymistä. Lisäksi epäiltiin tutkinto-ohjelmien samankaltaistuvan, mikäli eri tavalla profiloituneet oppiaineet pakotetaan käyttämään samaa valintakoetta. 

Yhteisvalinnoissa mukana olleet hakukohteet sen sijaan ajattelivat hyödyt haittoja ja esteitä suuremmiksi.

"Monissa yliopistojen hakukohteista on tunnistettu ja tunnustettu kokeiden kuormittavuus hakijoiden kannalta ja sitä on voitu vähentää yhteisillä valintakokeilla. Yhteisillä kokeilla myös hakukohteet voivat säästää resursseja ja yhteistyö on nähty muutoinkin hedelmällisenä", Otuksen tutkija Jukka-Pekka Jänkälä kertoo kyselyn annista.

Valintakokeiden kehittämismahdollisuudet käyvät ilmi julkaistusta tutkimusraportista. Monimenetelmällinen tutkimus on osa valtakunnallista yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanketta 2022–2025. Hankkeessa mukana ovat kaikki Suomen yliopistot ja hanketta tukee myös opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkimuksen tekivät tutkijat Virve Murto(Otus), Jukka-Pekka Jänkälä (Otus), Tuomo Suhonen (Labore) ja Tiina Kuuppelomäki (Labore).

Raportti: https://www.otus.fi/julkaisu/yliopistojen-valintakoevalinta/

Lisätietoja:

Labore: tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen (tuomo.suhonen@labore.fi, +358 40 940 2916)
Otus: tutkija Virve Murto (virve.murto@otus.fi, +358 50 570 6316) ja tutkija Jukka-Pekka Jänkälä (jukka-pekka.jankala@otus.fi, +358 50 368 1952)