Työmarkkinakeskusjärjestöt Orpon hallitukselle

11.9.2023 13:00:37 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote

Jaa

Hallitus on ilmoittanut valmistelevansa lakiesityksiä, jotka toteutuessaan supistavat merkittävästi Työllisyysrahaston rahoitusvastuulla olevia menoja. Tästä seuraisi paine alentaa työttömyysvakuutusmaksuja.

Työllisyysrahasto esitti 31.8.2023 valtiovallalle työttömyysvakuutusmaksujen alentamista yhteensä 1,43 prosenttiyksiköllä vuodelle 2024. Tästä alennuksesta noin 0,4 prosenttiyksikköä perustuu rahaston arvioon hallitusohjelman mukaisten muutosten välittömistä ja välillisistä vaikutuksista.

Lehtitietojen perusteella hallitus valmistelee ratkaisua, jolla työttömyysvakuutusmaksujen alentamisvarasta seuraisi veronkorotuksia ja/tai sosiaaliturvan rahoitusvastuiden muuttamista julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK, KT, SAK, Akava ja STTK katsovat, että työttömyysvakuutusmaksujen vakuutusperiaatteesta tulee pitää kiinni ja vakuutusmaksuja ei ole tarkoitettu paikkaamaan muuta julkista taloutta muun muassa seuraavista syistä:

Suomessa on poistettu melkein kaikki palkkaperusteiset sosiaalivakuutusmaksut, joilla rahoitetaan muuta kuin työperusteisen sosiaalivakuutuksen etuuksia. Tällä on erityisesti haluttu edistää työllisyyttä alentamalla välillisiä työvoimakustannuksia ja kohentamalla palkansaajien ostovoimaa.
Työttömyysvakuutusmaksuilla kuuluu rahoittaa vain tiettyjä etuuksia, pääasiassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Muiden julkisten menojen kattamiseen niiden tuottoa ei pidä käyttää. Työttömyysturvan valtion rahoitusvastuiden muuttaminen tarkoittaisi asiallisesti työttömyysvakuutusmaksujen käyttöä muiden julkisen menojen rahoittamiseen. Työttömyysturvan valtion rahoitusvastuut tulee pitää ennallaan.
Työttömyysvakuutusmaksujen ja niillä rahoitettavien etuuksien vastaavuutta eli niin sanottua vakuutusperiaatetta on pidetty tärkeänä ja sitä on siksi haluttu enemminkin vahvistaa kuin heikentää.
Kun eduskunta on hyväksynyt sosiaalivakuutusmaksuilla rahoitettavien menojen kasvattamisia, maksujen nousua ei ole pääsääntöisesti hyvitetty millään tavalla maksujen maksajille.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK, haastattelupyynnöt viestintäpäällikkö Vesa Perälammen kautta, puh. 040-5287090

Toimitusjohtaja, Markku Jalonen, KT, puh. 040-547 7710

Puheenjohtaja Jarkko Eloranta, SAK, puh. 020-774 0100

Puheenjohtaja Maria Löfgren, Akava, puh. 040-568 2798

Puheenjohtaja Antti Palola, STTK, puh. 040-509 6030

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Suomen kansainväliset liikenneyhteydet kärkihankkeeksi seuraavaan hallitusohjelmaan – katseet vuoteen 206030.9.2026 12:00:00 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän järjestöt kannustavat Suomea ottamaan johtajuutta EU:n pohjoisista liikenneyhteyksistä: seuraavan hallituksen tulee käynnistää suunnittelu siitä, kuinka Suomesta ja sen eri alueilta pystytään jatkossa kytkeytymään kansainvälisille markkinoille ja liikenneverkostoihin. Suomen tulevaa saavutettavuusstrategiaa koskeva valmistelutyö aloitetaan EK:n ja sen toimialaliittojen johdolla. Selvityksen toteuttavat Destia, Ramboll ja Miltton. Geotalouden uusi aikakausi siirtää Suomen painopistettä entistä enemmän länteen – myös fyysisesti ja liikenteellisesti. Elinkeinoelämä vetoaa, että tulevaan hallitusohjelmaan nostetaan pääministeritasoiseksi kärkihankkeeksi ja EU-politiikan keskeiseksi tavoitteeksi Suomen kansainvälinen saavutettavuus - meriliikenteen, lentoyhteyksien sekä tie- ja ratayhteyksien kehittäminen vaiheittain kohti vuotta 2060. Saavutettavuudessa ei ole kyse vain liikenneväylistä, vaan talouden kasvumahdollisuuksista. Kyse on siitä, kuinka Suomesta päästään tulevaisu

Polttoaineiden hintakriisiin on haettava ratkaisut maltilla28.9.2026 14:31:51 EEST | Tiedote

Polttoaineiden hintavaihteluihin ei ole tehokasta kansallista vaikutustapaa. Jakeluvelvoitteen kautta kriisiä ei ratkaista, mutta sen sijaan ammattidiesel ja työmatkakulujen verovähennys voisivat olla osaratkaisu. Tieliikenteen polttoaineiden hintakehitykseen on esitetty viime päivinä monenlaisia ratkaisuja. Tilanne on tukala niin yritysten kuin kansalaisten kannalta. EK peräänkuuluttaa malttia, sillä nopeita tai helppoja ratkaisuja ei valitettavasti ole. Polttoaineiden hintakehitykseen vaikuttaa ennen kaikkea Lähi-Idän kriisi, globaalit pullonkaulat tuotannossa ja jakelussa sekä riippuvuus fossiilienergiasta. Haitat ylittävät hyödyt, jos jakeluvelvoitteeseen puututaan Jakeluvelvoite ei ole akuutin hintakriisin taustalla. Se on liikenteen tärkeimpiä ilmastotoimia, joiden osalta EK korostaa pitkän tähtäimen ennakoitavuutta. Jakeluvelvoitteeseen puuttumisella olisi vain rajallinen ja hidas vaikutus pumppuhintaan, mutta haitta investointiympäristön ennakoitavuuteen olisi suuri ja pitkävai

Luottamusindikaattoreissa pientä laskua korkealta tasolta28.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote

Suomen elinkeinoelämän luottamus oli syyskuun kyselyssä hyvällä tasolla, vaikka osa luottamusindikaattoreista laski edelliskuun huipusta. Rakentamisessa luottamus vahvistui elokuuhun nähden.

Suomalaiset suuromistajat tekevät yhteisen kasvulupauksen: ”Nyt on aika painaa kaasua”17.9.2026 06:00:00 EEST | Tiedote

Joukko Suomen merkittävimpiä omistajia lupaa vauhdittaa omistamiensa yritysten kasvua ja uudistumista. Omistajat ovat allekirjoittaneet yhteisen kasvulupauksen, jossa he henkilökohtaisesti lupaavat nostaa kasvutavoitteita, investoida, uudistua nopeammin ja ottaa nykyistä rohkeammin riskiä. Samalla he haastavat kaikki Suomessa toimivat yrittäjät ja yritykset mukaan.

EK:n dataikkuna: Energiamurros ja datakeskukset kasvattavat investointilukuja, 5 miljardin hankkeet valmistumassa 202615.9.2026 09:30:00 EEST | Tiedote

Vihreän siirtymän ja puhtaan energian investointien määrä on jatkanut kasvuaan ja hankkeet myös etenevät hyvää vauhtia. Vuoden 2026 aikana jo valmistuneet hankkeet liittyvät eritoten akkuteollisuuteen, aurinkovoimaan, kiertotalouslaitoksiin ja lämmityksen sähköistymiseen. Uusissa tänä vuonna vireille tulleissa hankkeissa korostuvat erityisesti datakeskukset ja sähkövarastot. Datakeskusten buumi vauhdittaa investointeja sähkön tuotantoon, kun taas sähkövarastot auttavat tasapainottamaan uusiutuvan energian tehovaihteluita. Tiedot ilmenevät EK:n dataikkunasta (www.ek.fi/dataikkuna). EK:n ennakkoarvion mukaan vuoden 2026 aikana tulee valmistumaan yhteensä 4,9 miljardin euron hankkeet, kun vuonna 2025 ylittyi 8 miljardin euron taso. Tänä vuonna on jo alkusyksyyn mennessä saatu valmiiksi 110 hanketta, yhteensä 2,7 miljardin euron arvosta: Akkuteollisuus: 800 miljoonaa euroa Aurinkovoima: noin 435 miljoonaa euroa Kiertotalous (kierrätyslaitos- ja jalostusinvestointeja mm. muovi- ja elektroni

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme