Työmarkkinakeskusjärjestöt Orpon hallitukselle
Hallitus on ilmoittanut valmistelevansa lakiesityksiä, jotka toteutuessaan supistavat merkittävästi Työllisyysrahaston rahoitusvastuulla olevia menoja. Tästä seuraisi paine alentaa työttömyysvakuutusmaksuja.
Työllisyysrahasto esitti 31.8.2023 valtiovallalle työttömyysvakuutusmaksujen alentamista yhteensä 1,43 prosenttiyksiköllä vuodelle 2024. Tästä alennuksesta noin 0,4 prosenttiyksikköä perustuu rahaston arvioon hallitusohjelman mukaisten muutosten välittömistä ja välillisistä vaikutuksista.
Lehtitietojen perusteella hallitus valmistelee ratkaisua, jolla työttömyysvakuutusmaksujen alentamisvarasta seuraisi veronkorotuksia ja/tai sosiaaliturvan rahoitusvastuiden muuttamista julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK, KT, SAK, Akava ja STTK katsovat, että työttömyysvakuutusmaksujen vakuutusperiaatteesta tulee pitää kiinni ja vakuutusmaksuja ei ole tarkoitettu paikkaamaan muuta julkista taloutta muun muassa seuraavista syistä:
- Suomessa on poistettu melkein kaikki palkkaperusteiset sosiaalivakuutusmaksut, joilla rahoitetaan muuta kuin työperusteisen sosiaalivakuutuksen etuuksia. Tällä on erityisesti haluttu edistää työllisyyttä alentamalla välillisiä työvoimakustannuksia ja kohentamalla palkansaajien ostovoimaa.
- Työttömyysvakuutusmaksuilla kuuluu rahoittaa vain tiettyjä etuuksia, pääasiassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Muiden julkisten menojen kattamiseen niiden tuottoa ei pidä käyttää. Työttömyysturvan valtion rahoitusvastuiden muuttaminen tarkoittaisi asiallisesti työttömyysvakuutusmaksujen käyttöä muiden julkisen menojen rahoittamiseen. Työttömyysturvan valtion rahoitusvastuut tulee pitää ennallaan.
- Työttömyysvakuutusmaksujen ja niillä rahoitettavien etuuksien vastaavuutta eli niin sanottua vakuutusperiaatetta on pidetty tärkeänä ja sitä on siksi haluttu enemminkin vahvistaa kuin heikentää.
- Kun eduskunta on hyväksynyt sosiaalivakuutusmaksuilla rahoitettavien menojen kasvattamisia, maksujen nousua ei ole pääsääntöisesti hyvitetty millään tavalla maksujen maksajille.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK, haastattelupyynnöt viestintäpäällikkö Vesa Perälammen kautta, puh. 040-5287090
Toimitusjohtaja, Markku Jalonen, KT, puh. 040-547 7710
Puheenjohtaja Jarkko Eloranta, SAK, puh. 020-774 0100
Puheenjohtaja Maria Löfgren, Akava, puh. 040-568 2798
Puheenjohtaja Antti Palola, STTK, puh. 040-509 6030
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämä: YK:n ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin, yritykset peräänkuuluttivat valtioilta voimakkaampia toimia22.11.2025 20:47:28 EET | Tiedote
Brasilian COP30-ilmastokokouksen lopputulos oli pettymys. Sopua energiasiirtymän tiekartasta ei saatu, huolimatta 80 maan laajasta koalitiosta. Kokouksen myönteisiä valopilkkuja oli Suomen aktiivinen esilläolo päästövähennysten ratkaisuntarjoajana. Huomioarvoa nosti Suomen maapaviljonki, jossa järjestettiin kansainväliselle yleisölle lähes 80 tilaisuutta. Juuri päättyneessä YK:n COP30-ilmastokokouksessa Brasilian Belémissä ei saatu hyväksyttyä aloitetta tiekartan laatimisesta fossiilisten polttoaineiden alasajoon, huolimatta laajasta 80 maan koalitiosta. Sopu kaatui ennen kaikkea arabimaiden ja Intian vastustukseen. Myönteistä on kuitenkin se, että EU onnistui vaikuttamaan energiasiirtymään liittyvän yhteistyön jatkumiseen, vaikkakin vähemmän sitovasti. ”On pettymys, että kokous päättyi laihoin tuloksin. Sekä Suomen elinkeinoelämä että kansainvälinen bisnesyhteisö peräänkuuluttivat valtioilta kunnianhimoisempia päätöksiä, jotta päästötoimiin saataisiin globaalia vaikuttavuutta”, sanoo
EK julkaisi kymmenen ratkaisevaa kysymystä: Seuraavan hallituksen on pystyttävä vastaamaan näihin talouskasvun ja hyvinvoinnin kohtalonkysymyksiin17.11.2025 16:17:45 EET | Tiedote
Seuraava hallituskausi tulee väistämättä sisältämään mittavia talouden sopeutustoimia. Päätöksillä on vaikutuksia jokaisen suomalaisen arkeen, ja siksi äänestäjillä on oikeus tietää, millä tavoin eri puolueet ovat valmiita vahvistamaan julkista taloutta, tukemaan kasvua ja rakentamaan kestävää hyvinvointia.
Aaro Cantell jatkaa EK:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 202617.11.2025 14:46:28 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n edustajisto valitsi syyskokouksessaan 17.11.2025 Aaro Cantellin jatkamaan EK:n hallituksen puheenjohtajana. Cantell on Normet Group Oy:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän toimii myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Tana Oy:n hallitusten puheenjohtajana. EK:n hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuoden 2025.
Minna Helle on valittu EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi17.11.2025 13:01:33 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallitus on tänään valinnut EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi Minna Helteen. Hän aloittaa tehtävässään 1.4.2026.
EU-rahoitus 2028–2034: Kilpailukykyrahoitusta halutaan kaksinkertaistaa – rahoitus on kohdennettava parhaille hankkeille13.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Lähes kolmannes tulevasta monivuotisesta EU-budjetista halutaan kohdentaa kilpailukykyyn. Jotta nämä investoinnit kääntyvät talouskasvuksi, tulee EU-rahoituksen saaminen ratkaista aidon kilpailun ja hankkeiden paremmuuden perusteella. Tärkeää kaupallistamisvaihetta on rahoitettava nykyistä vahvemmin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK tarjoaa Brysselin päättäjille malliksi Business Finlandin veturihankerahoitusta, josta on Suomessa saatu erinomaiset kokemukset. EU-komissio ehdottaa, että kilpailukykyyn kohdistuva rahoitus yli kaksinkertaistettaisiin vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF, Multiannual Financial Framework). Tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa rahoitettaisiin seuraavien ohjelmien kautta: Suunnitteilla on täysin uusi kilpailukykyrahasto (ECF, European Competitiveness Fund), jolla rahoitettaisiin Euroopan strategisia investointeja erityisesti teknologioissa ja puolustusteollisuudessa. Rahasto sisältää merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisyr
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme