Ilmastonmuutos voi vaikuttaa infektiotautiriskeihin
Tuore Euroopan laajuinen tutkimus selvitti ihmisille ja eläimille haitallisten alkueläinten, bakteerien ja virusten esiintymistä linnuilla ja lepakoilla erilaisissa ilmasto-olosuhteissa. Useiden näiden taudinaiheuttajien esiintyminen oli yhteydessä lämpötilaan tai sademäärään.

Tuore kokoomatutkimus keräsi yhteensä 75 patogeenin eli taudinaiheuttajan esiintymisen tiedot Euroopasta lähes 400 lintu- ja 40 lepakkolajilla. Esiintymistietojen yhdistäminen ilmastotekijöihin paljasti, että useiden patogeenien esiintyminen on yhteydessä lämpötilaan tai sademäärään.
– Yleisesti patogeenisten bakteerien esiintyminen oli todennäköisempää lämpimän ja kuivan ilmaston alueilla. Sen sijaan patogeeniset virukset suosivat kosteita ilmastoja, kertoo tutkimusta vetänyt tutkija Yanjie Xu Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Patogeenien esiintymisen yhteyttä ilmastotekijöihin voitiin selvittää 17 eniten tutkitulla patogeenilla. Havaitut yhteydet vaihtelivat.
– Lämpötila oli positiivisesti yhteydessä lintuinfluenssaviruksen, malaria-alkueläimen sekä klamydiaa, salmonellaa, Q-kuumetta ja pilkkutautia aiheuttavien bakteerien esiintymiseen linnuilla ja lepakoilla, selventää yliopistolehtori Arto Pulliainen Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta.
Sademäärällä oli sekä positiivisia että negatiivisia yhteyksiä patogeenien esiintymiseen. Esimerkiksi lisääntyvät sademäärät kasvattivat Usutu-, Sindbis- ja lintuinfluenssavirusten sekä salmonellabakteerien esiintymistodennäköisyyttä.
– Usutu- ja Sindbis-virukset ovat hyttyslevitteisiä ja siten sadanta voi lisätä hyttysten suosimia kosteikkoja. Vastaavasti lintuinfluenssa ja salmonella esiintyvät etenkin vesilinnuilla, joille kosteikot ovat myös tärkeitä, kertoo akatemiatutkija Thomas Lilley Luomuksesta.
Yli 700 alkuperäistutkimukseen ja lähes puoleen miljoonaan havaintoon perustuva kokoomatutkimus vahvistaa käsitystä, että ilmastonmuutos voi muuttaa riskiä sairastua infektiotauteihin. Ilmastonmuutos muokkaa niin patogeenien kuin niiden isäntien eli villieläinten esiintymistä. Lintujen levinneisyysalueiden on jo aikaisemmin osoitettu siirtyvän kohti pohjoista keskimäärin reilun kilometrin vuosivauhdilla. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös patogeenien esiintyvyyteen ympäristössä, esimerkiksi vesistössä.
– On mahdollista, että esimerkiksi lämpöä suosivat patogeenit yleistyvät Pohjois-Euroopassa ilmaston lämpenemisen myötä, pohtii yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Ecography-tiedesarjassa ja se perustuu Suomen akatemian rahoittaman ’Climate change and health’ -tutkimuskonsortion työhön Helsingin ja Turun yliopistoissa.
Alkuperäinen julkaisu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Yanjie Xu (englanniksi), yanjie.xu@helsinki.fi, puh: 040 1650825
Yliopistolehtori Arto Pulliainen (asiantuntemus: mikrobit), arto.pulliainen@utu.fi, puh: 040 1586044
Akatemiatutkija Thomas Lilley (asiantuntemus: lepakot), thomas.lilley@helsinki.fi, puh: 040 8337783
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen (asiantuntemus: linnut, ilmastonmuutos), aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, puh: 045 1375732
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom: Budjettiriihen tulos vahvistaa TKI-toiminnan edellytyksiä merkittävästi20.9.2023 14:31:26 EEST | Tiedote
Rehtori Lindblom kiittää hallitusta tohtorikoulutukseen sekä korkeakoulujen aloituspaikkoihin tehtävistä merkittävistä panostuksista.
Kutsu: Mitä puolen miljoonan suomalaisen geenit kertovat terveydestämme?20.9.2023 10:07:52 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koordinoima FinnGen-tutkimushanke on löytöretki genomitietoon. Se on koko Suomen kattava tutkimushanke, jonka merkittävimmät löydökset voivat auttaa ihmisiä ympäri maailmaa. Tervetuloa Helsingin yliopiston Tiedekulmaan 25.9.2023 klo 17–19 kuulemaan, minkälaisia tutkimusläpimurtoja hankkeessa on tehty ja mitä on vielä odotettavissa.
Puista haihtuvat tuoksuvat kaasut edistävät pilvien muodostumista20.9.2023 08:55:27 EEST | Tiedote
Puut, pensaat ja kasvit voivat vaikuttaa säähän ja ilmastoon. Kasveista vapautuvat kaasumaiset hiilivedyt, erityisesti seskviterpeenit, edistävät pilviytiminä toimivien aerosolihiukkasten muodostumista. Tuore tutkimuslöydös voi vähentää ilmastomallien epävarmuustekijöitä ja auttaa tekemään tarkempia ennusteita.
Dobermannien ja ihmisen sydänlihassairauksien taustalla samoja geenejä20.9.2023 07:45:00 EEST | Tiedote
Dobermannien laajentavan sydänlihassairauden geenitaustan selvittämisessä on tehty merkittävä löytö. Tutkimus auttaa ymmärtämään koiran ja ihmisen vakavien sydänlihassairauksien periytyvyyttä, sairauden syntymekanismeja ja tarjoaa uusia työkaluja niiden vastustamiseksi.
Amerikkalainen taloustieteilijä palkitaan Oikeusvaltiopäivänä 26.10.202312.9.2023 10:06:47 EEST | Tiedote
Vuosittaista Oikeusvaltiopäivää vietetään Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa ja verkossa torstaina 26.10. klo 10–16.30. Tapahtuma on tänä vuonna suurimmaksi osaksi englanninkielinen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme