Vientiteollisuus: Viennistä elävässä Suomessa on huolehdittava päämäärätietoisesti kotimaisen toimintaympäristön houkuttelevuudesta
Vientiteollisuus – Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus ja Kemianteollisuus – odottaa hallitukselta tulevassa budjettiriihessä päättäväisiä toimia, joilla Suomessa toimivan teollisuuden toimintaympäristön houkuttelevuudesta huolehditaan.

Petteri Orpon hallituksen ohjelma pyrkii siihen, ettei Suomessa toimivan teollisuuden kustannuksia nosteta kotimaisin päätöksin. Tämä linja tulee viedä läpi myös budjettiriihessä.
Kilpailijamaidemme valtiontukikilpailu kiihtyy huolestuttavasti. Viennistä elävän Suomen on huolehdittava kotimaisen toimintaympäristön houkuttelevuudesta, jotta globaalille kilpailulle alttiin vientiteollisuuden kilpailukyky turvataan. Toimintaympäristön haasteet tekevät budjettiriihen päätöksistä poikkeuksellisen tärkeitä.
Toimintaympäristöstä tulee hioa maailman paras. Vain siten takaamme, että vihreän siirtymän merkittävät investointiaikomukset toteutuvat. Suomen pitää pystyä reformeihin, koska rahalla emme voi kilpailla. Energiaintensiiviselle teollisuudelle tärkeän sähköistämisen tuen jatkuminen tulisi varmistaa muiden maiden tavoin vuoteen 2030 asti. Työelämän uudistukset, julkisen talouden tasapainottaminen, kannustinloukkujen purkaminen, luvituksen jouhevoittaminen, TKI-rahoituksen kohdistuminen yritysvetoisiin kumppanuuksiin ja osaavan työvoiman varmistaminen auttavat turvaamaan Suomen pitkän aikavälin hyvinvointia.
– Monin tavoin vaikeaksi käynyt taloudellinen tilanne korostaa hallitusohjelman ripeän toimeenpanon merkityksellisyyttä. Kaikki toimet, joilla vahvistetaan Suomessa toimivan teollisuuden toimintaympäristön kilpailukykyä ovat nyt todella tarpeen, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki sanoo.
Teollisia investointeja voidaan edistää myös purkamalla tavaraliikenteen pullonkauloja nykyisillä radoilla sekä korjausvelan kiinnikuromisella. Myös liikenneinfran kunto edellyttää nyt esitettyä pidempää ohjelmaa.
Vientiteollisuus menestyy uusilla innovaatioilla
Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena on parannettava monin eri keinoin. Hallituksen sitoutuminen T&K-rahoituslain toteutukseen voi mahdollistaa Suomessa toimivien yritysten pysymisen teknologisen kehityksen kärkijoukossa ja lisätä Suomen kiinnostavuutta kansainvälisten yritysten investointikohteena. Rahoituslain mukaisesta lisärahoituksesta kaksi kolmasosaa tulisi vuosittain kohdistaa Business Finlandin kautta yritysvetoisiin hankkeisiin.
– Hallitusohjelmassa ei ole kirjattu riittävän tarkasti TKI-lisärahoituksen suuntauksesta, ja lisärahoituksella tuntuu olevan monta ottajaa. Julkisen TKI-rahoituksen heikoin lenkki Suomessa on yrityksille suunnattu T&K-rahoitus, joka on huomattavasti alhaisempi kuin verrokkimaissa. Yrityksille suunnattu TKI-tuki vivuttaa parhaiten yritysten omia lisäinvestointeja tutkimukseen. Ilman yritysten investointeja neljän prosentin TKI-tavoitetta on mahdoton saavuttaa, toteaa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.
Investointien toteutuminen vaatii sujuvaa luvitusta ja riskinjakoa
Vientiteollisuus pitää hyvänä hallituksen suunnitelmaa luoda kansallinen toimintamalli suurien investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Täsmälääkettä investointien toteutumiseksi ovat sujuvat viranomais- ja luvitusprosessit sekä nopeutetut käsittelyajat.
– Luvitusprosessin perustavanlaatuinen uudistaminen on ponnistuksia vaativa prosessi, mutta se maksaa itsensä monin verroin takaisin. Suomeen on suunnitteilla ennennäkemättömän paljon vihreän siirtymän investointeja, ja hallituksen toimilla – toteutuessaan – isojen investointien saaminen Suomen maaperälle on todennäköisempää. Se toisi paljon työtä, verotuloja ja hyvinvointia, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.
Mittavien, uuden sukupolven vihreiden investointien sisältämien teknologioiden ja kaupallisten riskien jakamiseen tarvitaan myös valtiolta panostuksia pitkäjänteisesti nykyisen RRF-rahoituksen jatkoksi. Aalto peräänkuuluttaa, että Suomeen tulisi luoda teollisuuden uudistumista tukeva investointiohjelma.
– Siitä tulisi rahoittaa teollisuutta uudistavia, kilpailukykyä parantavia ja vähähiilisyyttä edistäviä investointihankkeita. Teollisilla investoinneilla on tyypillisesti vuosikymmenien pituinen elinkaari, jolloin työllisyyteen, talouteen ja hyvinvointiin liittyvät vaikutukset kantavat jopa vuosikymmeniä.
LISÄTIEDOT:
Paula Lehtomäki, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry, +358 9132 6600
Jaakko Hirvola, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry, +358 400 633 751
Mika Aalto, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry, +358 50 438 9247
Vientiteollisuus tuo puolet Suomen hyvinvoinnista
Vientiteollisuuden, eli metsäteollisuuden, teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden vaikutus Suomen kansantalouteen on noin 47 prosenttia arvonlisäyksestä ja noin 42 prosenttia työllisistä. Verojen osalta vaikutus on noin kolmannes suhteutettuna kokonaisverokertymään.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kemianteollisuus ry
Yhteisöveron alentamisesta ja palkkaverotuksen keventämisestä kiitokset hallitukselle – osa päätöksistä heikentää kuitenkin teollisuuden kilpailukykyä23.4.2025 23:01:35 EEST | Tiedote
Hallitus julkisti keskiviikkona julkisen talouden suunnitelmansa vuosille 2026–2029. Kasvuriiheksi nimettyyn puoliväliriiheen kohdistui paljon odotuksia, ja hallitus onnistuikin tekemään myönteisiä, kasvua tukevia päätöksiä.
Työehtosopimus syntynyt kemianteollisuuden ylemmille toimihenkilöille15.4.2025 14:20:24 EEST | Tiedote
Kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusriitaan 13.4. annettu sovintoesitys on hyväksytty Kemianteollisuus ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n hallituksissa tiistaina 15.4.
Trumpin tullit iskevät kipeästi teollisuuteen ja alleviivaavat vahvojen teollisuuspoliittisten toimien merkitystä kehysriihessä3.4.2025 12:12:08 EEST | Tiedote
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus 20 prosentin tulleista iskee kipeästi suomalaiseen teollisuuteen. Suomen toiseksi suurimpaan vientialaan kemianteollisuuteen isku on jopa satoja miljoonia euroja. Pidemmällä aikavälillä vaikutus voi olla tätäkin suurempi. Trumpin tullit alleviivaavat vahvojen teollisuuspoliittisten toimien merkitystä kehysriihessä, jotta suomalainen teollisuus pitää pintansa jatkuvassa geopoliittisessa murroksessa.
Lakkoja kemianteollisuuteen – YTN:n kohteena 24 jäsenyritystä27.3.2025 17:54:40 EET | Tiedote
Ylemmät toimihenkilöt YTN ilmoitti torstaina 27. maaliskuuta yhteensä neljästä päivän mittaisesta lakosta Kemianteollisuuden yrityksiin. Lakkoja kohdistuu 24:ään kemianteollisuuden jäsenyritykseen sen eri toimialoilla ja eri puolilla Suomea. Lakkojen piirissä on noin 6 000 ylempää toimihenkilöä. Lakot on ilmoitettu seuraaville päiville: 11.4., 17.4., 25.4. ja 2.5.
Neuvottelutulos syntynyt Kumiteollisuuden ja Teollisuusliiton työehtosopimuksesta4.3.2025 20:26:42 EET | Tiedote
Kumiteollisuus ry ja Teollisuusliitto ovat saavuttaneet tiistaina 4. maaliskuuta neuvottelutuloksen työntekijöitä koskevasta työehtosopimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme