Aurinkoisesta alkukesästä huolimatta kesän UV-kertymä jäi viime vuotta pienemmäksi
8.9.2023 11:59:18 EEST | Ilmatieteen laitos | Tiedote
Voimakasta UV-säteilyä mitattiin Suomessa kesällä tavanomaista vähemmän. Suojautumisraja eli UV-indeksin arvo kolme saavutettiin kuitenkin kesä-heinäkuussa lähes jokaisena päivänä.
Voimakasta UV-säteilyä esiintyi tänä kesänä Suomen eteläosissa vain viitenä aurinkoisena päivänä, kun viime vuonna UV-indeksi kipusi voimakkaan säteilyn lukemiin jopa 19 päivänä. Keskimäärin voimakkaan UV-säteilyn rajana pidetty UV-indeksi 6 saavutetaan tai ylitetään kesäisin yhdeksänä päivänä.
Suojautumisrajan eli UV-indeksilukeman 3 saavuttaneita tai ylittäneitä päiviä kertyi Etelä-Suomessa kesällä tavanomainen määrä. Tällaisia päiviä on kesä-heinäkuun päivistä tavallisesti suurin osa.
"Vain kahdeksana erityisen pilvisenä päivänä UV-indeksi jäi alle suojautumisrajan, muina päivinä indeksiarvo 3 saavutettiin", sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Anu Heikkilä.
Kesäkuun aikana kertynyt UV-säteilyn kokonaisannos nousi kymmenisen prosenttia kesäkuussa keskimäärin kertyvää annosta suuremmaksi. Myös koko kesän eli kesä-elokuun aikainen annos kasvoi noin neljä prosenttia pitkän aikavälin keskimääräistä kertymää suuremmaksi, mutta jäi kymmenyksen päähän viime kesänä kertyneestä annoksesta.
Pohjoisessa alkukesä oli tavanomaista aurinkoisempi
Pohjois-Suomessa pisimmät aurinkoiset jaksot sijoittuivat touko-kesäkuulle. UV-indeksi 5 eli korkein pohjoisessa mitattava UV-indeksi saavutettiin kahdeksana päivänä, mikä on tavanomainen määrä.
"Pitkien poutajaksojen ansiosta kesäkuun UV-säteilyn kokonaiskertymä oli pohjoisessa reilut kymmenen prosenttia tavanomaista suurempi. Myös toukokuu oli saman verran tavanomaista aurinkoisempi", sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.
Heinä- ja elokuun kokonaiskertymät olivat sen sijaan viitisen prosenttia ajanjakson tavanomaista kertymää pienemmät.
Poutajaksojen vaikutus näkyi suojautumisrajan eli UV-indeksin arvon 3 ylittävien päivien määrässä, joka tänä kesänä oli 102, kun se tavanomaisena kesänä on 84.
Säätyyppi ja pilvisyys vaikuttavat UV-säteilyn voimakkuuteen
UV-säteilyn voimakkuuteen vaikuttavat erityisesti paikalliset pilvisyysolosuhteet ja ilmakehän kokonaisotsonin määrä. Näihin puolestaan vaikuttaa muun muassa vallitseva säätyyppi. Kesäisiä korkeapainetilanteita leimaavat aurinkoiset päivät ja pienempi kokonaisotsonimäärä. Auringolta kannattaa suojautua aina, kun UV-indeksi saavuttaa tai ylittää lukeman kolme.
Suojaava vaatetus, varjoon hakeutuminen ja aurinkovoiteen sekä aurinkolasien käyttö ovat liialliselta UV-säteilyaltistukselta suojautumisen kulmakiviä.
"Suojautumisraja ylittyy Suomen eteläosissa edelleen syyskuun aurinkoisina päivinä", Anu Heikkilä muistuttaa.
UV-indeksi mittaa ihon punehtumista aiheuttavan UV-säteilyn hetkellistä voimakkuutta. UV-säteilykertymät mittaavat tietyn ajanjakson aikana kerääntynyttä UV-säteilyannosta. Ihoa ja silmiä on hyvä suojata sekä lyhyt- että pitkäaikaiselta UV-säteilyaltistukselta.
Ilmatieteen laitos seuraa mittauksin auringon UV-säteilyn voimakkuutta seitsemällä paikkakunnalla Suomessa, tuottaa UV-indeksiennusteita ja varoittaa voimakkaasta UV-säteilystä tarvittaessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Anu Heikkilä, Ilmatieteen laitos, puh. 050 338 4854, anu.heikkila@fmi.fi
Tutkija Kaisa Lakkala, Ilmatieteen laitos, puh. 040 747 6792, kaisa.lakkala@fmi.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Maaliskuu on alkanut poikkeuksellisen lämpimänä16.3.2026 15:01:25 EET | Tiedote
Kylmän talven jälkeen sää on lauhtunut vauhdilla, ja lämpötilat ovat siirtyneet asteikon toiseen äärilaitaan.
Ilmanlaatu on heikentynyt laajoilla alueilla Suomessa12.3.2026 11:44:44 EET | Tiedote
Erityisesti pienhiukkasten pitoisuudet ovat tällä hetkellä korkeita, ja eilen mitattiin tämän vuoden korkeimmat pienhiukkaspitoisuudet Suomessa. Ilmanlaatua heikentää kaukokulkeuma Keski-Euroopasta – myös alkava katupölykausi näkyy jo pitoisuuksien nousuna.
Kylmästä talvesta on siirrytty aikaiseen kevääseen10.3.2026 15:55:34 EET | Blogi
Alkuvuoden pitkän pakkasjakson päätyttyä on hyvä hetki luoda katsaus säätilastoihin ja tarkastella, miten mennyt pakkasjakso suhteutuu historiallisiin pakkasjaksoihin tilastojen valossa.
Helmikuu oli Länsi-Euroopassa poikkeuksellisen sateinen – maailmanlaajuisesti helmikuu oli viidenneksi lämpimin10.3.2026 05:00:00 EET | Tiedote
EU:n Copernicus-ilmastopalvelun mukaan helmikuu 2026 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian viidenneksi lämpimin. Länsi-Euroopassa koettiin poikkeuksellisen runsaita sateita ja laajoja tulvia, ja arktisen merijään laajuus oli helmikuussa mittaushistorian kolmanneksi pienin.
Kevät etenee viikonloppuna pohjoista myöten – lounaassa lämpötila voi nousta 10 asteeseen5.3.2026 14:06:13 EET | Tiedote
Lumet ovat jo paikoin sulaneet maan lounaisosasta ja Ahvenanmaalta. Kuivassa ja lämpimässä säässä katupöly ja siitepöly alkavat vaivata herkimpiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme