Hallitusohjelmassa luvataan edistää lapsimyönteistä politiikkaa ja toteuttaa lapsivaikutusten arviointia päätöksenteossa. Valtiovarainministeriön budjettiesitys on kuitenkin ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Sosiaaliturvan leikkaukset uhkaavat lisätä lapsiperheköyhyyttä, vaikka juuri lapsiperheköyhyyden torjuminen olisi sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävää politiikkaa.

Päätösten kokonaisvaikutukset lapsiin ja perheisiin arvioitava ennakkoon

VM:n budjettiesityksessä lapsiperheiden toimeentuloa heikentävät niin asumistukea, työttömyysturvan lapsikorotusten poistamista, toimeentulotukea ja indeksijäädytyksiä koskevat ratkaisut. Lapsilisään tehtävät, sinänsä tervetulleet korotukset eivät kompensoi leikkauksia.   

Riittävä toimeentulo on ihmisoikeus. Suunnitellut leikkaukset voivat muodostua yhteisvaikutuksiltaan kohtuuttomiksi heikommassa asemassa oleville lapsiperheille. Niiden kokonaisarviointi ennen päätösten toimeenpanoa on välttämätöntä, jotta kohtuuttomuuksilta voitaisiin välttyä.

Epävarmuus toimeentulosta kuormittaa lapsiperheitä

Lapsi- ja perhejärjestöt ovat huolissaan myös toimeentulovaikeuksien ja epävarmuuden aiheuttamasta kuormituksesta perheissä. Itla muistuttaa (Itla 2023), että perheen köyhyys ja huoli toimeentulosta ovat yhteydessä alempaan lasten elämäntyytyväisyyteen ja mielenterveyteen. Sosiaaliturvan leikkaukset voivatkin hankaloittaa myös mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen liittyvien hallitusohjelmatavoitteiden saavuttamista.

Lisäksi hallitusohjelmaan sisältyvät työlainsäädännön muutokset ja maahanmuuttajien asemaa koskevat heikennykset lisäävät osaltaan perheiden epävarmuutta. Epävarmuuksien kasautuminen ei kannusta perheellistymiseen eikä osa-aikaisen työpaikan vastaanottamiseen, eikä siten tue hallitusohjelman väestö- ja työllisyyspoliittisia tavoitteita.

Lapsipolitiikkaa edistettävä johdonmukaisena kokonaisuutena – lapsistrategian toimeenpanosta huolehdittava

Suomalaisen lapsipolitiikan ongelma on pitkään ollut sirpaleisuus eikä syksyn talousarvio tätä vähennä. Sosiaaliturvaa leikataan, vaikka hallituksen tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy. Samaan aikaan palveluista karsitaan.

Vammaispalvelulain voimaantulon siirtäminen lykkää myös lapsille ja nuorille tarpeellisia parannuksia. Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemista taas esitetään irrallaan lastensuojelun kokonaisuudistuksesta. Paperittomien oikeutta terveydenhuoltoon rajataan asiantuntijoiden kritiikistä ja YK:n lapsen oikeuksien komitean yksiselitteisestä suosituksesta huolimatta.

Parlamentaarisessa yhteistyössä laaditun kansallisen lapsistrategian toimeenpano edistää kestävää ja pitkäjänteistä, lapsen oikeuksiin perustuvaa lapsi- ja perhepolitiikkaa. Järjestöt vaativat, että lapsistrategian toimeenpanoon osoitetaan riittävät resurssit. Valtion talousarviossa tulee ottaa huomioon lapsistrategian linjaukset ja seurantakertomuksen toimenpidelinjaukset.

Sote-järjestöt korvaamaton tuki ihmisille ja ongelmien ehkäisyssä

Lapsi- ja perhejärjestöt esittävät vakavan huolensa hallituskauden loppupuolelle kaavailluista 100 miljoonan euron eli 25 prosentin leikkauksista sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuksiin.

Järjestöillä on Suomessa merkittävä rooli. Ne tarjoavat yhteisön ja osallistumisen mahdollisuuksia erilaisissa tilanteissa eläville lapsille ja perheille, tavoittavat tuen piiriin matalalla kynnyksellä myös avun ulkopuolelle jääviä ja kanavoivat lasten ja perheiden arjen kokemuksia ja tarpeita päätöksenteon tueksi.

Suunnitellut leikkaukset merkitsevät suurelle joukolle jäämistä ilman apua sekä hyvinvointialueiden ja kuntien kustannusten väistämätöntä kasvua. Tuomalla ihmisiä yhteen ja toistensa tueksi järjestöt rakentavat yhteiskunnan kiinteyttä. Järjestöjen toiminnan jatkuvuus on turvattava.

Epävarmuuksien kasautuminen ei kannusta perheellistymiseen tai osa-aikaisen työpaikan vastaanottamiseen, eikä siten tue hallitusohjelman väestö- ja työllisyyspoliittisia tavoitteita.

• YK:n lapsen oikeuksien komitea on tuoreissa suosituksissaan kehottanut Suomea välttämään köyhyysriskissä oleviin lapsiin kohdistuvia sosiaaliturvan leikkauksia.
• Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut Suomen sosiaaliturvan tason olevan liian alhainen.
• Köyhyysriski koskettaa 14,9 prosenttia Suomessa asuvista lapsista (Eurostat 2022).
• Hintojen nousu on köyhdyttänyt erityisesti yhden aikuisen lapsiperheitä (Kela 2022). 
• Suomi on sitoutunut omalta osaltaan eurooppalaisen lapsitakuun toimeenpanoon.

Lisätietoja antavat:

Lastensuojelun Keskusliitto
Ulla Siimes, toiminnanjohtaja, p. 040 553 0981

Barnavårdsföreningen i Finland
Pia Sundell, toiminnanjohtaja, p. 040 501 9105

Ensi- ja turvakotien liitto
Riitta Särkelä, pääsihteeri, p. 050 63663

Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Milla Kalliomaa, pääsihteeri, p. 075 324 5552

Pelastakaa Lapset
Hanna Markkula-Kivisilta, pääsihteeri, p. 050 462 1148

Väestöliitto
Eija Koivuranta, toimitusjohtaja, p. 050 574 1775