Anonyymi rekrytointi on mahdollinen työkalu syrjinnän vähentämiseksi
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin Helsingin kaupungin anonyymin rekrytoinnin pilotin vaikutuksia palkkauspäätöksiin sekä palkattujen menestymiseen töissä. Tulokset antavat viitteitä, että anonyymi rekrytointi voi olla tehokas työkalu syrjinnän vähentämiseksi. Etenkin henkilöitä, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, palkataan anonymisoinnin seurauksena enemmän.

Anonyymin rekrytoinnin mahdollinen hyöty on, että se voi vähentää rekrytointisyrjintää. Laboren ja VATT:in yhteistyönä toteuttamassa tutkimushankkeessa anonymisoinnin hyötyjä ja haittoja päästiin ensi kertaa Suomessa tutkimaan osana Helsingin kaupungin vuoden 2020 anonyymin rekrytoinnin pilottia.
Julkistettavan tutkimuksen tulokset osoittavat, että henkilöillä, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, on suurempi todennäköisyys tulla palkatuksi rekrytoinneissa, joissa käytetään anonymisointia. Tutkimuksessa verrataan henkilöitä, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi henkilöihin, joilla on suomalainen sukunimi. Anonymisoinnin vaikutuksesta ero todennäköisyydessä tulla palkatuksi näiden ryhmien välillä pienenee selvästi (Kuva 2). Anonymisoinnin mahdollinen haitta voi olla huonommin sopivien kandidaattien palkkaaminen, sillä esihenkilön saamaa tietoa hakijoista on rajoitettu. Tutkimuksessa tätä mitattiin vaikutuksina työskentelyjakson kestoon ja palkkoihin. Rekrytointimenetelmällä ei havaittu olevan vaikutuksia näihin muuttujiin. Rekrytoitujen henkilöiden sukupuoleen anonymisoinnilla ei myöskään ollut vaikutusta. Anonyymi rekrytointiprosessi lisäsi hakijoiden määrää kokonaisuudessaan, ja erityisesti naishakijoiden osuus kasvoi.
”Tutkimuksemme tulosten perusteella anonyymi rekrytointi on potentiaalinen työkalu rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi”, toteaa Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen.
”Tuloksia on kuitenkin tulkittava varovaisesti, sillä pilotti oli kokoluokaltaan pieni. Satunnaistamiseen pohjautuva laajamittaisempi kokeilu voisi tuottaa lisätietoa siitä, kannattaako anonymisointia ottaa laajemmin käyttöön. ”, muistuttaa erikoistutkija Tuomo Virkola VATT:sta.
Anonyymia rekrytointia toteutettaessa olennaista on kiinnittää huomiota siihen, kuinka anonymisointi toteutetaan. Oletettavasti suurin vaikuttavuus saadaan, kun menetelmää käytetään tilanteissa, joissa rekrytoijalla on mahdollisesti tiedostamattomia ennakkoluuloja työnhakijoiden taustaan liittyen. Ei ole kuitenkaan varmaa, että tällaiset rekrytoijat olisivat ensimmäisinä ottamassa anonymisointia käyttöön, jos se on täysin vapaaehtoista.
Anonyymin rekrytoinnin lisäksi olisi tärkeää saada luotettavaa tietoa myös muista tehokkaista syrjinnänvastaisista toimenpiteistä. ”Tämä pilotti on hyvä alku, mutta tarvitaan lisää kokeiluja ja tutkimusta rekrytointisyrjinnän ehkäisemiseksi”, tiivistää Laboren tutkija ja Jyväskylän yliopiston jatko-opiskelija Sanni Kiviholma tutkimusryhmän johtopäätökset.
”Helsingin kaupunki edistää aktiivisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä arvostaa henkilöstönsä monimuotoisuutta. Toivomme hakijoiksi eri ikäisiä ja eri sukupuolia olevia henkilöitä sekä kieli-, kulttuuri- tai muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Anonyymi rekrytointi on yksi keino monien muiden joukossa, joilla Helsingin kaupunki edistää henkilöstönsä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta”, toteaa henkilöstön saatavuudesta ja työnantajakuvasta vastaava yksikönpäällikkö Tarja Näkki Helsingin kaupungilta.
Tutkimuksen analyyseissä käytettiin Helsingin kaupungin rekrytointi- ja henkilöstöaineistoja. Pilotin aikana rekrytoinnit tehtiin anonyymisti ennalta päätetyissä ammattinimikkeissä, mutta ei kaikissa. Näin voitiin vertailla anonyymeja rekrytointeja tavanomaisiin rekrytointeihin.
Tutkimusta ovat eri vaiheissa rahoittaneet Laboren tohtorihautomo, Suomen Kulttuurirahasto ja AMI-säätiö.
Tutkimusryhmä:
Ohto Kanninen, johtava tutkija, Labore (+ Helsingin yliopisto)
Tuomo Virkola, erikoistutkija, VATT
Sanni Kiviholma, tutkija, Labore + jatko-opiskelija, Jyväskylän yliopisto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ohto KanninenerikoistutkijaJulkinen talous | Labore
Puh:041 513 7175ohto.kanninen@labore.fiTuomo VirkolaErikoistutkija, PhD (Econ) | VATT
Puh:+358 295 519 464tuomo.virkola@vatt.fiSanni Kiviholmatutkija, julkinen talous | Labore
Puh:+358-50 316 4678sanni.kiviholma@labore.fiKuvat

Liitteet
Työn ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki
040 940 1940
https://labore.fi
Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
M&A-podcast: Profeetat laulavat kilpaa1.12.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun tuore Talouden ilmestyskirja arvioi, että Suomen tulevaisuus näyttää Pohjolan surkeimmalta. Laboren johtaja Mika Maliranta puolestaan povaa valoisia aikoja ja tuottavuusloikan mahdollisuutta. Pessimisti ja optimisti ottelivat M&A:n studiossa kolme erää talouspolitiikasta ja talouden uudistuksista. Mikä on Suomen suunta? Mitä on tehtävä? Tämän lisäksi M&A:n uusi jakso paljastaa, kuka on kaikkien aikojen suurin taloustieteilijä. Lupaamme yllätyksen!
M&A-podcast: Huokausten silta10.11.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Helsingissä Kulosaaren silta menee remonttiin, joka kestää ällistyttävät kolme vuotta; Vantaalla virkistysalueen savusauna maksaa 2,2 miljoonaa euroa. Jotain on mätää Suomenmaassa, kun julkisten urakoitten hinnat huitelevat taivaissa ja tärkeät liikenneväylät ruuhkautetaan vuosiksi. Veronmaksajien Batman, M&A-podcast kysyy milloin kansalaisen menetetylle ajalle aletaan laskea hinta. Samalla esittelemme taikatempun, jolla julkisia urakoita on tehty alle budjetin ja tavoiteajan.
Palkkakehitys työntekijätasolla – julkisen ja yksityisen sektorin vertailua2.11.2023 00:01:00 EET | Tiedote
Työntekijöiden palkkojen kasvuvauhti on vaihdellut paljon työnantajasektorin, koulutustason, suhdannetilanteen sekä työntekijän liikkuvuuden mukaan. Viime vuosina suurimpia voittajia ovat olleet korkeasti koulutetut työtehtävän tai työnantajan vaihtajat.
Miten edistää tuottavuutta? Laboren ja Etlan yhteistutkimus esittää toimenpiteitä Suomen tuottavuuden nostamiseksi31.10.2023 11:08:45 EET | Tiedote
Laboren ja Etlan julkaiseman yhteistutkimuksen mukaan tutkimus- ja kehitysrahoitus on suunnattava harkitusti, muttei ”orkestroiden”. Lisäksi todetaan, että vihreä siirtymä voi oikein toteutettuna olla tuottavuuskehitystä edistävä voima. Digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin tarttuminen on yritysten kasvun ja liiketoiminnan kehittämisen kannalta keskeistä, mutta tutkimuksen mukaan digitalisaatio lisää työn tuottavuutta vain niissä yrityksissä, joiden käytettävissä on riittävän hyvin koulutettua työvoimaa. Tuottavuuskasvua voidaan edistää myös lisäämällä korkeakoulupaikkoja ja työperäistä maahanmuuttoa.
Kutsu | Palkkakehitys työntekijätasolla – julkisen ja yksityisen sektorin vertailua30.10.2023 07:00:00 EET | Kutsu
Julkaistavassa tutkimusraportissa verrataan kunta-, valtiosektorin ja yksityisen sektorin palkkakehitystä, sopimuskorotuksia ja liukumia yksilötasolla. Samalla siinä tarkastellaan sitä, miten työtehtävän tai työnantajan vaihtaminen heijastuu ansioiden kehitykseen. Myös koulutustason merkitykseen kiinnitetään huomiota.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme