Siirtyminen yhteisiin valintakokeisiin edisti koulutuksen tasa-arvoa, yhteistyötä voitaisiin edelleen tiivistää
Yliopistojen kirjallisten valintakokeiden yhdistämismahdollisuuksia tulisi selvittää ennakkoluulottomasti ja arvioida kriittisesti, millainen valintakoe on kullakin alalla oleellisin. Kehittämistyössä ei saa unohtaa hakukohteita ja oppiaineita, vaan tehdä yhteistyötä. Näin voidaan edistää opiskelijoiden liikkuvuutta sekä toteuttaa uudenlaisia ja paremmin hakijoita, hakukohteita ja yhteiskuntaa palvelevia valintakokeita todistusvalinnan rinnalle.
Suosittujen alojen yhteisvalinnat nostivat hakijamääriä
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen ja Työn ja talouden tutkimus LABORE:n yhteistyössä toteuttamasta tutkimuksesta käy ilmi, että siirtyminen kauppa-, oikeus-, lääke- ja hallintotieteissä yhteisiin valintakokeisiin sai hakijat hakemaan aiempaa useampaan hakukohteeseen. Opiskelemaan valittujen joukossa alueellinen liikkuvuus kasvoi.
"Koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta on huomionarvoista, että yhteisvalintojen myötä aiempaa useampi matalan tulo- tai koulutustason perheestä lähtöisin ollut hakija pääsi opiskelemaan", Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen toteaa.
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että korkeampi sijoitus koevalinnassa oli yhteydessä kursseilla menestymiseen. Valintakokeiden voidaan tämän valossa todeta mittaavan opinnoissa tarvittavia oleellisia tietoja ja taitoja.
Mittaavatko valintakokeet motivaatiota?
Valintakokeita on yhä paljon. Vuosina 2021–2022 järjestettiin vuosittain yli 120 erilaista kirjallista valintakoetta, ja analyysi osoitti monilla aloilla valintakokeiden olevan keskenään samankaltaisia. Eri aloilla kokeet perustuivat kuitenkin erilaisiin osaamisvaatimuksiin.
Matemaattis-luonnontieteellisissä hakukohteissa suositaan tekniikan ja lääketieteen ohella lukion kursseihin perustuvan osaamisen mittaamista. Kasvatustieteissä ja humanistisilla aloilla muissa kuin kielissä mitataan puolestaan pääsykokeissa jaetun materiaalin omaksumista ja hallintaa.
"Erityisesti yhteiskuntatieteissä ja oikeustieteessä luotetaan ennakkomateriaalien opiskeluun, joka aiheesta käytävissä keskusteluissa kytketään usein motivaation mittaamiseen. Motivaatiota mittaavia tehtäviä oli kuitenkin vain harvassa valintakokeessa", tutkija Virve Murto Otuksesta huomauttaa.
Murron mukaan olisi tärkeää pohtia tasa-arvon ja hakijoiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta sitä, mittaavatko valintakokeet todella motivaatiota ja haluttua alakohtaista osaamista vai kertovatko ne hakijoiden käytössä olevista resursseista.
Lisäämällä oppiaineiden keskinäistä yhteistyötä voitaisiin monilla aloilla helpottaa useaan hakukohteeseen valmistautumista.
Erillisvalinnoissa pelkoa kilpailun lisääntymisestä, yhteisvalintakokeita käyttävät korostivat hyötyjä
Vuoden 2022 valintakokeiden suunnitteluun osallistuneille osoitettiin vuodenvaihteessa 2022–2023 kysely, johon vastasi lähes 200 hakukohteiden edustajaa. Valintakokeiden valmistelijat korostivat, että valintakokeita on kehitettävä yhteistyössä nykyisten hakukohteiden kanssa, jotta on mahdollista arvioida kokeiden ja oppiaineiden yhteensopivuutta.
Erillistä valintakoetta käyttävien hakukohteiden edustajat pelkäsivät yliopistojen välisen kilpailun lisääntymistä, kokeiden valmisteluun liittyvän työmäärän kasvua ja osaamisen mittaamisen heikentymistä. Lisäksi epäiltiin tutkinto-ohjelmien samankaltaistuvan, mikäli eri tavalla profiloituneet oppiaineet pakotetaan käyttämään samaa valintakoetta.
Yhteisvalinnoissa mukana olleet hakukohteet sen sijaan ajattelivat hyödyt haittoja ja esteitä suuremmiksi.
"Monissa yliopistojen hakukohteista on tunnistettu ja tunnustettu kokeiden kuormittavuus hakijoiden kannalta ja sitä on voitu vähentää yhteisillä valintakokeilla. Yhteisillä kokeilla myös hakukohteet voivat säästää resursseja ja yhteistyö on nähty muutoinkin hedelmällisenä", Otuksen tutkija Jukka-Pekka Jänkälä kertoo kyselyn annista.
Valintakokeiden kehittämismahdollisuudet käyvät ilmi julkaistusta tutkimusraportista. Monimenetelmällinen tutkimus on osa valtakunnallista yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanketta 2022–2025. Hankkeessa mukana ovat kaikki Suomen yliopistot ja hanketta tukee myös opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkimuksen tekivät tutkijat Virve Murto(Otus), Jukka-Pekka Jänkälä (Otus), Tuomo Suhonen (Labore) ja Tiina Kuuppelomäki (Labore).
Raportti: https://www.otus.fi/julkaisu/yliopistojen-valintakoevalinta/
Lisätietoja:
Labore: tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen (tuomo.suhonen@labore.fi, +358 40 940 2916)
Otus: tutkija Virve Murto (virve.murto@otus.fi, +358 50 570 6316) ja tutkija Jukka-Pekka Jänkälä (jukka-pekka.jankala@otus.fi, +358 50 368 1952)
Yhteyshenkilöt
Tuomo Suhonentutkimusjohtaja, tutkimusohjaajaTyömarkkinat
Puh:040 940 2916tuomo.suhonen@labore.fiTyön ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki
040 940 1940
https://labore.fi
Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Ennustearvio: Taantumaa ennen talouskasvua17.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus LABORE julkisti syksyn talousennusteensa syyskuun 25. päivänä. Sen mukaan talous kasvaa kuluvana vuonna 0,6 prosenttia ja kiihtyy ensi vuonna 1,5 prosenttiin. Tänä vuonna talouskasvu jää kuitenkin syyskuussa ennustamaamme heikommaksi. Tulevan vuoden ennuste on edelleen uskottava, mutta edellyttää kotimaisen kysynnän ripeää elpymistä. Ennustearvio on jälkitarkastelu Laboren viimeisimmästä talousennusteesta noin kolme kuukautta sen julkaisun jälkeen. Ennustetta verrataan viimeisimpiin kansantalouden neljännesvuositietoihin.
Teollisuuspolitiikka palaa – minkä valinnan Suomi tekee?12.12.2025 14:16:29 EET | Tiedote
Teollisuuden palkansaajien ja Työeläkevakuuttajat Telan tilaamassa Uutta kasvua etsimässä – Millainen teollisuuspolitiikka palaa Suomeen ja Eurooppaan? -analyysissa Työn ja talouden tutkimus Laboren tutkimusohjaaja FT, VTT Ilkka Kiema ja ennustepäällikkö VTT Juho Koistinen kartoittavat teollisuuspolitiikan paluuta, sen erilaisia toteutusvaihtoehtoja ja mahdollisia painotuksia.
Talous & Yhteiskunta 4/2025 | Sota ja rauha11.12.2025 09:00:06 EET | Tiedote
Sotien maailmassa rauhasta puhuvat eniten autoritaariset johtajat ja rauha ymmärretään liian kapeasti sodan poissaolona. Oikeasti rauha on koko yhteiskunnan läpäisevä ilmiö, joka pakenee helppoja määritelmiä ja on joka paikassa vähän erilainen. Tai ainakin sen pitäisi olla, sanovat rauhantutkijat.
Tutkimus: Sairaat arvostavat euroja enemmän25.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus arvioi, kuinka sairastuminen vaikuttaa ihmisten itsensä kokemaan hyvinvointiin ja miten tulojen merkitys muuttuu sairauden aikana. Tulosten mukaan sairastuminen heikentää merkittävästi hyvinvointia ja tutkimuksessa arvioidaan tämän menetyksen rahallista arvoa. Tulokset osoittavat, että tulot ovat henkilön sairastuessa selvästi arvokkaampia: jokainen lisäeuro lisää hyvinvointia enemmän kuin terveenä. Erityisesti pienituloisilla tämä havainto muuttaa käsitystä siitä, millainen optimaalisen sairausvakuutuksen tulisi olla.
Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä29.10.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme