Nuorten huumekuolemat saatava vähenemään – keinoja on olemassa
Nuorten huumekuolemat lisääntyvät hälyttävästi: alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Suomi on jo kärjessä Euroopassa. Tilanne pahenee entisestään, ellei asiaan puututa riittävän tehokkaasti ja nopeasti. Päihderiippuvuus on sairaus, ja sitä on hoidettava sellaisena. Lääketiede ja päihdetyötä tekevien kokemus tarjoavat toimivia keinoja, jos todella haluamme ratkaista ongelman.

Suomessa käytetään enemmän huumeita kuin muissa Pohjoismaissa, ja alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemissa Suomi on Euroopan ykkönen. Helsingin kaupunginkanslia tiedotti viime viikolla, että huumekuolemat kasvoivat Helsingissä kuudella prosentilla vuosittain vuosien 2015–2021 välisenä aikana. Vuonna 2021 huumekuolemien määrä oli 1,7-kertainen vuoteen 2015 verrattuna. Eniten huumekuolemat lisääntyivät 15–24-vuotiaiden ryhmässä.
”Tilanne kaupunkien kaduilla on raadollinen. Päihdekulttuurin sisällä tapahtunut muutos viime vuosien aikana on ollut nopeaa ja suunta erittäin huono ja huolestuttava. Kadulla kohtaamamme ihmiset ovat entistä huonokuntoisempia ja entistä nuorempia. Kohtaamme nykyään paljon nuoria aikuisia, jotka kokevat päässeensä kadulle, eivätkä joutuneensa sinne”, sanoo etsivää ja jalkautuvaa mielenterveystyötä kadulla tekevä Jenny Kaasinen-Wickman Diakonissalaitoksen Tukialus-hankkeesta.
Riippuvuus on sairaus ja sitä on hoidettava
Riippuvuutta on hoidettava sairautena ja apua tulee saada siellä, missä ihminen on, esimerkiksi juuri katuympäristössä.
”Vaikea päihderiippuvuus on krooninen sairaus, kuten diabetes tai epilepsia. Myös päihderiippuvuuteen voi liittyä geneettinen alttius, eikä sitäkään välttämättä voida parantaa, mutta hoitokeinoja on. Näillä sairauksilla on kuitenkin yksi merkittävä ero, ja se on yhteiskunnan suhtautuminen sairastuneeseen”, sanoo Diakonissalaitoksen lääketieteellinen johtaja Jarmo Kantonen.
Siinä missä epilepsiaa hoidetaan puhtaasti tieteelliseen tietoon pohjaten, päihderiippuvaisen tulee todistella hoitomotivaatiotaan, ja elintärkeä hoito voidaan myös katkaista esimerkiksi huonoon käytökseen vedoten. Tieteeseen ei nojaa myöskään nykyinen hallitusohjelma, jonka linjauksista puuttuvat esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jo vuonna 2022 huumekuolemien ehkäisyn tärkeimmiksi keinoiksi listaamat opioidikorvaushoito, käyttötilakokeilu sekä huumeiden käytön dekriminalisointi.
Opioidien ongelmakäyttäjiä on Suomessa tällä hetkellä 24 000–29 000 henkeä. Heistä arviolta yli puolet hyötyisi korvaushoidosta, mutta silti vain runsaat 5 000 on hoidon piirissä.
”Opioidikorvaushoito voisi tutkitusti puolittaa hoidossa olevien kuolleisuuden ja valvotuissa huumeiden käyttötiloissa voitaisiin tavoittaa kaikkein vaikeimmin syrjäytyneitä huumeiden sekakäyttäjiä. Lisäksi riittävästi resursoidun huumeidenkäyttäjien terveysneuvontaverkoston perustaminen Suomeen voisi madaltaa kynnystä hoitoon hakeutumiseen”, Kantonen sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenny Kaasinen-WickmanTukialus-hanke, Diakonissalaitos
Puh:050 3371879jenny.kaasinen.wickman@hdl.fiJarmo KantonenLääketieteellinen johtajaDiakonissalaitos
Puh:040 535 6730jarmo.kantonen@rinnekodit.fiJenni SarolahtiViestintäpäällikkö
Diakonissalaitoksen yleishyödyllinen toiminta (mm. nuoret, etsivä katutyö, paperittomat, kidutettujen kuntoutus, Itä-Euroopan liikkuva väestö, kansalaistoiminta)
Susanna KaajaViestintä- ja markkinointipäällikköDiakonissalaitos / Rinnekodit
Rinnekotien viestintä, erityisesti Asunto ensin- ja päihdepalvelut sekä lasten ja nuorten palvelut.
Kuvat

Diakonissalaitos on 155-vuotias säätiö, joka tekee rohkeasti työtä ihmisarvoisen elämän puolesta. Säätiö tarjoaa yhdessä siihen kuuluvan Rinnekodit-palveluliiketoiminnan kanssa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka parantavat asiakkaiden arkea. Diakonissalaitos työllistää valtakunnallisesti 3200 henkilöä. Säätiö on yhteiskunnallinen yritys ja kannattava liiketoiminta on väline paremman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Diakonissalaitos
Vamos auttoi, kun ahdistus oli musertaa tubettaja Namikolinxin4.12.2023 11:00:00 EET | Artikkeli
Vamoksen yksilöllinen ja rinnalla kulkeva tuki auttoivat, kun tubettaja Namikolinx eli Miranda Rönnberg romahti uuvuttuaan opiskeluaikana. “Kynnys Vamokseen hakeutumiseen on tehty niin matalaksi, kuin vaan voi. Kannattaa käydä tutustumassa, ja sitten vasta päättää, onko se itseä varten vai ei – siinä ei menetä mitään”, Miranda kannustaa nuoria nyt.
Turvallisuus vai arvot - Onko meidän todella valittava vain toinen?29.11.2023 13:52:41 EET | Blogi
Olemme saaneet lukea jo useamman viikon ajan, miten naapurimaamme käyttää inhimillistä hätää ja ihmisten haurasta tilannetta politiikan pelinappulana. Nyt Suomen hallitus päätyi sulkemaan kaikki rajanylityspaikat Venäjän suunnasta. ”Kun tilanne on päällä omalla rajallamme, arvomme ovat todella puntarissa. Onko meistä tiukan paikan tullen seisomaan omien arvojemme ja ihanteidemme takana?”, kysyy Diakonissalaitoksen Maija Hyle.
Diakonissalaitoksen Lotta Carlsson on nimitetty Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisen komitean jäseneksi27.11.2023 10:58:51 EET | Tiedote
Projektipäällikkö ja kidutettujen kuntoutukseen erikoistunut terapeutti Lotta Carlsson on valittu Suomen edustajaksi Euroopan neuvoston kidutuksen vastaiseen komiteaan. Valinnan teki Euroopan neuvoston ministerikomitea. Kausi on nelivuotinen ja alkaa 21.12.2023.
30 vuotta kidutettujen kuntoutusta Suomessa24.11.2023 16:40:02 EET | Tiedote
Suomessa elää tuhansia kidutusta kokeneita pakolaisia. Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskus on kuntouttanut kidutuksen uhreja kolmenkymmenen vuoden ajan. Moniammatilliseen huippuosaamiseen nojaava työ tuo toivoa murtuneille.
Diakonissalaitoksen Jonotetaan yhdessä -joulukeräys kutsuu tukemaan mielenterveyspalveluissa jonottavia nuoria20.11.2023 10:10:52 EET | Tiedote
Monen nuoren mieli on järkkynyt, ja hoitojonot mielenterveyspalveluihin ovat pitkät – pahimmillaan jopa kaksi vuotta. Diakonissalaitoksen Vamos tarjoaa rinnalla kulkevaa intensiivistä tukea vuosittain yli 2000 nuorelle ympäri maata, ja mielenterveyden haasteet koskettavat jollain tapaa suurta osaa toiminnassa mukana olevista nuorista. Tänä vuonna Diakonissalaitos haastaa Jonotetaan yhdessä -joulukeräyksellään suomalaisia tukemaan mielenterveyspalveluissa jonottavia nuoria.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme