Rahastoihin uusia sijoituksia 378 miljoonaa euroa – heikko markkinakehitys pienensi rahastopääomaa
8.9.2023 14:09:12 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin 378 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Rahastopääoma kuitenkin pieneni markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 142 miljardia euroa.
Elokuussa uusia pääomia sijoitettiin lyhyen koron rahastoihin yhteensä 282 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 92 miljoonaa euroa. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 5 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 36 miljoonaa euroa uusia varoja. Yhdistelmärahastoista lunastettiin yhteensä 37 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät elokuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.08.2023 |
|
Osakerahastot |
5 |
-201 |
56 332 |
|
Yhdistelmärahastot |
-37 |
166 |
30 406 |
|
Pitkän koron rahastot |
92 |
885 |
29 058 |
|
Lyhyen koron rahastot |
282 |
1 642 |
15 888 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
36 |
-29 |
10 051 |
|
YHTEENSÄ |
378 |
2 464 |
141 735 |
Elokuussa globaalit pääosakeindeksit laskivat. Yhdysvalloissa osakemarkkinoiden lasku johtui osaksi maan luottoluokituksen heikkenemisestä ja pohjainflaation kiihtymisestä. Yhdysvaltalaisista yksityissijoittajista yhä useampi arvioi, etteivät osakekurssit käänny nousuun loppuvuoden aikana.
Euroopassa keskeiset ostopäällikköindeksit laskivat. Euroalueen pohjainflaatio hidastui, mutta esimerkiksi Saksan pohjainflaatio kiihtyi edelleen. Saksan talousongelmat painavat koko euroalueen taloutta. Saksan arvioidaan olevan suurista teollisuusmaista ainoa, jonka talous ei kasva tänä vuonna. Saksan talouden ongelmat heijastuvat myös Suomen ulkomaankauppaan.
Kiinassa koronavuosien jälkeinen kulutuskysyntä on jäänyt odotettua vaisummaksi. Kuluttajien luottamus on heikkoa, joten kiinalaiset säästävät. Kiinan kiinteistö- ja rakennussektorin riskit nousivat elokuussa uutisiksi maailmalla.
Korkosijoittajalle elokuu oli vaihteleva. Korkeat korkotasot tarjosivat hyviä tuottoja. Korkojen nousu vaikutti kuitenkin korkorahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Pitkän koron rahastoissa sijoittajia kiinnostivat aiempaa vähemmän riskisemmät yrityslainamarkkinat.
”Lähiaikojen heikot talousnäkymät heijastuivat elokuussa rahastojen nettomerkintöihin. Pitkän koron rahastoissa sijoittajat siirsivät sijoituksia korkeariskisistä yrityslainoista vähemmän riskisiin. Useasta osakerahastoluokasta lunastettiin pääomia, paitsi Suomeen sijoittavasta. Sijoittajat mahdollisesti katsoivat, että Helsingin pörssin pitkään jatkunut alamäki on tehnyt useiden osakkeiden hinnoista houkuttelevia ja rahastojen avulla hajauttivat sijoituksiaan”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin Suomeen sijoittaviin rahastoihin yhteensä 174 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti, Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja mm. Pohjoismaihin sijoittavista rahastoista yhteensä 171 miljoonaa euroa. Eurooppaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,5). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät elokuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.08.2023 |
Tuotto |
|
Suomi |
174 |
305 |
5 799 |
-2 % |
|
Pohjoismaat |
-30 |
-369 |
6 422 |
-6 % |
|
Eurooppa |
-57 |
-353 |
5 373 |
9 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-49 |
-109 |
8 100 |
4 % |
|
Japani |
1 |
-134 |
445 |
2 % |
|
Tyynenmeren alue |
18 |
115 |
1 048 |
-6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-12 |
17 |
4 595 |
-5 % |
|
Maailma |
-35 |
399 |
23 063 |
3 % |
|
Toimialarahastot |
-4 |
-71 |
1 488 |
-3 % |
|
YHTEENSÄ |
5 |
-201 |
56 332 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin globaalisti ja euroalueella luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 262 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin euroalueen ja globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoluokista yhteensä 164 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 4,8 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,79).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät elokuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.08.2023 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
16 |
520 |
5 666 |
-3,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
108 |
530 |
9 709 |
0,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-130 |
-18 |
3 476 |
4,8 % |
|
Valtioriski maailma |
-1 |
-6 |
178 |
-5,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
154 |
-9 |
5 930 |
-4,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-34 |
-69 |
1 405 |
-1,1 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-20 |
-64 |
2 694 |
-0,4 % |
|
YHTEENSÄ |
92 |
885 |
29 058 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2021 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,47 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 600 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiFinanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Asuntolainaa voisi lain mukaan saada jopa 40 vuodeksi – Talousvaliokunnalta ennakkoluuloton linjaus25.3.2026 16:49:28 EET | Tiedote
Eduskunnan talousvaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen esityksestä, jolla halutaan keventää asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä. Valiokunta ehdottaa hallitusta enemmän höllennyksiä sääntelyyn. Merkittävimpiin lukeutuva muutos on asuntolainan enimmäispituuden nosto 40 vuoteen nykyisen 30 vuoden rajan sijaan. Finanssiala on valiokunnan mietintöön ja sen esittämiin muutoksiin tyytyväinen. Mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. On oletettavaa, että eduskunta siunaa talousvaliokunnan mietinnön valmiiksi lainsäädännöksi. Lakimuutosten tarkka voimaantuloaika ei ole tiedossa.
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme