Rahastoihin uusia sijoituksia 378 miljoonaa euroa – heikko markkinakehitys pienensi rahastopääomaa
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin 378 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Rahastopääoma kuitenkin pieneni markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 142 miljardia euroa.
Elokuussa uusia pääomia sijoitettiin lyhyen koron rahastoihin yhteensä 282 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 92 miljoonaa euroa. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 5 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 36 miljoonaa euroa uusia varoja. Yhdistelmärahastoista lunastettiin yhteensä 37 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät elokuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.08.2023 |
|
Osakerahastot |
5 |
-201 |
56 332 |
|
Yhdistelmärahastot |
-37 |
166 |
30 406 |
|
Pitkän koron rahastot |
92 |
885 |
29 058 |
|
Lyhyen koron rahastot |
282 |
1 642 |
15 888 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
36 |
-29 |
10 051 |
|
YHTEENSÄ |
378 |
2 464 |
141 735 |
Elokuussa globaalit pääosakeindeksit laskivat. Yhdysvalloissa osakemarkkinoiden lasku johtui osaksi maan luottoluokituksen heikkenemisestä ja pohjainflaation kiihtymisestä. Yhdysvaltalaisista yksityissijoittajista yhä useampi arvioi, etteivät osakekurssit käänny nousuun loppuvuoden aikana.
Euroopassa keskeiset ostopäällikköindeksit laskivat. Euroalueen pohjainflaatio hidastui, mutta esimerkiksi Saksan pohjainflaatio kiihtyi edelleen. Saksan talousongelmat painavat koko euroalueen taloutta. Saksan arvioidaan olevan suurista teollisuusmaista ainoa, jonka talous ei kasva tänä vuonna. Saksan talouden ongelmat heijastuvat myös Suomen ulkomaankauppaan.
Kiinassa koronavuosien jälkeinen kulutuskysyntä on jäänyt odotettua vaisummaksi. Kuluttajien luottamus on heikkoa, joten kiinalaiset säästävät. Kiinan kiinteistö- ja rakennussektorin riskit nousivat elokuussa uutisiksi maailmalla.
Korkosijoittajalle elokuu oli vaihteleva. Korkeat korkotasot tarjosivat hyviä tuottoja. Korkojen nousu vaikutti kuitenkin korkorahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Pitkän koron rahastoissa sijoittajia kiinnostivat aiempaa vähemmän riskisemmät yrityslainamarkkinat.
”Lähiaikojen heikot talousnäkymät heijastuivat elokuussa rahastojen nettomerkintöihin. Pitkän koron rahastoissa sijoittajat siirsivät sijoituksia korkeariskisistä yrityslainoista vähemmän riskisiin. Useasta osakerahastoluokasta lunastettiin pääomia, paitsi Suomeen sijoittavasta. Sijoittajat mahdollisesti katsoivat, että Helsingin pörssin pitkään jatkunut alamäki on tehnyt useiden osakkeiden hinnoista houkuttelevia ja rahastojen avulla hajauttivat sijoituksiaan”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin Suomeen sijoittaviin rahastoihin yhteensä 174 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti, Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja mm. Pohjoismaihin sijoittavista rahastoista yhteensä 171 miljoonaa euroa. Eurooppaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,5). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät elokuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.08.2023 |
Tuotto |
|
Suomi |
174 |
305 |
5 799 |
-2 % |
|
Pohjoismaat |
-30 |
-369 |
6 422 |
-6 % |
|
Eurooppa |
-57 |
-353 |
5 373 |
9 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-49 |
-109 |
8 100 |
4 % |
|
Japani |
1 |
-134 |
445 |
2 % |
|
Tyynenmeren alue |
18 |
115 |
1 048 |
-6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-12 |
17 |
4 595 |
-5 % |
|
Maailma |
-35 |
399 |
23 063 |
3 % |
|
Toimialarahastot |
-4 |
-71 |
1 488 |
-3 % |
|
YHTEENSÄ |
5 |
-201 |
56 332 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin globaalisti ja euroalueella luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 262 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin euroalueen ja globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoluokista yhteensä 164 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 4,8 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,79).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät elokuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.08.2023 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
16 |
520 |
5 666 |
-3,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
108 |
530 |
9 709 |
0,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-130 |
-18 |
3 476 |
4,8 % |
|
Valtioriski maailma |
-1 |
-6 |
178 |
-5,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
154 |
-9 |
5 930 |
-4,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-34 |
-69 |
1 405 |
-1,1 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-20 |
-64 |
2 694 |
-0,4 % |
|
YHTEENSÄ |
92 |
885 |
29 058 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2021 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,47 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 600 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiFinanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Yrityslähestymiskiellon toteutus etenee – tiedossa aiempaa parempaa suojaa häiriköintiä ja uhkailua vastaan työpaikoilla7.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä varmistaa pitkään tavoitellun yrityslähestymiskiellon toteuttamisen. Uuden lain myötä työnantajat voivat paremmin suojella työntekijöitään ja asiakkaitaan häiriötilanteissa. Kielto mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan. Yrityslähestymiskiellon taakse ovat asettuneet niin elinkeinoelämän kuin palkansaajienkin etujärjestöt. Finanssiala ry (FA) on ajanut uudistusta vuodesta 2012 lähtien, sillä alalla esiintyy arviolta tuhansia häiriköintitapauksia vuodessa.
Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 202429.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.
Asunto- ja mökkikaupan jumi viimein aukeamassa? – FA:n Ahosniemi toiveikas hallituksen puoliväliriihen päätöksistä26.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi suhtautuu myönteisesti hallituksen puoliväliriihen päätökseen keventää asuntorahoituksen sääntelyä. Päätöksellä on mahdollista parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta. "Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on yksi tarpeellisista muutoksista. Asuntorahoituksen sääntelyn tarkastelu on nyt erittäin ajankohtaista asuntomarkkinoiden alakulon takia. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on ollut pitkään matalalla tasolla. Hallituksen toimilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asunto- ja mökkikaupoille”, Ahosniemi toteaa. Kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista, on ollut hyvin alhaisella tasolla. Puolet FA:n vuodenvaihteessa teettämän kansalaiskyselyn vastaajista kertoi luopuneensa hankintasuunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa. Vastaajista 23 pr
Ahosniemi: Kotitalouksien ja yritysten rahoitusta vaikeuttavan sääntelyn purkaminen sekä kotimaisten sijoitusrahastojen toimintaedellytysten vahvistaminen ovat hallitukselta vahvoja tekoja kasvun vauhdittamiseksi23.4.2025 23:05:14 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää maan hallitusta puoliväliriihen kasvua tukevista linjauksista. Ahosniemen mukaan talouden sumuiset näkymät, kotitalouksien vaisu investointihalukkuus ja kauppasota edellyttävät rohkeita päätöksiä, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuvat.
Pankkisektori säilyi vakaana, vakuutusyhtiöillä yllätyksetön vuosi – tutustu vakuutus- ja pankkisektorien vuosikatsauksiin22.4.2025 11:18:47 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2024. Pankkisektori pysyi vakaana ja toimintakykyisenä talouden heittelyistä huolimatta. Hyvä kannattavuus ja vakavaraisuus antavat pankeille vastustuskykyä riskien varalle. Vakuutussektorilla vuosi oli hyvä ja sangen yllätyksetön. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat hyvin, mutta eläke- ja korvausmenot kasvoivat maksutuloa voimakkaammin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme