Siirtyminen yhteisiin valintakokeisiin edisti koulutuksen tasa-arvoa, yhteistyötä voitaisiin edelleen tiivistää
Yliopistojen kirjallisten valintakokeiden yhdistämismahdollisuuksia tulisi selvittää ennakkoluulottomasti ja arvioida kriittisesti, millainen valintakoe on kullakin alalla oleellisin. Kehittämistyössä ei saa unohtaa hakukohteita ja oppiaineita, vaan tehdä yhteistyötä. Näin voidaan edistää opiskelijoiden liikkuvuutta sekä toteuttaa uudenlaisia ja paremmin hakijoita, hakukohteita ja yhteiskuntaa palvelevia valintakokeita todistusvalinnan rinnalle.
Suosittujen alojen yhteisvalinnat nostivat hakijamääriä
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen ja Työn ja talouden tutkimus LABORE:n yhteistyössä toteuttamasta tutkimuksesta käy ilmi, että siirtyminen kauppa-, oikeus-, lääke- ja hallintotieteissä yhteisiin valintakokeisiin sai hakijat hakemaan aiempaa useampaan hakukohteeseen. Opiskelemaan valittujen joukossa alueellinen liikkuvuus kasvoi.
"Koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta on huomionarvoista, että yhteisvalintojen myötä aiempaa useampi matalan tulo- tai koulutustason perheestä lähtöisin ollut hakija pääsi opiskelemaan", Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen toteaa.
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että korkeampi sijoitus koevalinnassa oli yhteydessä kursseilla menestymiseen. Valintakokeiden voidaan tämän valossa todeta mittaavan opinnoissa tarvittavia oleellisia tietoja ja taitoja.
Mittaavatko valintakokeet motivaatiota?
Valintakokeita on yhä paljon. Vuosina 2021–2022 järjestettiin vuosittain yli 120 erilaista kirjallista valintakoetta, ja analyysi osoitti monilla aloilla valintakokeiden olevan keskenään samankaltaisia. Eri aloilla kokeet perustuivat kuitenkin erilaisiin osaamisvaatimuksiin.
Matemaattis-luonnontieteellisissä hakukohteissa suositaan tekniikan ja lääketieteen ohella lukion kursseihin perustuvan osaamisen mittaamista. Kasvatustieteissä ja humanistisilla aloilla muissa kuin kielissä mitataan puolestaan pääsykokeissa jaetun materiaalin omaksumista ja hallintaa.
"Erityisesti yhteiskuntatieteissä ja oikeustieteessä luotetaan ennakkomateriaalien opiskeluun, joka aiheesta käytävissä keskusteluissa kytketään usein motivaation mittaamiseen. Motivaatiota mittaavia tehtäviä oli kuitenkin vain harvassa valintakokeessa", tutkija Virve Murto Otuksesta huomauttaa.
Murron mukaan olisi tärkeää pohtia tasa-arvon ja hakijoiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta sitä, mittaavatko valintakokeet todella motivaatiota ja haluttua alakohtaista osaamista vai kertovatko ne hakijoiden käytössä olevista resursseista.
Lisäämällä oppiaineiden keskinäistä yhteistyötä voitaisiin monilla aloilla helpottaa useaan hakukohteeseen valmistautumista.
Erillisvalinnoissa pelkoa kilpailun lisääntymisestä, yhteisvalintakokeita käyttävät korostivat hyötyjä
Vuoden 2022 valintakokeiden suunnitteluun osallistuneille osoitettiin vuodenvaihteessa 2022–2023 kysely, johon vastasi lähes 200 hakukohteiden edustajaa. Valintakokeiden valmistelijat korostivat, että valintakokeita on kehitettävä yhteistyössä nykyisten hakukohteiden kanssa, jotta on mahdollista arvioida kokeiden ja oppiaineiden yhteensopivuutta.
Erillistä valintakoetta käyttävien hakukohteiden edustajat pelkäsivät yliopistojen välisen kilpailun lisääntymistä, kokeiden valmisteluun liittyvän työmäärän kasvua ja osaamisen mittaamisen heikentymistä. Lisäksi epäiltiin tutkinto-ohjelmien samankaltaistuvan, mikäli eri tavalla profiloituneet oppiaineet pakotetaan käyttämään samaa valintakoetta.
Yhteisvalinnoissa mukana olleet hakukohteet sen sijaan ajattelivat hyödyt haittoja ja esteitä suuremmiksi.
"Monissa yliopistojen hakukohteista on tunnistettu ja tunnustettu kokeiden kuormittavuus hakijoiden kannalta ja sitä on voitu vähentää yhteisillä valintakokeilla. Yhteisillä kokeilla myös hakukohteet voivat säästää resursseja ja yhteistyö on nähty muutoinkin hedelmällisenä", Otuksen tutkija Jukka-Pekka Jänkälä kertoo kyselyn annista.
Valintakokeiden kehittämismahdollisuudet käyvät ilmi julkaistusta tutkimusraportista. Monimenetelmällinen tutkimus on osa valtakunnallista yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanketta 2022–2025. Hankkeessa mukana ovat kaikki Suomen yliopistot ja hanketta tukee myös opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkimuksen tekivät tutkijat Virve Murto(Otus), Jukka-Pekka Jänkälä (Otus), Tuomo Suhonen (Labore) ja Tiina Kuuppelomäki (Labore).
Raportti: https://www.otus.fi/julkaisu/yliopistojen-valintakoevalinta/
Lisätietoja:
Labore: tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen (tuomo.suhonen@labore.fi, +358 40 940 2916)
Otus: tutkija Virve Murto (virve.murto@otus.fi, +358 50 570 6316) ja tutkija Jukka-Pekka Jänkälä (jukka-pekka.jankala@otus.fi, +358 50 368 1952)
Yhteyshenkilöt
Tuomo Suhonentutkimusjohtaja, tutkimusohjaajaTyömarkkinat
Puh:040 940 2916tuomo.suhonen@labore.fiTyön ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki
040 940 1940
https://labore.fi
Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Kolme tutkimuslaitosta, Karvi ja OAJ vaativat: Opettajarekisterin perustamista jatkettava22.9.2023 14:30:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Koulutuksen tutkimuslaitos, Työn ja talouden tutkimus LABORE sekä OAJ ovat pettyneitä siitä, että budjettiriihessä ei linjattu opettajarekisterin perustamisesta. Yhdessä ne esittävät, että hallitus jatkaa opettajarekisterin perustamista, jotta olisi mahdollista esimerkiksi kohdentaa opettajankoulutuksen aloituspaikkoja todellisen tarpeen mukaisesti.
M&A-podcast: Nimi piiloon, kyvyt esiin!20.9.2023 06:00:00 EEST | Tiedote
Anonyymi rekrytointi on keino taklata ennakkoluuloja työnhaussa. Helsingin kaupunki teetti anonyymin haun vaikutuksista tutkimuksen, joka tuotti harvinaista dataa syistä ja seurauksista. Kuka hyötyy ja kuinka paljon? Ovatko vaikutukset kestäviä, toisin sanoen tuottaako menettely lisää tasa-arvoa, mutta samalla enemmän hutivalintoja? M&A-podcastin erikoisjaksossa Mika Maliranta ja Matti Apunen perkaavat asiantuntijoiden kanssa Helsingin löydöksiä ja kertovat, miksi monimuotoisuus kannattaa – tutkitusti. Jakso on tuotettu yhteistyössä Helsingin kaupungin, Ami-säätiön ja HR Legal Services Oy:n kanssa.
Anonyymi rekrytointi on mahdollinen työkalu syrjinnän vähentämiseksi12.9.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin Helsingin kaupungin anonyymin rekrytoinnin pilotin vaikutuksia palkkauspäätöksiin sekä palkattujen menestymiseen töissä. Tulokset antavat viitteitä, että anonyymi rekrytointi voi olla tehokas työkalu syrjinnän vähentämiseksi. Etenkin henkilöitä, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, palkataan anonymisoinnin seurauksena enemmän.
KUTSU | Helsingin kaupungin anonyymin rekrytoinnin kokeilun vaikutukset -julkaisutilaisuus 12.9.8.9.2023 17:18:07 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa kuulemaan Helsingin kaupungin anonyymin rekrytoinnin kokeilua arvioineen Laboren ja VATT:n tutkimuksen tuloksista. Julkaisutilaisuus järjestetään tiistaina 12.9. klo 13.00–14.30 Helsingin kaupungin tapahtumatorilla. Tilaisuutta voi seurata striimattuna Helsinki-kanavalla.
M&A-podcast: Talouspolitiikan hevoskuiskaajat8.9.2023 06:00:00 EEST | Tiedote
Talouspolitiikkaa ohjaavista ministereistä juuri kellään ei ole taloustieteellistä koulutusta. Kuka siis kuiskaa heidän korvaansa ja opastaa oikeaan suuntaan? Malirannan & Apusen lista on nyt kaivettu kassakaapista ja se paljastaa talouspolitiikan nimettömät arkkitehdit. Jaksossa aukeaa kaksi muutakin talousmysteeriä: miten Sdp:n uuden puheenjohtajan Antti Lindtmanin työmarkkinapolitiikka poikkeaa Sanna Marinista ja erottaako ekonomistikaan valtion omaisuuden myyntiä velanotosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme