JHL: Hyvinvointialueiden rahoitusleikkaukset eivät edistä väestön terveyttä ja yhdenvertaisuutta

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vaatii, että hallitus alkaa toteuttaa hallitusohjelmansa sote-kirjauksia.

– Siellä sanotaan ykskantaan, että edellisen hallituksen luoma uusi rakenne luo hyviä mahdollisuuksia palvelujärjestelmän kehittämiseen. Ohjelmassa todetaan, että on otettava huomioon, että hyvinvointialueet lähtevät hyvin erilaisista lähtökohdista uudistukseen. Hyvinvointialueet eroavat toisistaan mm. väestörakenteen, hyvinvointi- ja terveyserojen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon aiemman järjestämistavan suhteen, mitkä tekijät vaikuttavat kehittämistarpeisiin jatkossa.

– Nyt ei ole leikkausten aika vaan kehittämisen paikka. Säästöt syntyvät sote-palveluissa vain ja ainoastaan suunnitelmallisen kehittämisohjelman kautta.

Niemi-Laine toteaa, että esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen Pirhan hallituksen ja aluevaltuustojen päätöksentekijöiden ei pidä suostua leikkauksiin.

– Nyt on otettava aikalisä ja neuvoteltava maan hallituksen kanssa rahoituksesta. Vastuu palvelujen saatavuudesta ja terveyden edistämisestä on maan hallituksella sekä hyvinvointialueiden hallituksilla ja valtuustoilla. Ketään ei voi jättää ilman palveluja ja hoitoa.

Lisäksi mm. Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha on laittamassa kulut leikkuriin. Tiistaina kokoontuva aluehallitus pohtii erilaisia säästötoimenpiteitä.

Niemi-Laine on huolissaan, että hallituksen hallitusohjelmakirjaukset ja aikeet sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa eivät kulje käsikädessä.

– Hyvinvointialueiden taloudet on kiristetty äärimmilleen. Sote-palvelujen kehittäminen, saatavuuden parantaminen ja yhdenvertaisuus ovat uhattuina rahoitusleikkausten vuoksi.

Niemi-Laine muistuttaa, että edellisen hallituksen laatima henkilöstön saatavuutta kuvaava tiekartta osoitti, että sote on kriisissä henkilöstöpulan vuoksi.

– Jos nyt leikataan hoidosta ja palveluista, henkilöstö ei voi pelastaa ihmishenkiä ja edistää ihmisten terveyttä. Henkilökunta ei jaksa. Säästöjä ei voida tehdä siten, että laitetaan hoitajat tekemään muiden ammattien tehtävät ja irtisanotaan muu väki.

– Jo nyt alalta on kadonnut osaajia. Lääkäreiden ja hoitajien rinnalle tarvitaan monia eri ammattiryhmiä, jotka hoitavat omaa ammattiaan vastaavia töitä. Lääkärit eivät voi leikata ilman toimivaa laitoshuoltoa ja välinehuoltoa.

Puheenjohtaja Niemi-Laine toteaa, että ikäihmisten kotihoidosta ei voida leikata.

– Hoitajille on luvattu tukea siivoojista, toimintaterapeuteista ja hoiva-avustajista. Hoitajien jaksaminen on kovilla juuri siksi, että heillä ei ole aikaa hoitotyöhön. Tukipalveluista ei voida kursailla enää, jos halutaan pitää kiinni siitä, että vanhukset saavat laadukasta hoitoa, hoitajat pysyvät alalla ja vanhukset saavat olla kotona niin pitkään kuin mahdollista.

– Hoitajat tarvitsevat rinnalleen hoiva-avustajia. Ruokapalveluilla pidetään huoli potilaiden ja sairaalan henkilökunnan jaksamisesta. Antiseptisella siivoamisella pidetään huoli potilaiden turvallisuudella ja hoidon turvallisuudesta. Se, että saa keskittyä omiin tehtäviinsä lisää vetoa ja pitoa. Palkat ja työolot on saatava kuntoon.

Hallitusohjelmassa lukee, että sote- ja pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi käynnistetään Hyvän työn ohjelma. Se sisältää strategisessa tiekartassa 2022–2027 ehdotettuja toimenpiteitä. Ohjelman toteuttamiseen varataan yhdeksän miljoonan euron kertaluontoinen määräraha hallituskaudelle.

– Varmistetaan kansallisella tasolla riittävä tietopohja ja ennakointi henkilöstön tarpeesta ja koulutusmääristä tuleville vuosille. Hyvä niin, mutta tämäkin vahvistaa sitä, että rahoituksesta ei voida nyt leikata.