Toisessa kuntalaispaneeli-tilaisuudessa tutustuttiin Merikarvian kunnan taloustilanteeseen talouden toteutumalukujen valossa. Hahmota Oy:n Peter Tattersall esitteli visualisointeja kunnan rahavirroista, tuloista ja menoista. Tekoälyavusteinen analyysi toi esiin indikaattorien kautta aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tutkia talousdataa vaikutus- ja vaikuttavuusnäkökulmista. Aineistoa on paljon ja se jaetaan panelisteille tilaisuuden jälkeen tarkemmin perehdyttäväksi.

Kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival esitteli Hahmotan tekemän mallinnuksen rinnalle analyysit, jotka oli laadittu perinteisempään tyyliin konsulttiyhtiö Deloitten toimesta.

Puolitaival totesi valtakunnallisen trendin laskevasta väestömäärän kehityksestä olevan totta myös Merikarvialla. Puolitaival muistutti Merikarvian olevan silti muuttovoittokunta. Väestö vanhenee myös meillä ja alle 18-vuotiaiden määrä on laskussa, mutta työikäisten määrässä ei ole merkittäviä muutoksia, Puolitaival summasi.

Vuoden 2022 tilinpäätös oli alijäämäinen - 413 000 euroa, kunnanjohtaja kertoi. Toimintakulut kasvoivat verotulojen laskiessa ja valtionosuuksien pienentyessä. Vuosikate oli lähellä nollaa kassan supistuessa. Puolitaival toi esiin kiinnostavan yksityiskohdan; kunnan taloudessa on tapahtunut käänne - verotulot ovat nyt isommat kuin valtionosuudet ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin. Sote-kulujen Puolitaival totesi Merikarvialla olleen suuret: 5 200 euroa/asukas viime vuonna. Vastaava suomalainen keskimääräinen luku oli 3 700 euroa/asukas. Erityissairaanhoidon kustannukset olivat myös vaikeasti ennustettavia. Uudet tehokkaat, joskin kalliit hoitomuodot ja yksittäiset sairastumiset näkyvät tämän kokoisen kunnan talousluvuissa melko selkeästi ja erot vuosien välillä voivat olla merkityksellisiä, valtuuston puheenjohtaja Juhani Kotiranta kommentoi.

Tulevaisuuden todettiin kuitenkin näyttävän varsin valoisalta sote-kulujenkin siirryttyä hyvinvointialueiden arvioitavaksi. Kunta ei ole merkittävästi velkaantunut eikä korkoriskejä tarvitse jännittää. Jos verotulokertymä ei notkahda, tulos voi olla jo tänä vuonna ennakoitua parempi, Puolitaival kiitteli. Valtionosuuksien laskelmien korjaukset ilahduttivat myös. Kustannusmaltti tulee silti säilyttää: henkilöstökulut eivät saa karata käsistä, kunnanjohtaja kommentoi. Eikä investoinneissakaan ole varaa irtiottoihin – korot ovat nousussa. Arviointimenettelyyn joutumista ei kuitenkaan tarvitse pelätä, kriisikuntaskenaario on varsin epätodennäköinen, Puolitaival totesi.

Yleisö kyseli yhteisöverotuottojen laskusta, panelisteista Jenni Nurmi tiedusteli niiden syitä. Vastaus löytyy koronavuosista, Puolitaival selitti. Maksuosuutta nostettiin tuolloin valtion toimesta ja laskettiin sitten, tämä tosiaan näkyy tilastossa. Yritysten tuottamat verotulot ovat tärkeitä kunnille, vuosittaiset muutokset tuloksenteossa näkyvät kyllä kunnankin talousluvuissa hän jatkoi. MetsäFibre on hyvä esimerkki, Puolitaival toi esiin.  

Investointien vaikuttavuusarvioinneista kyseltiin myös ja niiden teon todettiin olevan melko haastavaa. Ja toisaalta – kunnan infran on oltava kunnossa – maksoi mitä maksoi, Puolitaival totesi. Veden on virrattava ja jätehuollon toimittava. Elinvoimaa tukevia, energian kulutusta vähentäviä investointeja on tärkeä tehdä, Puolitaival valotti.

Puheensorina jatkui virallisen tilaisuuden jälkeen lupaavana. Tänään nähty data-aineisto jaetaan osallistujille tarkempaa tarkastelua varten ja talouskeskustelu jatkuu työryhmätyöskentelyn muodossa 21.9.2023.

Keskeiset talouskäsitteet käytiin läpi, jotta kuntalaispaneelin on helpompi perehtyä saamaansa tietoon.

Tilinpäätös                                   Kunnan vuosittain laatima kuvaus kunnan taloudesta viimeisimmällä tilikaudella.

Tuloslaskelma                             Kunnan tilinpäätöksen osa, joka esittää kunnan tulot ja menot yhden tilikauden aikana.

Tase                                              Kunnan tilinpäätöksen osa, joka esittää kunnan varat ja velat tilikauden päättyessä.

Talousarvio                                 Kunnan varainhoitoa koskeva suunnitelma, jonka kunnanvaltuusto hyväksyy                                                                                                 talousarviovuodelle ennen edellisen vuoden loppua.

Toimintakulu                               Kunnan toiminnasta syntyviä kuluja kuten henkilöstökulut ja palvelujen ostot.

Toimintatulo                                Kunnan toiminnasta syntyviä tuottoja kuten myyntituottoja tai tukia.

Investointimeno                         Pitkävaikutteinen hankinta, eli ei vain yhden tilikauden toimintameno.

Tilikauden yli-/alijäämä            Kunnan nettovoitto/-tappio tilikauden aikana.

Kertynyt yli-/alijäämä               Tilikauden tuloksien kertymä menneinä vuosina. à 7,1 MEUR