Hämeen järvet ovat tavanomaista korkeammalla tasolla vuodenaikaan nähden

Kokemäenjoen vesistöalueen järvissä vedenkorkeudet ovat pääasiassa vuodenaikaan nähden tavanomaista korkeammalla. Ajankohtaan nähden Vanajaveden pinta on noin 10 cm tavanomaista korkeammalla ja Iso-Roineen pinta tavanomaisissa lukemissa. Pääjärvi on myös noin 10 cm tavanomaista korkeammalla. Tammelan Pyhäjärvi on noussut jopa 20 cm tavanomaista korkeammalle. Tervajoen valuma-alueella sijaitsevissa Alasjärvessä ja Loppijärvessä vedenkorkeudet ovat lähellä vuodenajan keskikorkeuksia.

Kymijoen vesistöalueen pääjärven, Päijänteen vedenkorkeus on laskenut tyypillistä loppukesää hitaammin ja jäänyt ajankohdan tavanomaisesta noin 15 cm korkeammalle. Ruotsalaisessakin vedenpinta on noin 10 cm tavanomaista korkeammalla.

Ennusteiden mukaan Hämeeseen ei ole hetkeen tulossa sateita, jolloin järvet pääsevät todennäköisesti laskemaan alkusyksylle tyypilliseen tapaan.

Pohjavedenpinnat ovat kääntymässä nousuun

Hämeessä pohjavedenpinnat laskivat keväästä syyskuun alkupäiviin saakka. Pintojen lasku on viimeviikkojen runsaiden sateiden johdosta pysähtynyt, ja pohjavedenpinnat ovat paikoin jo lähteneet nousuun. Pienissä pohjavesiesiintymissä sateiden vaikutus voi jo näkyä, sillä ne reagoivat sateisiin nopeammin kuin suuremmat pohjavesiesiintymät.

Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ehtivät laskea toukokuusta lähtien noin 70 senttimetriä. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla laskua oli noin 30 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Hämeen pohjaveden seuranta-asemilla vielä selvästi ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. Syksyllä tarvitaan vielä runsaita ja pitkäkestoisia sateita ennen maan routiintumista, jotta pohjavesitilanne ei muuttuisi talven aikana huonoksi ja kaivoissa riittäisi vettä talven yli.

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta: 

• Vesitilanne (vesi.fi)
• Karttapalvelu (vesi.fi)
• Vesistöjen vedenkorkeus (ymparisto.fi)