Tutkimushanke FEROXin tavoitteena on parantaa marjanpoimijoiden työoloja
Suomen metsissä piilee valtava marja-aarre, josta saadaan talteen vuosittain vain noin 10 %. Sadosta olisi järkevää ja taloudellisesti kannattavaa korjata entistä suurempi osa. Marjastus on kuitenkin hidasta ja aikaa vievää käsityötä, ja suurin osa ammattipoimijoista on ulkomaalaisia kausityöntekijöitä, jotka eivät puhu suomea eivätkä tunne paikallista kulttuuria tai luontoa. Tampereen yliopiston tutkijoita on mukana kansainvälisessä ryhmässä, joka hyödyntää tekoälyä, dataa ja robotiikkaa marjanpoimijoiden työolojen parantamiseksi ja keräilyn tehostamiseksi.
Horisontti Eurooppa -puiteohjelman rahoittamassa FEROX-hankkeessa (Fostering and Enabling AI, Data, and Robotics Technologies for Supporting Human Workers in Harvest Wild Food) käytetään erilaisilla antureilla varustettuja autonomisia drooneja tietojen hankkimiseen ja 3D-mallien rakentamiseen metsistä. Kerätystä datasta rakennetaan tekoälymalleja, joiden avulla poimijat voivat arvioida tarkasti marjojen sijainnin, määrän ja lajikkeet.
– Lisäksi FEROX-projekti tarjoaa luonnonmarjojen poimijoille navigointi- ja paikannuspalveluita sekä fyysistä tukea kuten drooneja poimintaämpäreiden noutamiseen. Näin parannetaan heidän työolosuhteitaan ja lisätään luottamusta, sanoo tutkija Ines Robles Tampereen yliopistosta.
FEROX-projektin tulokset avaavat eurooppalaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia tehomaatalouteen kehitettyjen ratkaisujen mukauttamiseen sekä globaalin kestävän kehityksen tukemiseen turvallisen ja kestävän marjankorjuun teknologiatoimittajina.
FAST-Lab vastaa teknisestä kehityksestä
FEROXin kumppanina toimiva Tampereen yliopiston FAST-Labin (Future Automation Systems & Technologies Laboratory) tutkimusryhmä osallistuu muun muassa ohjelmistojärjestelmien vaatimusten keräämiseen, arkkitehtuuriin ja suunnitteluun, johtaa ydinkehitykseen ja mukauttamiseen liittyviä toimia sekä osallistuu kalustonhallintajärjestelmien kehittämiseen.
– Tekoälyn, datan ja robotiikan käyttöönotto alalla, jossa niitä ei tyypillisesti ole hyödynnetty, tehostaa luonnonmarjojen poimintaa ja parantaa poimijoiden toimintaolosuhteita yleensä. Tämä yhdistettynä Suomen metsien sekä muiden Keski-Euroopan maiden ja Pohjoismaiden valtavaan hyödyntämättömään potentiaaliin tarjoaa hienon mahdollisuuden taloudellisesti kannattavampaan sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään marjankorjuuseen, toteaa FAST-Labin johtaja, professori Jose L. Martinez Lastra.
Syyskuussa 2022 alkaneessa kolmivuotisessa FEROX-hankkeessa Tampereen yliopisto tekee yhteistyötä seitsemästä eri maasta lähtöisin olevien yliopistojen, tutkimuslaitosten ja pk-yritysten kanssa. Kotimaisista toimijoista mukana ovat Arktiset Aromit ry ja Maanmittauslaitos.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Jose L. Martinez Lastra
040 779 4748
jose.martinezlastra@tuni.fi
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Säännöllinen aerobinen harjoittelu alentaa verenpainetta19.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kahdeksan kuukauden maratonkoulun aikana tutkimukseen osallistuneiden verenpaine, ääreisverenkierron vastus ja solunulkoinen nestemäärä vähenivät, samalla kun kehon koostumus ja aineenvaihdunta paranivat. Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten liikunta voi vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Väitös: Digitaalisessa maailmassa kuluttajien yksityisyyskokemus on jatkuvassa muutoksessa17.6.2025 08:54:53 EEST | Tiedote
Kuluttajien kokemus henkilökohtaiseen dataan liittyvästä yksityisyydestä ei ole pysyvä, vaan rakentuu yhä uudelleen arjen tilanteissa. KTM Johanna Horppu esittää väitöskirjassaan, että yksityisyys on monitasoinen käsite, johon liittyviä päätöksiä ei tehdä vain tiedon, vaan myös tunteiden perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme