Tutkimus: Myönteinen kokemus työstä ja työoloista voi kannustaa työskentelemään yli alimman vanhuuseläkeiän
Merkityksellinen ja mieleinen työ sekä vähäisempi kokemus kiireestä ja muutoksista työssä ovat yhteydessä siihen, että työssä jatketaan alimman vanhuuseläkeiän yli. Tämä ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselyssä, jossa tarkasteltiin vuosina 2019–2021 vanhuuseläkkeelle jääneitä.

Lähes kaikki työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneistä olivat pitäneet työstään ja kokeneet sen merkitykselliseksi. Hieman yli puolet vastaajista kuitenkin arvioi työnsä olleen liian kiireistä ja lähes yhtä moni koki työssä tapahtuneen liikaa muutoksia. 65-vuotiaana ja sitä vanhempana eläkkeelle siirtyneillä oli useammin myönteinen käsitys työstään kuin nuorempana eläkkeelle siirtyneillä.
Alimman eläkeiän tuntumassa eläkkeelle jääneillä oli muita useammin kokemuksia kiireestä, muutoksista, osaamisvaatimusten lisääntymisestä ja työn raskaudesta. Vastaavia kokemuksia oli keskimääräistä useammin naisilla, julkisella sektorilla työskennelleillä sekä terveytensä ja jaksamisensa heikentyneeksi arvioineilla. Nämä ryhmät myös katsoivat muita useammin, että työ ja työolot olivat vaikuttaneet paljon eläkkeelle siirtymiseen.
– Työoloihin liittyvät kielteiset kokemukset näyttävät toimivan työelämästä pois työntävänä tekijänä, ekonomisti Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta pohtii.
Valtaosan mielestä iäkkäiden työntekijöiden osaamista arvostettiin työpaikalla
Lähes 70 prosenttia vastaajista koki, että työpaikalla oli arvostettu ikääntyneiden työntekijöiden osaamista. Sen sijaan vain reilu puolet oli sitä mieltä, että työpaikalla oli tuettu jatkamaan työssä vanhuuseläkeikään saakka.
Vanhempana eläkkeelle siirtyneet kokivat keskimääräistä useammin, että heillä oli ollut mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä, työpaikalla oli arvostettu ikääntyneiden osaamista ja tuettu työntekijöitä jatkamaan vanhuuseläkeikään asti.
– Havainnot viittaavat siihen, että hyvät vaikutusmahdollisuudet työssä voivat lisätä työn mielekkyyttä ja jaksamista työssä, mikä saattaa pidentää työuraa, Tenhunen sanoo.
Vapaa-ajan lisääntyminen merkittävä tekijä eläkkeelle siirtymisessä
Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista koki, että vapaa-ajan lisääntyminen ja harrastusmahdollisuudet vaikuttivat eläkkeelle jäämiseen vähintään melko paljon. Yli puolet halusi jäädä eläkkeelle, kun oma tai puolison terveys oli vielä hyvä.
Myös halu viettää aikaa läheisten kanssa oli tärkeä eläkkeelle siirtymisen motiivi, etenkin naisille. Nämä tekijät vaikuttivat eläkkeelle siirtymiseen keskimääräistä useammin alimmassa vanhuuseläkeiässä tai sen tuntumassa eläkkeelle jääneillä.
Terveys ja jaksaminen melko harvoin eläkkeelle siirtymisen taustalla
Heikentynyt jaksaminen tai terveys vaikutti eläkkeelle siirtymiseen kohtalaisen harvoin. Viidennes vastaajista arvioi, että heikentynyt jaksaminen vaikutti eläkkeelle siirtymiseen paljon tai melko paljon. Myös näiden tekijöiden merkitys oli vahvin nuorempana eläkkeelle siirtyneillä.
– Terveyden ja jaksamisen melko vähäinen esiintyminen vastauksissa voi selittyä sillä, että tutkimuksen kohteena olivat työstä eläkkeelle siirtyneet eli ne, joiden terveys ja jaksaminen olivat riittäneet vanhuuseläkeikään saakka.
Kyselyyn vastasi lähes 3 400 vuosina 2019–2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtynyttä.
Tutkimusjulkaisu: Työ, terveys ja sosiaaliset suhteet vanhuuseläkkeelle siirtymisen taustalla
Lisätiedot: Ekonomisti Sanna Tenhunen, puh. 029 411 2492, sanna.tenhunen@etk.fi
Seminaari tutkimuksesta järjestetään maanantaina 18.9.2023 klo 13–14.30 Tiedekulman Fönsterissä, Yliopistonkatu 4, Helsinki ja striimissä. Sanna Tenhunen avaa tutkimuksen tuloksia. Lisäksi kuullaan alustavia tuloksia Työstä eläkkeelle -kyselystä jatkossa julkaistavista raporteista. Tuloksista keskustelevat Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä, Ville Kopra Akavasta ja Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä. Ilmoittaudu seminaariin Webropolin kautta.
Avainsanat
Kuvat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionsbarometern: Två tredjedelar av finländarna litar på pensionssystemet4.7.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Finländarnas förtroende för pensionssystemet har hållits på en hög nivå, framgår det ur Pensionsskyddscentralens färska Pensionsbarometer-undersökning. Förtroendet har dock sjunkit något jämfört med tidigare år. Två tredjedelar av de svarande har förtroende för pensionssystemet och nästan lika många anser att pensionstillgångarna hanteras på ett pålitligt sätt.
Eläkebarometri: Kaksi kolmasosaa suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään4.7.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten luottamus eläkejärjestelmään on säilynyt korkealla tasolla, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta Eläkebarometrista. Luottamus on kuitenkin laskenut hieman edellisvuotisista Eläkebarometri-tutkimuksista. Kaksi kolmasosaa vastaajista luottaa eläkejärjestelmään ja lähes yhtä moni ajattelee, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti.
Sysselsättningen har ökat betydligt i samband med höjningen av pensionsåldern – men det har också arbetslösheten och arbetsoförmågan15.6.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Den gradvisa höjning av pensionsåldern som det avtalades om i 2017 års pensionsreform har höjt sysselsättningen betydligt bland personer vid tröskeln till pensioneringen. Samtidigt har också arbetslösheten och antalet sjukpensioneringar ökat klart, framgår av en ny undersökning utförd av Pensionsskyddscentralen (PSC).
Työllisyys on kasvanut merkittävästi eläkeiän nousun myötä – myös työttömyys ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet15.6.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovittu eläkeiän asteittainen nousu on lisännyt huomattavasti eläkeiän kynnyksellä olevien työllisyyttä. Samaan aikaan myös työttömyys ja työkyvyttömyyseläkkeellä olo ovat kasvaneet selvästi, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Podcasten Eläkekomitea: Borde människor som försörjt en familj få högre pension?31.5.2023 08:27:00 EEST | Tiedote
Borde pensionsrätten delas vid skilsmässa, precis som resten av egendomen? Vad kan vi lära av de franska pensionsupploppen? I säsongens sista avsnitt utvärderar och jämför vi andra länders pensionssystem med Finlands. I studion: ekonom Heikki Pursiainen, kommunikationschef Raine Tiessalo och PSC:s specialsakkunnige Niko Väänänen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme