Syntyvyyden kehitys määrittelee Suomen väestönkehityksen suunnan
MDI:n vuoden 2023 väestöennusteessa tarkastellaan, miltä Suomi näyttää tulevina vuosikymmeninä. Erityisen tarkastelun kohteena on laskeva syntyvyys ja sen seuraukset esimerkiksi peruskoululaisten määrään tulevaisuudessa. Lisää keskustelua tarvitaan siitä, miten syntyvyyden laskuun ja sen vaikutuksiin tulisi varautua ja reagoida.

Konsultointitoimisto MDI, joka nykyään toimii osana FCG Finnish Consulting Groupia, on laatinut järjestyksessään neljännen väestöennusteen. MDI:n väestöennuste on päivitetty uusimmilla tiedoilla eli siihen on laskettu väestönkehityksen perusura vuoteen 2040 saakka. Perusuran lisäksi väestöennusteeseen on kuvattu kolme vaihtoehtoista skenaariota: kaupungistuva, hajautuva ja kansainvälistyvä Suomi. Tämän vuoden ennusteessa MDI on erityisesti keskittynyt syntyvyyden laskuun ja sen vaikutuksiin.
Maahanmuuton merkitys korostuu kaupunkiseuduilla
Vuoden 2023 väestöennusteen päivitys tarkentaa kuvaa Suomen väestönkehityksestä. Suuret linjat ja etenkin väestönkehityksen aluetason erot ovat säilyneet ennallaan. Päivitetyssä ennusteessa olettamaa maahanmuuton määrästä on lisätty edeltävään ennusteeseen verrattuna.
Jos maahanmuuton taso säilyy ennusteen olettamien tavoin viime vuosien tasolla, etenkin suurten kaupunkiseutujen väestönkehitys vahvistuu. Maahanmuuton kasvu korostaa tarvetta onnistua myös integraatiossa ja ehkäistä segregaatioon liittyviä riskejä.
Pandemia-ajan vaikutukset ovat hillittyjä, mutta sen tuottamat muutokset Suomen väestönkehityksen dynamiikkaan ovat aiempaa selkeämmin näkyvissä.
– Suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella pandemia-ajan muuttoliikkeen jatkuminen ei yksin käännä voimakasta supistumista kasvuksi, mutta vahvistaa kehitystä etenkin tärkeässä työikäisen väestön ryhmässä, korostaa väestöennusteen laatinut MDI:n asiantuntija Rasmus Aro.
Syntyvyyden lasku romahduttaa koululaisten määrän
Suurimmassa osassa maata tuleva väestönkehitys on kohtuullisen varmasti negatiivista tai hyvin negatiivista, mutta väestön supistumisen syy kuitenkin muuttuu. Etenkin pienemmissä kaupungeissa ja syrjäisemmissä maaseutukunnissa väestöä vähentää tulevaisuudessa pääasiassa kuolleiden syntyneitä suurempi määrä. Tätä kehitystä korostaa 2010-luvun ja 2020-luvun syntyvyyden voimakas lasku.
Syntyvyyden laskun seurauksena peruskouluikäisten määrä tulee romahtamaan koko maassa: seitsemän vuoden sisällä peruskouluikäisten määrä vähenee 82 000 henkilöllä. Aluetason koululaisikäluokkien kehitys on vielä kansallista kehitystä merkittävästi haasteellisempaa.
– Seuraavan seitsemän vuoden aikana keskimääräisessä kunnassa joka viides peruskoulun pulpetti tyhjenee, toteaa asiantuntija Rasmus Aro.
Syntyvyyden tuleva kehitys ei ole ennalta määrätty
Neljän skenaarion lisäksi vuoden 2023 ennusteessa on haluttu mallintaa tulevan syntyvyyden kehitystä useammilla olettamilla, sillä tulevaan syntyvyyteen liittyy aina suurta epävarmuutta.
Syntyvyyden tulevaisuuden polut korostavat 2010-luvun syntyvyyden laskun syvyyttä: ilman merkittävää syntyvyyden kasvua suurimmassa osassa edes kasvavia alueita peruskouluikäisten määrä ei tule palautumaan nykytasolle vuoteen 2040 mennessä.
Lisäksi tulevaa syntyvyyttä tarkasteltiin toiveskenaariolla, jossa olettamana on syntyvyyden kohoaminen suomalaisten keskimäärin toivomalle tasolle (2,0 lasta), joka vastaa keskimääräisen hedelmällisessä iässä olevan henkilön toivetasoa (Väestöliiton Perhebarometri 2023). Toiveskenaarion toteutuminen on hyvin epätodennäköistä, mutta tarkastelu osoittaa, että syntyvyyden kasvu lähemmäs suomalaisten omia toiveita voisi merkittävästikin vahvistaa maan väestönkehitystä.
– Korkeamman syntyvyyden mahdollistaminen vaatisi perhepoliittisten toimien lisäksi myös aktiivista taloudellisten, yhteiskunnallisten ja sosiaalisten riskien sekä epävarmuustekijöiden vähentämistä ja torjumista, painottaa Rasmus Aro.
-
Konsulttitoimisto MDI on laatinut väestöennusteen omana työnään. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen aineistoja. MDI toivoo, että päivitetyn väestöennusteen avulla voidaan tehdä tiedolla johtaen ja kehittäen kestäviä ratkaisuja kunnissa, maakunnissa ja uusilla hyvinvointialueilla sekä kansallisella tasolla. MDI haluaa myös herätellä ennusteen avulla keskustelua siitä, miltä Suomi näyttää tulevina vuosikymmeninä ja erityisesti, miten tulisi varautua lasten määrän laskuun ja sen vaikutuksiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Rasmus AroasiantuntijaAluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
Puh:040 187 1027rasmus.aro@mdi.fiJanne AntikainenkehitysjohtajaAluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
Puh:040 764 1829janne.antikainen@mdi.fiKuvat
Linkit
Tietoa julkaisijasta
FCG Finnish Consulting Group on suomalainen suunnittelu- ja konsultointialan yritys. Tavoitteenamme on ratkaista ratkaisematon ja kehittää paremmaksi palaset, joista rakentuu hyvä elämä. Uniikki ymmärrys tulevasta syntyy ihmisistämme, asiakkaistamme ja teknologiasta. Tietoon pohjautuva suunnittelu ja vastuullisuuden edelläkävijyys kasvattavat ratkaisukykyämme ja auttavat meitä luomaan parempaa elämää Suomessa ja maailmalla. Päivittäisessä työssämme konsultoimme, koulutamme ja tuotamme ratkaisuja kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.
Olemme asiantuntijoita esimerkiksi kuntatalouden, sote-palveluiden ja hyvinvointialueiden kehittämisen, rakennetun ympäristön ja uusiutuvan energian saralla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta FCG Finnish Consulting Group
Etäisyyssäännöt ratkaisevat tuulivoiman tulevaisuuden – FCG:n Jan Tvrdy haastateltavissa24.3.2025 11:26:14 EET | Artikkeli
Ympäristöministeriön FCG Finnish Consulting Groupilta tilaaman tutkimuksen tavoitteena on ollut arvioida tuulivoiman ja asutuksen välisen vähimmäisetäisyyden taloudellisia vaikutuksia.
Suuret kaupungit ja niiden kehyskunnat edelleen johtoasemissa alueiden elinvoimaisuutta kuvaavassa indeksissä11.2.2025 08:59:00 EET | Tiedote
FCG Finnish Consulting Group ja sen osana toimiva MDI julkaisivat joulukuussa vuonna 2023 Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin. Nyt indeksi ja sen taustalla olevat tilastot on päivitetty. Päivitetyssä indeksissä on tarkasteltu entistä laajemmin kuntien elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoima ja niiden edellytyksiä. Kokonaisindeksissä suuret kaupungit ja niiden kehyskunnat saavuttivat jälleen korkeimmat sijoitukset, mutta myös yllättäjiä löytyy, etenkin Lapista.
Näkökulma: Sumuinen sote-kiinteistökenttä kaipaa kirkastamista28.1.2025 11:43:26 EET | Artikkeli
Sote-kiinteistöt puhututtavat mediassa. Viimeksi eilen MOT-ohjelmassa kerrottiin, miten sote-uudistuksen yhteydessä tilojen vuokrat ovat nousseet 100 miljoonaa euroa. FCG:n Taneli Heikkilä ja Paavo Kero antavat oman näkökulmansa kuntien haastavaan sote-kiinteistötilanteeseen.
FCG kartoittaa reitit kansalliselle vetyputkistoverkolle Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa22.1.2025 10:38:32 EET | Tiedote
FCG Finnish Consulting Group on aloittanut esiselvityksen voimajohto- ja vetyputkistoreittien suunnittelusta, joka tukee Gasgrid Finlandin kansallisen vetyputkiverkoston ja alueelle sijoittuvien teollisuudelle sopivien kaava-alueiden kehittämistä. Selvitystyössä muodostetaan myös tarkempaa alueellista tilannekuvaa myös voimajohtoverkon kehittämistarpeiden osalta.
FCG ja Gasgrid Finland solmivat kolmivuotisen puitesopimuksen maakaasuverkon suunnittelu- ja projektipalveluille20.12.2024 12:57:14 EET | Tiedote
FCG Finnish Consulting Group Oy ja kaasun siirrosta Suomessa vastaava Gasgrid ovat solmineen kolmivuotisen puitesopimuksen, jonka kohteena on Gasgrid Finlandin ja sen konserniyhtiöille tuotettavat maakaasuverkon suunnittelu- ja projektipalvelut.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme