Työmarkkinakeskusjärjestöt Orpon hallitukselle

11.9.2023 13:00:37 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote

Jaa

Hallitus on ilmoittanut valmistelevansa lakiesityksiä, jotka toteutuessaan supistavat merkittävästi Työllisyysrahaston rahoitusvastuulla olevia menoja. Tästä seuraisi paine alentaa työttömyysvakuutusmaksuja.

Työllisyysrahasto esitti 31.8.2023 valtiovallalle työttömyysvakuutusmaksujen alentamista yhteensä 1,43 prosenttiyksiköllä vuodelle 2024. Tästä alennuksesta noin 0,4 prosenttiyksikköä perustuu rahaston arvioon hallitusohjelman mukaisten muutosten välittömistä ja välillisistä vaikutuksista.

Lehtitietojen perusteella hallitus valmistelee ratkaisua, jolla työttömyysvakuutusmaksujen alentamisvarasta seuraisi veronkorotuksia ja/tai sosiaaliturvan rahoitusvastuiden muuttamista julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK, KT, SAK, Akava ja STTK katsovat, että työttömyysvakuutusmaksujen vakuutusperiaatteesta tulee pitää kiinni ja vakuutusmaksuja ei ole tarkoitettu paikkaamaan muuta julkista taloutta muun muassa seuraavista syistä:

Suomessa on poistettu melkein kaikki palkkaperusteiset sosiaalivakuutusmaksut, joilla rahoitetaan muuta kuin työperusteisen sosiaalivakuutuksen etuuksia. Tällä on erityisesti haluttu edistää työllisyyttä alentamalla välillisiä työvoimakustannuksia ja kohentamalla palkansaajien ostovoimaa.
Työttömyysvakuutusmaksuilla kuuluu rahoittaa vain tiettyjä etuuksia, pääasiassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Muiden julkisten menojen kattamiseen niiden tuottoa ei pidä käyttää. Työttömyysturvan valtion rahoitusvastuiden muuttaminen tarkoittaisi asiallisesti työttömyysvakuutusmaksujen käyttöä muiden julkisen menojen rahoittamiseen. Työttömyysturvan valtion rahoitusvastuut tulee pitää ennallaan.
Työttömyysvakuutusmaksujen ja niillä rahoitettavien etuuksien vastaavuutta eli niin sanottua vakuutusperiaatetta on pidetty tärkeänä ja sitä on siksi haluttu enemminkin vahvistaa kuin heikentää.
Kun eduskunta on hyväksynyt sosiaalivakuutusmaksuilla rahoitettavien menojen kasvattamisia, maksujen nousua ei ole pääsääntöisesti hyvitetty millään tavalla maksujen maksajille.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK, haastattelupyynnöt viestintäpäällikkö Vesa Perälammen kautta, puh. 040-5287090

Toimitusjohtaja, Markku Jalonen, KT, puh. 040-547 7710

Puheenjohtaja Jarkko Eloranta, SAK, puh. 020-774 0100

Puheenjohtaja Maria Löfgren, Akava, puh. 040-568 2798

Puheenjohtaja Antti Palola, STTK, puh. 040-509 6030

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EU ajaa etusijaa eurooppalaiselle tuotannolle – EK panostaisi sisämarkkinoihin3.3.2026 12:00:00 EET | Tiedote

EK:n mielestä komissio on oikealla asialla, kun se hakee keinoja vahvistaa eurooppalaisten yritysten pärjäämistä globaalissa markkinassa ja vauhdittaa puhtaiden ratkaisujen kysyntää. Paikallisen tuotannon suosiminen julkisissa hankinnoissa ei kuitenkaan ole paras tapa vahvistaa Euroopan kilpailukykyä. Paljon suuremmat hyödyt saataisiin, jos Eurooppa ottaisi kaikki tehot irti sisämarkkinoistaan. Jäsenmaille tarvitaan lisää painetta sisämarkkinaesteiden poistamiseksi. Eurooppa hakee keinoja pitää paremmin puoliaan, kun kauppasuhteiden epävarmuudet kasvavat ja protektionismi maailmalla etenee. Komission odotetaan julkistavan Industrial Accelerator Act -esityksen maaliskuussa, mahdollisesti jo 4.3. Talouden kannalta tärkeä seurattava kysymys koskee sitä, millaista etusijaisuutta komissio tulee esittämään eurooppalaisille tuotteille ja ratkaisuille (European Preference, Buy European). Komission harkinnassa on lainsäädäntöä, jolla esimerkiksi julkisiin hankintoihin voitaisiin liittää euroopp

EK:n visio: Vuonna 2035 Suomi on kasvun, uusien palveluiden ja teknologian kärkimaa3.3.2026 08:30:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkaissut visionsa Suomelle vuoteen 2035. Vision tavoitteena on kääntää katse velkakeskustelusta ja lyhyen aikavälin haasteista kohti positiivista, kunnianhimoista tulevaisuuskuvaa.

EK käynnistää Resilience Center Finlandin: huoltovarmuudesta kasvuala Suomen viennille2.3.2026 14:30:00 EET | Tiedote

Maailman maat hakevat Suomesta mallia ja osaamista, kun ne kasvattavat panostuksiaan kriisivarautumiseen. Nyt on Suomen hetki yhdistää voimat ja rakentaa resilienssistä uusi viennin kasvuala. Sitä tukemaan EK käynnistää Resilience Center Finland -palvelun, jota se toteuttaa tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja keskeisten ministeriöiden kanssa. Mukaan lähtee eri toimialojen keskeisiä kärkiyrityksiä. Suomella on käsissään ainutlaatuinen aikaikkuna, jolloin kriisinkestävyyttä koskeva osaaminen voidaan kääntää laajamittaiseksi vientitoiminnaksi, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Ukrainan sodan myötä Suomesta on tullut entistä seuratumpi suunnannäyttäjä huoltovarmuudessa. Samaan aikaan maailman maat – sekä valtiot että yritykset – kasvattavat panostuksiaan resilienssiin. Suomen ainutlaatuinen kokonaisturvallisuuden malli houkuttaa potentiaalisia asiakkaita, mutta kaupallinen tarjooma on usein hajallaan. Siksi käynnistämme Resilience Center Finla

Kutsu: EK:n visio Suomelle 2035 -julkistamiswebinaari tiistaina 3. maaliskuuta klo 8.30–1027.2.2026 12:06:32 EET | Kutsu

Millainen Suomi on vuonna 2035, jos emme tyydy vain hallitsemaan niukkuutta vaan päätämme itse rakentaa kasvumme?

MEDIAKUTSU 2.3.: Huoltovarmuudesta Suomen vientikärki - EK käynnistää Resilience Center Finlandin27.2.2026 08:40:35 EET | Kutsu

ma 2.3. klo 14.30–15.30 Teams Hyvä toimittaja / toimitus Suomesta on tullut maailmanlaajuinen puheenaihe kriisivarautumisessa ja huoltovarmuudessa. Kiinnostusta herättää sekä Suomen tapa johtaa kokonaisturvallisuutta että täällä kehitetyt käytännön ratkaisut. Samaan aikaan maailman maat – valtiot ja yritykset – kasvattavat panostuksiaan resilienssin vahvistamiseksi. Nyt on Suomen hetki: kootaan huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä koskeva kaupallinen osaaminen ja tehdään siitä viennin kasvuala. Tervetuloa tutustumaan toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen johdolla valmisteltuun Resilience Center Finlandiin (RCF), joka aloittaa toimintansa 2.3. Palvelumme kokoaa kriisivarautumista koskevan tarjooman yhteen siten, että kansainväliset yleisöt ja potentiaaliset asiakkaat löytävät eri toimialojen ratkaisut ja kärkiyritykset. Tarjoamme ulkomaisille vierailijaryhmille myös ohjelmasuunnittelua ja vierailuopastusta paikan päällä Suomessa. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskukse

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme