Siirtyminen yhteisiin valintakokeisiin edisti koulutuksen tasa-arvoa, yhteistyötä voitaisiin edelleen tiivistää
Yliopistojen kirjallisten valintakokeiden yhdistämismahdollisuuksia tulisi selvittää ennakkoluulottomasti ja arvioida kriittisesti, millainen valintakoe on kullakin alalla oleellisin. Kehittämistyössä ei saa unohtaa hakukohteita ja oppiaineita, vaan tehdä yhteistyötä. Näin voidaan edistää opiskelijoiden liikkuvuutta sekä toteuttaa uudenlaisia ja paremmin hakijoita, hakukohteita ja yhteiskuntaa palvelevia valintakokeita todistusvalinnan rinnalle.

Suosittujen alojen yhteisvalinnat nostivat hakijamääriä
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen ja Työn ja talouden tutkimus LABORE:n yhteistyössä toteuttamasta tutkimuksesta käy ilmi, että siirtyminen kauppa-, oikeus-, lääke- ja hallintotieteissä yhteisiin valintakokeisiin sai hakijat hakemaan aiempaa useampaan hakukohteeseen. Opiskelemaan valittujen joukossa alueellinen liikkuvuus kasvoi.
"Koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta on huomionarvoista, että yhteisvalintojen myötä aiempaa useampi matalan tulo- tai koulutustason perheestä lähtöisin ollut hakija pääsi opiskelemaan", Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen toteaa.
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että korkeampi sijoitus koevalinnassa oli yhteydessä kursseilla menestymiseen. Valintakokeiden voidaan tämän valossa todeta mittaavan opinnoissa tarvittavia oleellisia tietoja ja taitoja.
Mittaavatko valintakokeet motivaatiota?
Valintakokeita on yhä paljon. Vuosina 2021–2022 järjestettiin vuosittain yli 120 erilaista kirjallista valintakoetta, ja analyysi osoitti monilla aloilla valintakokeiden olevan keskenään samankaltaisia. Eri aloilla kokeet perustuivat kuitenkin erilaisiin osaamisvaatimuksiin.
Matemaattis-luonnontieteellisissä hakukohteissa suositaan tekniikan ja lääketieteen ohella lukion kursseihin perustuvan osaamisen mittaamista. Kasvatustieteissä ja humanistisilla aloilla muissa kuin kielissä mitataan puolestaan pääsykokeissa jaetun materiaalin omaksumista ja hallintaa.
"Erityisesti yhteiskuntatieteissä ja oikeustieteessä luotetaan ennakkomateriaalien opiskeluun, joka aiheesta käytävissä keskusteluissa kytketään usein motivaation mittaamiseen. Motivaatiota mittaavia tehtäviä oli kuitenkin vain harvassa valintakokeessa", tutkija Virve Murto Otuksesta huomauttaa.
Murron mukaan olisi tärkeää pohtia tasa-arvon ja hakijoiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta sitä, mittaavatko valintakokeet todella motivaatiota ja haluttua alakohtaista osaamista vai kertovatko ne hakijoiden käytössä olevista resursseista.
Lisäämällä oppiaineiden keskinäistä yhteistyötä voitaisiin monilla aloilla helpottaa useaan hakukohteeseen valmistautumista.
Erillisvalinnoissa pelkoa kilpailun lisääntymisestä, yhteisvalintakokeita käyttävät korostivat hyötyjä
Vuoden 2022 valintakokeiden suunnitteluun osallistuneille osoitettiin vuodenvaihteessa 2022–2023 kysely, johon vastasi lähes 200 hakukohteiden edustajaa. Valintakokeiden valmistelijat korostivat, että valintakokeita on kehitettävä yhteistyössä nykyisten hakukohteiden kanssa, jotta on mahdollista arvioida kokeiden ja oppiaineiden yhteensopivuutta.
Erillistä valintakoetta käyttävien hakukohteiden edustajat pelkäsivät yliopistojen välisen kilpailun lisääntymistä, kokeiden valmisteluun liittyvän työmäärän kasvua ja osaamisen mittaamisen heikentymistä. Lisäksi epäiltiin tutkinto-ohjelmien samankaltaistuvan, mikäli eri tavalla profiloituneet oppiaineet pakotetaan käyttämään samaa valintakoetta.
Yhteisvalinnoissa mukana olleet hakukohteet sen sijaan ajattelivat hyödyt haittoja ja esteitä suuremmiksi.
"Monissa yliopistojen hakukohteista on tunnistettu ja tunnustettu kokeiden kuormittavuus hakijoiden kannalta ja sitä on voitu vähentää yhteisillä valintakokeilla. Yhteisillä kokeilla myös hakukohteet voivat säästää resursseja ja yhteistyö on nähty muutoinkin hedelmällisenä", Otuksen tutkija Jukka-Pekka Jänkälä kertoo kyselyn annista.
Valintakokeiden kehittämismahdollisuudet käyvät ilmi julkaistusta tutkimusraportista. Monimenetelmällinen tutkimus on osa valtakunnallista yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanketta 2022–2025. Hankkeessa mukana ovat kaikki Suomen yliopistot ja hanketta tukee myös opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkimuksen tekivät tutkijat Virve Murto(Otus), Jukka-Pekka Jänkälä (Otus), Tuomo Suhonen (Labore) ja Tiina Kuuppelomäki (Labore).
Raportti: https://www.otus.fi/julkaisu/yliopistojen-valintakoevalinta/
Lisätietoja:
Labore: tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen (tuomo.suhonen@labore.fi, +358 40 940 2916)
Otus: tutkija Virve Murto (virve.murto@otus.fi, +358 50 570 6316) ja tutkija Jukka-Pekka Jänkälä (jukka-pekka.jankala@otus.fi, +358 50 368 1952)
Yhteyshenkilöt
Tuomo Suhonentutkimusjohtaja, tutkimusohjaajaTyömarkkinat
Puh:040 940 2916tuomo.suhonen@labore.fiTyön ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki
040 940 1940
https://labore.fi
Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Mika Maliranta toi taloustieteen äänen Suomi Areenan keskusteluihin30.6.2025 10:05:40 EEST | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta osallistui kesäkuussa 2025 useisiin ajankohtaisiin keskusteluihin Porin SuomiAreenassa. Hän toi tilaisuuksiin taloustieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa asiantuntemusta muun muassa tekoälyn vaikutuksista työelämään, koulutustason nostamisen välttämättömyydestä ja Suomen talouskasvun edellytyksistä.
Talous & Yhteiskunta 2/2025 | Työmarkkinat13.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset työmarkkinat ovat olleet viime vuosina murroksessa, joka on johtunut osin hallituksen politiikasta, osin laajemmista ja pitkäkestoisemmista prosesseista. Miten työmarkkinat ovat muuttuneet, miten niitä on muutettu ja mitä kehityksestä seuraa?
Ennustearvio: Heikko kotimainen kysyntä hidastaa kasvua11.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Labore ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,4 % ja ensi vuonna 1,9 %. Huhtikuussa julkaistuun kevätennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta erityisesti kauppasodan vuoksi. Ensi vuoden näkymät säilyvät uskottavina, mikäli kotimainen kysyntä vahvistuu loppuvuoden aikana. Ennustearvio perustuu tuoreisiin kansantalouden neljännesvuositietoihin ja on päivitys aiempaan ennusteeseen.
Pienet, nuoret yritykset uudistavat Suomen innovaatiokenttää28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren analyysi osoittaa, että pienten, nuorten yritysten rooli Suomen yrityssektorin innovaatiotoiminnassa on vahvistunut merkittävästi vuoden 2010 jälkeen. Nämä yritykset panostavat tutkimus- ja kehitystoimintaan suhteellisesti enemmän kuin muut yritykset ja tuovat markkinoille merkittävästi uusia tuotteita ja prosesseja. Suurten yritysten innovaatiopanostukset ovat viime vuosina vähentyneet, mikä korostaa nuorten yritysten merkitystä teknologisen kehityksen vetureina. Julkisen TKI-rahoituksen rooli on erityisen tärkeä pienille ja nuorille yrityksille. Tulokset korostavat tarvetta tukea nuorten yritysten syntymistä, innovointia ja kasvua edistävää toimintaympäristöä.
Uusi konsortio pohtii nuorten turvaverkon tulevaisuutta28.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Millainen turvaverkko tulevaisuuden nuorille tarvitaan? Millainen on nuorten palvelujärjestelmä Suomessa vuonna 2050? Tätä pohtii yksitoista asiantuntijaorganisaatiota uudessa, valtakunnallisessa konsortiossa. Konsortion tavoitteena on tutkia ja kehittää nuoreksi itsensä mieltävien, haavoittuvassa asemassa olevien palvelujärjestelmän tulevaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme