Tutkimushanke FEROXin tavoitteena on parantaa marjanpoimijoiden työoloja
Suomen metsissä piilee valtava marja-aarre, josta saadaan talteen vuosittain vain noin 10 %. Sadosta olisi järkevää ja taloudellisesti kannattavaa korjata entistä suurempi osa. Marjastus on kuitenkin hidasta ja aikaa vievää käsityötä, ja suurin osa ammattipoimijoista on ulkomaalaisia kausityöntekijöitä, jotka eivät puhu suomea eivätkä tunne paikallista kulttuuria tai luontoa. Tampereen yliopiston tutkijoita on mukana kansainvälisessä ryhmässä, joka hyödyntää tekoälyä, dataa ja robotiikkaa marjanpoimijoiden työolojen parantamiseksi ja keräilyn tehostamiseksi.
Horisontti Eurooppa -puiteohjelman rahoittamassa FEROX-hankkeessa (Fostering and Enabling AI, Data, and Robotics Technologies for Supporting Human Workers in Harvest Wild Food) käytetään erilaisilla antureilla varustettuja autonomisia drooneja tietojen hankkimiseen ja 3D-mallien rakentamiseen metsistä. Kerätystä datasta rakennetaan tekoälymalleja, joiden avulla poimijat voivat arvioida tarkasti marjojen sijainnin, määrän ja lajikkeet.
– Lisäksi FEROX-projekti tarjoaa luonnonmarjojen poimijoille navigointi- ja paikannuspalveluita sekä fyysistä tukea kuten drooneja poimintaämpäreiden noutamiseen. Näin parannetaan heidän työolosuhteitaan ja lisätään luottamusta, sanoo tutkija Ines Robles Tampereen yliopistosta.
FEROX-projektin tulokset avaavat eurooppalaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia tehomaatalouteen kehitettyjen ratkaisujen mukauttamiseen sekä globaalin kestävän kehityksen tukemiseen turvallisen ja kestävän marjankorjuun teknologiatoimittajina.
FAST-Lab vastaa teknisestä kehityksestä
FEROXin kumppanina toimiva Tampereen yliopiston FAST-Labin (Future Automation Systems & Technologies Laboratory) tutkimusryhmä osallistuu muun muassa ohjelmistojärjestelmien vaatimusten keräämiseen, arkkitehtuuriin ja suunnitteluun, johtaa ydinkehitykseen ja mukauttamiseen liittyviä toimia sekä osallistuu kalustonhallintajärjestelmien kehittämiseen.
– Tekoälyn, datan ja robotiikan käyttöönotto alalla, jossa niitä ei tyypillisesti ole hyödynnetty, tehostaa luonnonmarjojen poimintaa ja parantaa poimijoiden toimintaolosuhteita yleensä. Tämä yhdistettynä Suomen metsien sekä muiden Keski-Euroopan maiden ja Pohjoismaiden valtavaan hyödyntämättömään potentiaaliin tarjoaa hienon mahdollisuuden taloudellisesti kannattavampaan sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään marjankorjuuseen, toteaa FAST-Labin johtaja, professori Jose L. Martinez Lastra.
Syyskuussa 2022 alkaneessa kolmivuotisessa FEROX-hankkeessa Tampereen yliopisto tekee yhteistyötä seitsemästä eri maasta lähtöisin olevien yliopistojen, tutkimuslaitosten ja pk-yritysten kanssa. Kotimaisista toimijoista mukana ovat Arktiset Aromit ry ja Maanmittauslaitos.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Jose L. Martinez Lastra
040 779 4748
jose.martinezlastra@tuni.fi
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Kirjasto kohtaa algoritmin: kuka pian päättää, mitä luemme?14.1.2026 09:08:30 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimus pureutui tekoälyn käyttöön julkisissa kirjastoissa. Tutkimustulosten perusteella tekoälyavusteinen aineistonhallinta yhdenmukaistaa kokoelmia ja jakaa kirjastonhoitajien mielipiteitä. Samalla se voi tarjota lisää perusteluja tehostamiselle.
Etäkokoukset yllättivät mainettaan parempina – laatu ratkaisee13.1.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Työelämää vaivaa kokousähky, mutta se ei välttämättä heikennä hyvinvointia. Ratkaisevaa on kokousten laatu. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus paljastaa, että etäkokoukset voivat olla tehokkaampia ja tuottavampia kuin lähikokoukset, kun ne on organisoitu hyvin ja vuorovaikutus toimii.
Kieli- ja viestintätieteiden yleisöluentosarja Sopii kysyä! alkaa tammikuussa16.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Lääkärissä käyminen, verkkokeskusteluun osallistuminen, generatiivisen tekoälyn kanssa asioiminen, mainokset, sopimustekstit ja lemmikille lepertely – kieli ja viestintä liittyvät kaikkeen. Muun muassa näistä aiheista puhutaan Sopii kysyä! -luentosarjassa Tampereella pääkirjasto Metsossa.
Tampereen yliopistosta valmistuu yli 4 400 tutkinto-opiskelijaa11.12.2025 11:10:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuu tänä vuonna reilusti yli 4000 tutkinto-opiskelijaa. Määrä kasvoi viime vuoteen nähden noin kahdellasadalla. 51 prosenttia valmistuneista suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon, eli arkkitehdin, diplomi-insinöörin, lääketieteen lisensiaatin tai maisterin tutkinnon.
Tutkijat seurasivat vuoden yläkoulun valmistavaa opetusta: Vasta maahan muuttaneiden kielitaito kehittyy odotusten mukaisesti, mutta tavoite on liian matala11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa laajasti valmistavaa opetusta suomalaisissa yläkouluissa. Vuoden seuranta paljastaa, että useimmat oppilaat saavuttavat vuoden aikana valmistavalle opetukselle asetetut tavoitteet: lähes yhdeksän kymmenestä ylitti luetun ymmärtämisen tavoitetason, kuullun ymmärtämisessä tavoitetason ylitti neljä viidestä. Kirjoittaminen kehittyi muita taitoja hitaammin. Tavoitetaso ei kuitenkaan välttämättä riitä yläkoulussa pärjäämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme