Rahastoihin uusia sijoituksia 378 miljoonaa euroa – heikko markkinakehitys pienensi rahastopääomaa
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin 378 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Rahastopääoma kuitenkin pieneni markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 142 miljardia euroa.
Elokuussa uusia pääomia sijoitettiin lyhyen koron rahastoihin yhteensä 282 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 92 miljoonaa euroa. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 5 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 36 miljoonaa euroa uusia varoja. Yhdistelmärahastoista lunastettiin yhteensä 37 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät elokuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.08.2023 |
|
Osakerahastot |
5 |
-201 |
56 332 |
|
Yhdistelmärahastot |
-37 |
166 |
30 406 |
|
Pitkän koron rahastot |
92 |
885 |
29 058 |
|
Lyhyen koron rahastot |
282 |
1 642 |
15 888 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
36 |
-29 |
10 051 |
|
YHTEENSÄ |
378 |
2 464 |
141 735 |
Elokuussa globaalit pääosakeindeksit laskivat. Yhdysvalloissa osakemarkkinoiden lasku johtui osaksi maan luottoluokituksen heikkenemisestä ja pohjainflaation kiihtymisestä. Yhdysvaltalaisista yksityissijoittajista yhä useampi arvioi, etteivät osakekurssit käänny nousuun loppuvuoden aikana.
Euroopassa keskeiset ostopäällikköindeksit laskivat. Euroalueen pohjainflaatio hidastui, mutta esimerkiksi Saksan pohjainflaatio kiihtyi edelleen. Saksan talousongelmat painavat koko euroalueen taloutta. Saksan arvioidaan olevan suurista teollisuusmaista ainoa, jonka talous ei kasva tänä vuonna. Saksan talouden ongelmat heijastuvat myös Suomen ulkomaankauppaan.
Kiinassa koronavuosien jälkeinen kulutuskysyntä on jäänyt odotettua vaisummaksi. Kuluttajien luottamus on heikkoa, joten kiinalaiset säästävät. Kiinan kiinteistö- ja rakennussektorin riskit nousivat elokuussa uutisiksi maailmalla.
Korkosijoittajalle elokuu oli vaihteleva. Korkeat korkotasot tarjosivat hyviä tuottoja. Korkojen nousu vaikutti kuitenkin korkorahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Pitkän koron rahastoissa sijoittajia kiinnostivat aiempaa vähemmän riskisemmät yrityslainamarkkinat.
”Lähiaikojen heikot talousnäkymät heijastuivat elokuussa rahastojen nettomerkintöihin. Pitkän koron rahastoissa sijoittajat siirsivät sijoituksia korkeariskisistä yrityslainoista vähemmän riskisiin. Useasta osakerahastoluokasta lunastettiin pääomia, paitsi Suomeen sijoittavasta. Sijoittajat mahdollisesti katsoivat, että Helsingin pörssin pitkään jatkunut alamäki on tehnyt useiden osakkeiden hinnoista houkuttelevia ja rahastojen avulla hajauttivat sijoituksiaan”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin Suomeen sijoittaviin rahastoihin yhteensä 174 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti, Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja mm. Pohjoismaihin sijoittavista rahastoista yhteensä 171 miljoonaa euroa. Eurooppaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,5). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät elokuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.08.2023 |
Tuotto |
|
Suomi |
174 |
305 |
5 799 |
-2 % |
|
Pohjoismaat |
-30 |
-369 |
6 422 |
-6 % |
|
Eurooppa |
-57 |
-353 |
5 373 |
9 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-49 |
-109 |
8 100 |
4 % |
|
Japani |
1 |
-134 |
445 |
2 % |
|
Tyynenmeren alue |
18 |
115 |
1 048 |
-6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-12 |
17 |
4 595 |
-5 % |
|
Maailma |
-35 |
399 |
23 063 |
3 % |
|
Toimialarahastot |
-4 |
-71 |
1 488 |
-3 % |
|
YHTEENSÄ |
5 |
-201 |
56 332 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin globaalisti ja euroalueella luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 262 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin euroalueen ja globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoluokista yhteensä 164 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 4,8 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,79).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät elokuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.08.2023 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
16 |
520 |
5 666 |
-3,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
108 |
530 |
9 709 |
0,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-130 |
-18 |
3 476 |
4,8 % |
|
Valtioriski maailma |
-1 |
-6 |
178 |
-5,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
154 |
-9 |
5 930 |
-4,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-34 |
-69 |
1 405 |
-1,1 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-20 |
-64 |
2 694 |
-0,4 % |
|
YHTEENSÄ |
92 |
885 |
29 058 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2021 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,47 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 600 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiFinanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
YEL:n uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä – kyse on yrittäjien sosiaaliturvasta5.12.2025 12:39:39 EET | Tiedote
”Yrittäjien eläkevakuutuksen uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä, mikäli haluamme säilyttää yrittäjien eläkevakuutuksen (YEL) sosiaaliturvan kivijalkana yrittäjille”, Finanssiala ry:n (FA) eläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela muistuttaa. Julkisessa keskustelussa usein unohdetaan, että YEL:n tehtävänä on turvata myös yrittäjän toimeentuloa monissa elämäntilanteissa. YEL-työtulo vaikuttaa vanhuuseläkkeen lisäksi työttömyysturvaan, sairauspäivärahaan, vanhempainetuuksiin ja perhe-eläkkeeseen.
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote
Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme