Vaisu taloustilanne ja epävarmuus heikensivät Suomen finanssisektorin toimintaympäristöä vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Suomen bruttokansantuote supistui toisella neljänneksellä 0,4 % verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Myös yritysten uudet tilaukset vähenivät ja konkurssien määrä kasvoi samalla, kun elinkustannusten ja yleisten viitekorkojen nousu heikensi kuluttajien ostovoimaa. Lisäksi työttömyys ja lomautukset lisääntyivät, kuluttajien luottamus pysyi matalalla tasolla ja elinkeinoelämän suhdannenäkymä synkkänä.

Heikko suhdannekehitys yhdessä nousevien hoito-, korjaus-, rakennus- ja rahoituskustannusten kanssa koetteli tuntuvasti kiinteistö- ja rakennusalaa. Samalla toimialan tuotot ovat olleet paineessa, kun rakennettujen asuinkiinteistöjen kauppa on hiljentynyt ja kilpailu vuokralaisista heikentää vuokrankorotusmahdollisuuksia. Laskevat kiinteistöhinnat, kaupankäynnin vaimeus ja markkinoiden epävarmuus kohottavat finanssisektorin luotto-, sijoitus- ja likviditeettiriskejä.

– Finanssisektorilla on huomattavia altistumia asunto- ja kiinteistömarkkinoille. Lisäksi kotitalouksien ja yritysten velanmaksukyky on heikentynyt ja varhaisia merkkejä luottoriskien kasvusta on havaittavissa. Riutuva talouskehitys ja epävarmuus tulevasta pitävät riskit jatkossakin koholla. Parhaiten finanssisektorin häiriönsietokykyä ylläpitävät vahva vakavaraisuus, huolellinen riskienhallinta sekä rahoitusmarkkinoiden vakautta tukevat sääntely- ja viranomaisvaatimukset ja niiden noudattaminen, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.

Finanssivalvonta kiinnittää kiinteistöriskeihin erityistä huomiota valvonnassaan tänä vuonna. Luottoriskien, mukaan lukien kiinteistösektorin, valvonta on yksi pankkivalvonnan painopistealueista, ja vakuutus- ja eläkesektorin valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota kiinteistösijoitusten arvostukseen ja arvostuskäytäntöihin. Rahastojen likviditeetinhallinta ja arvonmääritys ovat puolestaan olleet rahastovalvonnan painopistealueita jo muutaman vuoden ajan. Finanssivalvonta teki aiemmin tänä vuonna teema-arvion avointen kiinteistörahastojen maksuvalmiuden stressitestauksesta.

Pankkisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana ja korkokate jatkoi kasvuaan – merkkejä luottoriskien kasvusta kiinteistö- ja rakennusalan luotoissa

Pankkisektorin vakavaraisuus parani hieman vuoden 2023 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli kesäkuun lopussa 17,4 % (12/2022: 17,2 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,9 % (12/2022: 20,6 %). Korkokate jatkoi edelleen voimakasta kasvuaan ja pankkisektorin liiketulos parani selvästi edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Liiketuloksen merkittävää parannusta selitti korkokatteen kasvun ohella myös maltilliseksi jäänyt kulujen kasvu sekä vertailujaksolle ajoittuneet kertaluonteiset kulukirjaukset.

Pankkisektorin järjestämättömät saamiset suhteessa luottokantaan pysyivät alhaisella tasolla, vaikka kotitalousluottojen osalta on nähtävissä pientä kasvua. Suomen pankkisektorin järjestämättömät saamiset ovat kuitenkin edelleen Euroopan matalimpien joukossa. Luottojen siirtymät arvonalentumisvaiheiden välillä viestivät jo selvemmin luottoriskien kasvusta niin kotitalous- kuin yrityslainoissa. Kiinteistömarkkinoiden kohonneet riskit ovat näkyneet luottoriskien kasvuna etenkin kiinteistö- ja rakennussektorille myönnetyissä luotoissa. Suomen pankkisektori on hyvin kytkeytynyt kiinteistömarkkinoiden kehitykseen, sillä asuin- ja liikekiinteistövakuudelliset luotot kattavat lähes 60 % pankkien kotitalous- ja yritysluottokannasta. Suomalaispankkien likviditeettitilanne on pysynyt vakaana.

Työeläkesektorin vakavaraisuusaste säilyi ennallaan

Työeläkesektorin vakavaraisuusaste (126,9 %) pysyi lähes ennallaan 3,1 prosentin sijoitustuoton ollessa lähellä vastuuvelan tuottovaatimusta (3,2 %). Sijoitusvarallisuuden arvon muutokseen vaikutti osakkeiden ja korkosijoitusten positiivinen tuotto. Epälikvidien sijoituskohteiden, kuten pääomasijoitusten, kiinteistösijoitusten ja hedge-rahastosijoitusten suhteellisen osuuden kasvu pysähtyi alkuvuonna ja niiden osuus oli 44 %. Kiinteistösijoituksia työeläkelaitoksilla on noin 13 % suhteessa kaikkiin sijoituksiin. Pääosa kiinteistösijoituksista on suoria kiinteistöomistuksia kotimaassa. Riskiperusteinen vakavaraisuusasema heikkeni kasvaneen riskinoton takia tasolle 1,6 (12/2022 1,7). Työeläkelaitosten stressikestävyys osakeshokkeja vastaan on edelleen kohtuullisella tasolla.

Työeläkesektorin palkkasumman kasvu jatkui alkuvuonna, mutta hitaammin kuin eläkemaksujen kasvu. Suunnan ennustetaan jatkuvan samanlaisena myös tulevina vuosina. Palkkasummaan perustuvien vakuutusmaksujen ja eläkemaksujen välinen erotus, vuositasolla 2023 noin 800 miljoonaa euroa, sekä hoitokulut pystytään todennäköisesti silti lähivuosina kattamaan pääosin sijoitusomaisuudesta saatavilla kassavirroilla.  

Henkivakuutussektorin vakavaraisuus vahvistui hieman

Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde kasvoi vuoden 2022 lopusta ja oli 261,4 % (12/2022: 256,9 %) eli vahvalla tasolla. Vakavaraisuutta paransi vakavaraisuuspääomavaatimuksen lievä lasku, jota selitti yhtiöiden sijoitusjakauman muutos vähäriskisempään suuntaan.

Sektorin sijoitustuotot olivat vuoden 2023 ensimmäisen puoliskon aikana 2,4 %. Tuottoa saatiin osake- ja korkosijoituksista, mutta kiinteistösijoitukset olivat hieman tappiollisia. Vuokratuotot tasoittivat kiinteistöjen arvonlaskun aiheuttamia tappioita. Kiinteistösijoituksia on henkivakuutussektorilla noin 9 % suhteessa kaikkiin sijoituksiin.

Henkivakuutuksen maksutulo laski lievästi vuoden takaisesta säästöhenkivakuutusmyynnin supistumisen vuoksi. Maksetut korvaukset eivät kokonaisuutena nousseet, mutta yksityisasiakkaiden takaisinostoissa oli kuitenkin selvää kasvua.

Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus heikkeni hieman

Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde oli 278,1 % (12/2022: 301,6 %). Vakavaraisuutta heikensi osakkeiden markkinahintojen noususta johtunut pääomavaatimuksen kasvu. Vakavaraisuus pysyi kuitenkin hyvänä, koska pitkät korot eivät muuttuneet merkittävästi alkuvuonna ja pitkäaikaisten vakuutusvastuiden markkina-arvo pysyi vuoden 2022 lopun erittäin matalla tasolla. Oma varallisuus kasvoi hieman sijoitustuottojen ansiosta ja oli korkeimmalla tasollaan Solvenssi II -sääntelyn aikana.

Tammi-kesäkuun sijoitustuotot olivat 2,6 %. Parhaat tuotot saatiin osakesijoituksista, kiinteistösijoitusten tuotot sen sijaan heikkenivät selvästi. Kiinteistösijoitusten osuus sijoituksista on noin 14 % vahinkovakuutussektorilla. Korvauskulujen kasvu heikensi vakuutusliiketoiminnan kannattavuutta. Eniten korvauksia maksettiin ajoneuvo-, omaisuus- ja sairauskuluvakuutuksista.

Lisätietoja antaa

Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi.

Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.

Liitteet

• Valvottavien taloudellinen tila ja riskit -sivu verkkopalvelussa
• Finanssivalvonnan lehdistötilaisuuden 12.9.2023 materiaali (pdf)