Uudenlainen kehon ulkopuolinen veren happeutushoito pelasti sydänpysähdyspotilaiden henkiä – ensimmäiset hoitotulokset lupaavia

Ensihoidon kohtaaman sydänpysähdyspotilaan verenkiertoa ei lyhyestä tavoittamisviiveestä ja tehokkaasta hoitoelvytyksestä huolimatta saada aina käynnistymään.  ECPR (extracorporeal cardiopulmonary resuscitation) on näihin tilanteisiin kehitetty toimintamalli, jossa potilas kuljetetaan paineluelvyttäen sairaalaan ja kytketään elvytyksen aikana verta kierrättävään ja happeuttavaan ECMO (extracorporeal membrane oxygenation) -laitteeseen.

Sydänkirurgisessa tehohoidossa jo pitkään hyödynnettyä ECMO-laitetta on viime vuosina sovellettu valikoituihin sydänpysähdyspotilaisiin, joiden verenkierto ei palaudu tavanomaisilla elvytystoimilla. Tällöin puhutaan ECPR-hoidosta. Sen tavoitteena on tukea verenkiertoa elvytyksen aikana, mahdollistaa sydänpysähdyksen syyn hoito ja luoda edellytykset potilaan oman verenkierron toipumiselle. ECPR-hoitoa voidaan antaa kriteerit täyttävälle potilaalle, jolla ei ole merkittäviä perussairauksia. HUSissa ECPR-toiminta käynnistyi tammikuussa 2016 Akuutin ensihoidon linjan, Sydän- ja keuhkokeskuksen sekä Leikkaussalit ja tehohoito -tulosyksikön yhteistyönä.

Vuosina 2016–2021 HUSin alueen ensihoidon lääkäriyksiköt osallistuivat lähes kolmeen tuhanteen sairaalan ulkopuoliseen elvytysyritykseen. Näistä 73 tapauksessa potilasta tarjottiin ECPR-hoitoon Meilahden sairaalaan. Tätä edeltävästi he kaikki saivat laadukasta tavanomaista hoitoelvytystä. Potilaiden keski-ikä oli 54 vuotta ja yli 90 prosenttia heistä oli miehiä. Valtaosassa tapauksista sydänpysähdyksen syy oli varmennettu tai epäilty sepelvaltimotautikohtaus.

Tulokset kestävät kansainvälisen vertailun

Potilaat saapuivat sairaalaan keskimäärin 57 minuutissa sydänpysähdyksestä ja kytkettiin ECMO-laitteeseen 85 minuutissa sydänpysähdyksestä. Lopulta ECPR-hoitoa sai 37 eli hieman yli puolet tarjokkaista. Heistä 11 (30 prosenttia) selviytyi sydänpysähdyksestä neurologisesti hyvin. Lisäksi kahdeksan potilaan verenkierto palautui sairaalaan kuljettamisen aikana eikä ECMO-laitetta tarvittu. Kaiken kaikkiaan ECPR-hoitoon tarjotuista potilaista 17 (23 prosenttia) saavutti suotuisan lopputuloksen.

ECPR-potilaat kuuluvat ensihoidon aikakriittisimpiin potilasryhmiin. ”Koulutukseen ja harjoitteluun on panostettu niin kentällä kuin sairaalassakin ja siksi on hienoa huomata, miten hyvin tuloksemme kestävät kansainvälisen vertailun”, kertoo tutkija, vs. osastonlääkäri Tuukka Puolakka Akuutin ensihoidon linjasta.

Puolakan mukaan tutkimus antaa hyvät lähtökohdat sydänpysähdyspotilaiden hoidon kehittämiselle jatkossa. "Tutkimus osoitti ECPR-tarjokkaiden olevan potilasryhmä, johon panostaminen kannattaa. Osa potilaista on kuitenkin jäänyt ECMO-hoidon ulkopuolelle ja toisaalta hoidon aloitusviive on meillä ulkomaisia keskuksia pidempi", Puolakka kertoo.

ECPR on kansainvälisesti katsottuna uusi hoitomuoto, josta saatavilla oleva tutkimustieto on vielä niukkaa. ”On hyvin poikkeuksellista ja kannustavaa, että sydänpysähdyksestä voi selviytyä näin pitkällä viiveellä näin hyvin”, kertoo Akuutin ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisma.