Työn ja talouden tutkimus LABORE

Anonyymi rekrytointi on mahdollinen työkalu syrjinnän vähentämiseksi

Jaa

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin Helsingin kaupungin anonyymin rekrytoinnin pilotin vaikutuksia palkkauspäätöksiin sekä palkattujen menestymiseen töissä. Tulokset antavat viitteitä, että anonyymi rekrytointi voi olla tehokas työkalu syrjinnän vähentämiseksi. Etenkin henkilöitä, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, palkataan anonymisoinnin seurauksena enemmän.

Kuva 1: Stefano Pollio, Unsplash.com.
Kuva 1: Stefano Pollio, Unsplash.com. Stefano Pollio

Anonyymin rekrytoinnin mahdollinen hyöty on, että se voi vähentää rekrytointisyrjintää. Laboren ja VATT:in yhteistyönä toteuttamassa tutkimushankkeessa anonymisoinnin hyötyjä ja haittoja päästiin ensi kertaa Suomessa tutkimaan osana Helsingin kaupungin vuoden 2020 anonyymin rekrytoinnin pilottia.

Julkistettavan tutkimuksen tulokset osoittavat, että henkilöillä, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, on suurempi todennäköisyys tulla palkatuksi rekrytoinneissa, joissa käytetään anonymisointia. Tutkimuksessa verrataan henkilöitä, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi henkilöihin, joilla on suomalainen sukunimi. Anonymisoinnin vaikutuksesta ero todennäköisyydessä tulla palkatuksi näiden ryhmien välillä pienenee selvästi (Kuva 2). Anonymisoinnin mahdollinen haitta voi olla huonommin sopivien kandidaattien palkkaaminen, sillä esihenkilön saamaa tietoa hakijoista on rajoitettu. Tutkimuksessa tätä mitattiin vaikutuksina työskentelyjakson kestoon ja palkkoihin. Rekrytointimenetelmällä ei havaittu olevan vaikutuksia näihin muuttujiin. Rekrytoitujen henkilöiden sukupuoleen anonymisoinnilla ei myöskään ollut vaikutusta. Anonyymi rekrytointiprosessi lisäsi hakijoiden määrää kokonaisuudessaan, ja erityisesti naishakijoiden osuus kasvoi.  

”Tutkimuksemme tulosten perusteella anonyymi rekrytointi on potentiaalinen työkalu rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi”, toteaa Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen

 ”Tuloksia on kuitenkin tulkittava varovaisesti, sillä pilotti oli kokoluokaltaan pieni. Satunnaistamiseen pohjautuva laajamittaisempi kokeilu voisi tuottaa lisätietoa siitä, kannattaako anonymisointia ottaa laajemmin käyttöön. ”, muistuttaa erikoistutkija Tuomo Virkola VATT:sta. 

Anonyymia rekrytointia toteutettaessa olennaista on kiinnittää huomiota siihen, kuinka anonymisointi toteutetaan. Oletettavasti suurin vaikuttavuus saadaan, kun menetelmää käytetään tilanteissa, joissa rekrytoijalla on mahdollisesti tiedostamattomia ennakkoluuloja työnhakijoiden taustaan liittyen. Ei ole kuitenkaan varmaa, että tällaiset rekrytoijat olisivat ensimmäisinä ottamassa anonymisointia käyttöön, jos se on täysin vapaaehtoista.

Anonyymin rekrytoinnin lisäksi olisi tärkeää saada luotettavaa tietoa myös muista tehokkaista syrjinnänvastaisista toimenpiteistä. ”Tämä pilotti on hyvä alku, mutta tarvitaan lisää kokeiluja ja tutkimusta rekrytointisyrjinnän ehkäisemiseksi”, tiivistää Laboren tutkija ja Jyväskylän yliopiston jatko-opiskelija Sanni Kiviholma tutkimusryhmän johtopäätökset. 

”Helsingin kaupunki edistää aktiivisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä arvostaa henkilöstönsä monimuotoisuutta. Toivomme hakijoiksi eri ikäisiä ja eri sukupuolia olevia henkilöitä sekä kieli-, kulttuuri- tai muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Anonyymi rekrytointi on yksi keino monien muiden joukossa, joilla Helsingin kaupunki edistää henkilöstönsä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta”, toteaa henkilöstön saatavuudesta ja työnantajakuvasta vastaava yksikönpäällikkö Tarja Näkki Helsingin kaupungilta.

Tutkimuksen analyyseissä käytettiin Helsingin kaupungin rekrytointi- ja henkilöstöaineistoja. Pilotin aikana rekrytoinnit tehtiin anonyymisti ennalta päätetyissä ammattinimikkeissä, mutta ei kaikissa. Näin voitiin vertailla anonyymeja rekrytointeja tavanomaisiin rekrytointeihin.

Tutkimusta ovat eri vaiheissa rahoittaneet Laboren tohtorihautomo, Suomen Kulttuurirahasto ja AMI-säätiö

Tutkimusryhmä:  

Ohto Kanninen, johtava tutkija, Labore (+ Helsingin yliopisto) 
Tuomo Virkola, erikoistutkija, VATT 
Sanni Kiviholma, tutkija, Labore + jatko-opiskelija, Jyväskylän yliopisto  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Kuvio näyttää työnhakijaryhmien välisen rekrytoinnin todennäköisyyden muutoksen kokeilussa suhteessa kokeilua edeltävään jaksoon (-1), kun koeryhmää verrattaan verrokkiryhmään. Kuviossa verrataan hakijoita, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi sellaisin hakijoihin, joilla on suomalaisen kuuloinen. nimi. Aineisto on kuviossa jaettu 10 viikon jaksoihin.
Kuva: Kuvio näyttää työnhakijaryhmien välisen rekrytoinnin todennäköisyyden muutoksen kokeilussa suhteessa kokeilua edeltävään jaksoon (-1), kun koeryhmää verrattaan verrokkiryhmään. Kuviossa verrataan hakijoita, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi sellaisin hakijoihin, joilla on suomalaisen kuuloinen. nimi. Aineisto on kuviossa jaettu 10 viikon jaksoihin.
Ohto Kanninen & Tuomo Virkola
Lataa

Liitteet

Työn ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki

040 940 1940
https://labore.fi

Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Pienet, nuoret yritykset uudistavat Suomen innovaatiokenttää28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote

Laboren analyysi osoittaa, että pienten, nuorten yritysten rooli Suomen yrityssektorin innovaatiotoiminnassa on vahvistunut merkittävästi vuoden 2010 jälkeen. Nämä yritykset panostavat tutkimus- ja kehitystoimintaan suhteellisesti enemmän kuin muut yritykset ja tuovat markkinoille merkittävästi uusia tuotteita ja prosesseja. Suurten yritysten innovaatiopanostukset ovat viime vuosina vähentyneet, mikä korostaa nuorten yritysten merkitystä teknologisen kehityksen vetureina. Julkisen TKI-rahoituksen rooli on erityisen tärkeä pienille ja nuorille yrityksille. Tulokset korostavat tarvetta tukea nuorten yritysten syntymistä, innovointia ja kasvua edistävää toimintaympäristöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye