Tampereen yliopisto

Tutkimushanke FEROXin tavoitteena on parantaa marjanpoimijoiden työoloja

Jaa

Suomen metsissä piilee valtava marja-aarre, josta saadaan talteen vuosittain vain noin 10 %. Sadosta olisi järkevää ja taloudellisesti kannattavaa korjata entistä suurempi osa. Marjastus on kuitenkin hidasta ja aikaa vievää käsityötä, ja suurin osa ammattipoimijoista on ulkomaalaisia kausityöntekijöitä, jotka eivät puhu suomea eivätkä tunne paikallista kulttuuria tai luontoa. Tampereen yliopiston tutkijoita on mukana kansainvälisessä ryhmässä, joka hyödyntää tekoälyä, dataa ja robotiikkaa marjanpoimijoiden työolojen parantamiseksi ja keräilyn tehostamiseksi.

Kolme ihmistä marjametsässä huomioliivit päällä.
FEROXin tutkijat tutkivat testipaikkaa Itä-Suomessa. Kuva: Paul Chippendale. Paul Chippendale

Horisontti Eurooppa -puiteohjelman rahoittamassa FEROX-hankkeessa (Fostering and Enabling AI, Data, and Robotics Technologies for Supporting Human Workers in Harvest Wild Food) käytetään erilaisilla antureilla varustettuja autonomisia drooneja tietojen hankkimiseen ja 3D-mallien rakentamiseen metsistä. Kerätystä datasta rakennetaan tekoälymalleja, joiden avulla poimijat voivat arvioida tarkasti marjojen sijainnin, määrän ja lajikkeet.

– Lisäksi FEROX-projekti tarjoaa luonnonmarjojen poimijoille navigointi- ja paikannuspalveluita sekä fyysistä tukea kuten drooneja poimintaämpäreiden noutamiseen. Näin parannetaan heidän työolosuhteitaan ja lisätään luottamusta, sanoo tutkija Ines Robles Tampereen yliopistosta.

FEROX-projektin tulokset avaavat eurooppalaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia tehomaatalouteen kehitettyjen ratkaisujen mukauttamiseen sekä globaalin kestävän kehityksen tukemiseen turvallisen ja kestävän marjankorjuun teknologiatoimittajina.

FAST-Lab vastaa teknisestä kehityksestä

FEROXin kumppanina toimiva Tampereen yliopiston FAST-Labin (Future Automation Systems & Technologies Laboratory) tutkimusryhmä osallistuu muun muassa ohjelmistojärjestelmien vaatimusten keräämiseen, arkkitehtuuriin ja suunnitteluun, johtaa ydinkehitykseen ja mukauttamiseen liittyviä toimia sekä osallistuu kalustonhallintajärjestelmien kehittämiseen.

– Tekoälyn, datan ja robotiikan käyttöönotto alalla, jossa niitä ei tyypillisesti ole hyödynnetty, tehostaa luonnonmarjojen poimintaa ja parantaa poimijoiden toimintaolosuhteita yleensä. Tämä yhdistettynä Suomen metsien sekä muiden Keski-Euroopan maiden ja Pohjoismaiden valtavaan hyödyntämättömään potentiaaliin tarjoaa hienon mahdollisuuden taloudellisesti kannattavampaan sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään marjankorjuuseen, toteaa FAST-Labin johtaja, professori Jose L. Martinez Lastra.

Syyskuussa 2022 alkaneessa kolmivuotisessa FEROX-hankkeessa Tampereen yliopisto tekee yhteistyötä seitsemästä eri maasta lähtöisin olevien yliopistojen, tutkimuslaitosten ja pk-yritysten kanssa. Kotimaisista toimijoista mukana ovat Arktiset Aromit ry ja Maanmittauslaitos. 

Lue FAST-Labin verkkosivuilta lisää ajankohtaista tietoa FEROXin hankkeesta ja muista tutkimushankkeista.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Jose L. Martinez Lastra
040 779 4748
jose.martinezlastra@tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote

Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.

Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote

Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.

Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote

Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye