Francon kanssa? – Suomi, Espanja ja kylmä sota
Espanjaa 34 vuotta yksinvaltaisesti johtanut Euroopan viimeinen diktaattori Francisco Franco kuoli marraskuussa 1975. Suomessa vuosi 1975 huipentui presidentti Urho Kekkosen isännöimään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokoukseen.
Mitä nämä kaksi maata Euroopan eri laidoilla merkitsivät toisilleen? Millaiset olivat Suomen suhteet oikeistodiktatuuriin? Näitä kysymyksiä tarkastelee Jussi Pakkasvirran kirja FRANCON KANSSA? SUOMI, ESPANJA JA KYLMÄ SOTA.
Miten Suomi ja Francon Espanja hoitivat kahdenvälisiä suhteitaan? Oliko suhde hankala, helppo, kalsea, lämmin vai välinpitämätön?
Pakkasvirran kirja peilaa mielenkiintoisesti Suomen ulko- ja sisäpolitiikkaa sekä myös kulttuurihistoriaa kylmän sodan aikakaudella. Vaikka Neuvostoliitto ei juurikaan painostanut Suomea Espanjan asiassa, Franco kuitenkin edusti länsimaiden merkittävintä oikeistodiktatuuria.
Espanjalaiset diplomaatit tunnistivat Suomen tasapainoilun kylmän sodan eri vaiheissa.
Suomi oli Espanjalle mieluisampi Pohjoismaa kuin esimerkiksi Tanska tai Ruotsi, joissa esiintyi voimakasta kritiikkiä diktatuuria vastaan.
Myös viinin ja auringon voima auttoi maita tulemaan toimeen keskenään – vieläpä yllättävän hyvin.
***
Jussi Pakkasvirta on Helsingin yliopiston alue- ja kulttuuritutkimuksen professori. Hän on kirjoittanut useita teoksia nationalismin teoriasta ja Latinalaisen Amerikan historiasta, politiikasta ja kulttuureista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta RaviTiedotuspäällikköKustannusosakeyhtiö Siltala
Puh:0400 328 300reetta@siltalapublishing.fiKustannusosakeyhtiö Siltala on Aleksi ja Touko Siltalan vuonna 2008 perustama riippumaton kustantamo, joka julkaisee laadukasta kauno- ja tietokirjallisuutta.
www.siltalapublishing.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Siltala
Särmät, linjat ja raamit – Pihlavan saha 1875–20255.9.2025 09:22:44 EEST | Tiedote
Kiitetty ja palkittu historioitsija Sakari Siltala paneutuu eläväisessä uutuusteoksessaan Särmät, linjat ja raamit Suomen sahateollisuuden historiaan Pihlavan sahan tarinan myötä. Pihlavan saha syntyi vuonna 1875 Kokemäenjoen suun luodolle. Tukki virtasi logistiseen solmukohtaan sisämaasta. Proomut kiskoivat laudat ja lankut Reposaaren redille, mistä ne höyrysivät maailmalle. Kirja leikkaa lastuja maamme sahahistoriasta: teollistumisesta, saha-arjesta, lakoista ja niiden murtamisesta, yritysjärjestelyistä...
Nykyisyyden haamuja – Wolfram Eilenbergerin uusi teos sodanjälkeisestä filosofiasta4.9.2025 12:06:02 EEST | Tiedote
Palkitulla saksalaisella filosofilla ja kirjailijalla Wolfram Eilenbergerillä on hämmästyttävä kyky kertoa filosofien älyllisistä ja henkilökohtaisista kamppailuista niin, että teksti koskettaa lukijaa. Hänen uusin kirjansa Nykyisyyden haamuja – Filosofian loppu ja uuden valistuksen alku 1948–1984 maalaa sodanjälkeisen ajan filosofista maisemaa neljän vaikutusvaltaisen hahmon kautta: Theodor Adornon, Paul Feyerabendin, Susan Sontagin ja Michel Foucaultin. Eilenbergerin elävä proosa sivistää ja tempaa mukaansa.
Sophia Janssonin omaelämäkerta Kolme saarta ilmestyy ensi viikolla2.9.2025 12:39:00 EEST | Tiedote
Sophia Janssonin omaelämäkerta Kolme saarta – Isä, äiti ja minä kertoo huiman ja traagisenkin tarinan elämästä taiteilijasuvussa ja -perheessä: Isä-Lassesta – Tove Janssonin veljestä – sekä äiti-Nitasta, joka kuoli Sophian ollessa pieni lapsi. Äidin kohtalon ympärillä vallitsi täysi hiljaisuus. Vasta nyt, tätä kirjaa tehdessään Sophia Janssonille selvisi moni vaiettu asia niin äidistä kuin isästäkin. Kirjan nimen kolme saarta ovat Tonga, jonne Lasse ja Tove haaveilivat muuttavansa 1940-luvulla, Ibiza, jossa Sophia asui isänsä kanssa varhaislapsuudessaan sekä Pellingin saari, jossa Janssonit ovat viettäneet aikaa sukupolvien ajan.
Presidentin tytär – Annikki Paasikiven elämä ja rakkaus29.8.2025 14:31:48 EEST | Tiedote
Linnan juhlissa presidenttipari J.K. ja Alli Paasikiven vieressä seisoi pitkä, tumma, keski-ikäinen nainen, joka myös kätteli kaikki vieraat. Hän oli Annikki Paasikivi, presidentin vanhin lapsi. Annikista tuli ”Linnan neito” vuonna 1946, kun J.K. Paasikivi valittiin tasavallan presidentiksi. Hän asui Linnassa. Hänestä tuli julkisuuden henkilö, joka tunnistettiin pääkaupungin kaduilla, tapahtumissa ja lehtikuvissa. Hänen elämänsä suuri rakkaus oli kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen. Annikin kiintoisan elämäntarinan kertoo tuoreessa tietokirjassaan Presidentin tytär – Annikki Paasikiven elämä ja rakkaus Liisa-Maria Hakala-Zilliacus.
Juha Seppälän uudessa romaanissa ollaan ruumisauton matkassa29.8.2025 11:54:01 EEST | Tiedote
Ruumisauto täytyy pesettää usein. Kuolema kiiltää. Se on musta. Laki sallii myös valkoisen ja hopeanharmaan. Semmoisilla mennään vihille. Juha Seppälän uuden Kehtolaulun koordinaatit -romaanin päähenkilö on keski-ikäinen ruumisauton kuljettaja, jonka mustan ajoneuvon asiakastilaan monet tarinan sivuhenkilöt päätyvät. Kun kiiltävä Cadillac Escalade lipuu kaupungin halki, ihmiset pysähtyvät nähdessään kerrankin jotakin varmaa epävarmuuden keskellä. Moderni Tuonelan lautturi tekee työtään ja pohdiskelee samalla elämänsä kulkua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme