Anonyymin rekrytoinnin mahdollinen hyöty on, että se voi vähentää rekrytointisyrjintää. Laboren ja VATT:in yhteistyönä toteuttamassa tutkimushankkeessa anonymisoinnin hyötyjä ja haittoja päästiin ensi kertaa Suomessa tutkimaan osana Helsingin kaupungin vuoden 2020 anonyymin rekrytoinnin pilottia.

Julkistettavan tutkimuksen tulokset osoittavat, että henkilöillä, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, on suurempi todennäköisyys tulla palkatuksi rekrytoinneissa, joissa käytetään anonymisointia. Tutkimuksessa verrataan henkilöitä, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi henkilöihin, joilla on suomalainen sukunimi. Anonymisoinnin vaikutuksesta ero todennäköisyydessä tulla palkatuksi näiden ryhmien välillä pienenee selvästi (Kuva 2). Anonymisoinnin mahdollinen haitta voi olla huonommin sopivien kandidaattien palkkaaminen, sillä esihenkilön saamaa tietoa hakijoista on rajoitettu. Tutkimuksessa tätä mitattiin vaikutuksina työskentelyjakson kestoon ja palkkoihin. Rekrytointimenetelmällä ei havaittu olevan vaikutuksia näihin muuttujiin. Rekrytoitujen henkilöiden sukupuoleen anonymisoinnilla ei myöskään ollut vaikutusta. Anonyymi rekrytointiprosessi lisäsi hakijoiden määrää kokonaisuudessaan, ja erityisesti naishakijoiden osuus kasvoi.  

”Tutkimuksemme tulosten perusteella anonyymi rekrytointi on potentiaalinen työkalu rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi”, toteaa Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen. 

 ”Tuloksia on kuitenkin tulkittava varovaisesti, sillä pilotti oli kokoluokaltaan pieni. Satunnaistamiseen pohjautuva laajamittaisempi kokeilu voisi tuottaa lisätietoa siitä, kannattaako anonymisointia ottaa laajemmin käyttöön. ”, muistuttaa erikoistutkija Tuomo Virkola VATT:sta. 

Anonyymia rekrytointia toteutettaessa olennaista on kiinnittää huomiota siihen, kuinka anonymisointi toteutetaan. Oletettavasti suurin vaikuttavuus saadaan, kun menetelmää käytetään tilanteissa, joissa rekrytoijalla on mahdollisesti tiedostamattomia ennakkoluuloja työnhakijoiden taustaan liittyen. Ei ole kuitenkaan varmaa, että tällaiset rekrytoijat olisivat ensimmäisinä ottamassa anonymisointia käyttöön, jos se on täysin vapaaehtoista.

Anonyymin rekrytoinnin lisäksi olisi tärkeää saada luotettavaa tietoa myös muista tehokkaista syrjinnänvastaisista toimenpiteistä. ”Tämä pilotti on hyvä alku, mutta tarvitaan lisää kokeiluja ja tutkimusta rekrytointisyrjinnän ehkäisemiseksi”, tiivistää Laboren tutkija ja Jyväskylän yliopiston jatko-opiskelija Sanni Kiviholma tutkimusryhmän johtopäätökset. 

”Helsingin kaupunki edistää aktiivisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä arvostaa henkilöstönsä monimuotoisuutta. Toivomme hakijoiksi eri ikäisiä ja eri sukupuolia olevia henkilöitä sekä kieli-, kulttuuri- tai muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Anonyymi rekrytointi on yksi keino monien muiden joukossa, joilla Helsingin kaupunki edistää henkilöstönsä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta”, toteaa henkilöstön saatavuudesta ja työnantajakuvasta vastaava yksikönpäällikkö Tarja Näkki Helsingin kaupungilta.

Tutkimuksen analyyseissä käytettiin Helsingin kaupungin rekrytointi- ja henkilöstöaineistoja. Pilotin aikana rekrytoinnit tehtiin anonyymisti ennalta päätetyissä ammattinimikkeissä, mutta ei kaikissa. Näin voitiin vertailla anonyymeja rekrytointeja tavanomaisiin rekrytointeihin.

Tutkimusta ovat eri vaiheissa rahoittaneet Laboren tohtorihautomo, Suomen Kulttuurirahasto ja AMI-säätiö. 

Tutkimusryhmä:  

Ohto Kanninen, johtava tutkija, Labore (+ Helsingin yliopisto) 
Tuomo Virkola, erikoistutkija, VATT 
Sanni Kiviholma, tutkija, Labore + jatko-opiskelija, Jyväskylän yliopisto