Uudenlainen kehon ulkopuolinen veren happeutushoito pelasti sydänpysähdyspotilaiden henkiä – ensimmäiset hoitotulokset lupaavia
HUSissa toteutetun tuoreen tutkimuksen mukaan lähes kolmannes kehon ulkopuolista happeutushoitoa eli ECPR-hoitoa saaneista sydänpysähdyspotilaista selviytyi ja toipui neurologisesti hyvin.

Ensihoidon kohtaaman sydänpysähdyspotilaan verenkiertoa ei lyhyestä tavoittamisviiveestä ja tehokkaasta hoitoelvytyksestä huolimatta saada aina käynnistymään. ECPR (extracorporeal cardiopulmonary resuscitation) on näihin tilanteisiin kehitetty toimintamalli, jossa potilas kuljetetaan paineluelvyttäen sairaalaan ja kytketään elvytyksen aikana verta kierrättävään ja happeuttavaan ECMO (extracorporeal membrane oxygenation) -laitteeseen.
Sydänkirurgisessa tehohoidossa jo pitkään hyödynnettyä ECMO-laitetta on viime vuosina sovellettu valikoituihin sydänpysähdyspotilaisiin, joiden verenkierto ei palaudu tavanomaisilla elvytystoimilla. Tällöin puhutaan ECPR-hoidosta. Sen tavoitteena on tukea verenkiertoa elvytyksen aikana, mahdollistaa sydänpysähdyksen syyn hoito ja luoda edellytykset potilaan oman verenkierron toipumiselle. ECPR-hoitoa voidaan antaa kriteerit täyttävälle potilaalle, jolla ei ole merkittäviä perussairauksia. HUSissa ECPR-toiminta käynnistyi tammikuussa 2016 Akuutin ensihoidon linjan, Sydän- ja keuhkokeskuksen sekä Leikkaussalit ja tehohoito -tulosyksikön yhteistyönä.
Vuosina 2016–2021 HUSin alueen ensihoidon lääkäriyksiköt osallistuivat lähes kolmeen tuhanteen sairaalan ulkopuoliseen elvytysyritykseen. Näistä 73 tapauksessa potilasta tarjottiin ECPR-hoitoon Meilahden sairaalaan. Tätä edeltävästi he kaikki saivat laadukasta tavanomaista hoitoelvytystä. Potilaiden keski-ikä oli 54 vuotta ja yli 90 prosenttia heistä oli miehiä. Valtaosassa tapauksista sydänpysähdyksen syy oli varmennettu tai epäilty sepelvaltimotautikohtaus.
Tulokset kestävät kansainvälisen vertailun
Potilaat saapuivat sairaalaan keskimäärin 57 minuutissa sydänpysähdyksestä ja kytkettiin ECMO-laitteeseen 85 minuutissa sydänpysähdyksestä. Lopulta ECPR-hoitoa sai 37 eli hieman yli puolet tarjokkaista. Heistä 11 (30 prosenttia) selviytyi sydänpysähdyksestä neurologisesti hyvin. Lisäksi kahdeksan potilaan verenkierto palautui sairaalaan kuljettamisen aikana eikä ECMO-laitetta tarvittu. Kaiken kaikkiaan ECPR-hoitoon tarjotuista potilaista 17 (23 prosenttia) saavutti suotuisan lopputuloksen.
ECPR-potilaat kuuluvat ensihoidon aikakriittisimpiin potilasryhmiin. ”Koulutukseen ja harjoitteluun on panostettu niin kentällä kuin sairaalassakin ja siksi on hienoa huomata, miten hyvin tuloksemme kestävät kansainvälisen vertailun”, kertoo tutkija, vs. osastonlääkäri Tuukka Puolakka Akuutin ensihoidon linjasta.
Puolakan mukaan tutkimus antaa hyvät lähtökohdat sydänpysähdyspotilaiden hoidon kehittämiselle jatkossa. "Tutkimus osoitti ECPR-tarjokkaiden olevan potilasryhmä, johon panostaminen kannattaa. Osa potilaista on kuitenkin jäänyt ECMO-hoidon ulkopuolelle ja toisaalta hoidon aloitusviive on meillä ulkomaisia keskuksia pidempi", Puolakka kertoo.
ECPR on kansainvälisesti katsottuna uusi hoitomuoto, josta saatavilla oleva tutkimustieto on vielä niukkaa. ”On hyvin poikkeuksellista ja kannustavaa, että sydänpysähdyksestä voi selviytyä näin pitkällä viiveellä näin hyvin”, kertoo Akuutin ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisma.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuukka Puolakka
vs. osastonlääkäri, Akuutti, ensihoidon linja, LKT
tuukka.puolakka@hus.fi, 050 453 0037
Markku Kuisma
linjajohtaja, Akuutti, ensihoidon linja, dosentti
markku.kuisma@hus.fi, 050 427 0210
Kuvat

Linkit
HUS
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme