Työkyvyn tuki on otettava käyttöön myös sisäilmatilanteissa
14.9.2023 08:30:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Työkykyasioita tulisi käsitellä työpaikan sisäilmatilanteissa samalla tavoin kuin muissakin tilanteissa. Työkyky tulisi ottaa puheeksi neutraalisti mutta rohkeasti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat kehittäneet yhteistyössä työpaikkojen edustajien kanssa Työkyvyn tuen toimintamalliin sisäilmatilanteisiin ja ohjeet mallin käyttöönottoon työpaikalla.
Monella työpaikalla on valmiit käytännöt työkyvyn tukeen silloin, kun työntekijän työkyky on heikkenemässä. Monella työpaikalla on myös prosessi sisäilmaongelmien selvittämiseen. Harvoin näitä kahta prosessia on kuitenkaan osattu kytkeä toisiinsa vaan sisäilmasta oireileva saattaa jäädä ilman varhaista työkyvyn tukea ja tilanne voi mutkistua.
Toimintamallin käyttöönottoa pilotoitiin kolmessa organisaatiossa
Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat kehittäneet sisäilmatilanteisiin työkyvyn tuen mallin, jonka käyttöönottoa on testattu ja harjoiteltu kolmessa organisaatiossa viime vuoden aikana. Organisaatiot edustivat varsin erilaisia toimialoja: sosiaali- ja terveys, kasvatus ja koulutus, sekä turvallisuus. Kukin organisaatio sai valita oman tilanteeseensa sopivan muutostavoitteen. Esimerkiksi Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen yksikön tavoitteeksi tuli varhaisten työkyvyn tuen keinojen mukaan ottaminen sisäilmatilanteisiin.
– Meillä Helsingin kaupungilla on jo olemassa työkyvyn tuen malleja, mutta niitä ei ole aina osattu hyödyntää sisäilmatilanteissa. Kuitenkin juuri sisäilmatilanteissa esimerkiksi varhainen puheeksi ottaminen olisi tärkeää, kertoo työsuojeluasiantuntija Satu Wahlman Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.
– Esihenkilöiden osalta tietoisuus sisäilmaprosessista ja sen tunteminen on tärkeää ja sen lisäksi puheeksi ottaminen vaatii usein tukea ja harjoittelua. Yhteistyöhankkeessa saimme monia vinkkejä prosessiin ja erityisesti korostui avoimuuden merkitys ja matalalla kynnyksellä puheeksi ottaminen, näiden avulla syntyy luottamus eri toimijoiden välillä.
Toimintamalli käyttöön vaiheittain tarkistuslistoja hyödyntäen
Toimeenpanotutkimuksista saadun tiedon ja pilotointikokemusten avulla Työterveyslaitoksen verkkosivuille on koottu lyhyt ohje työkyvyn tuen mallin käyttöönottoon työpaikalla.
– Toimintamallin käyttöönottoa kannattaa pilotoida yhdessä kohteessa tai yksikössä, sanoo hanketta vetänyt apulaisylilääkäri Aki Vuokko Työterveyslaitoksesta.
– Pilotointivaiheessa toimintamallista voi ottaa ensin käyttöön vain yhden osan esimerkiksi varhaisen tuen keinot, työn muokkauksen keinot tai työpaikalle paluun keinot.
Muutostyössä kannattaa hyödyntää vuorovaikutteisia ja helppokäyttöisiä tarkistuslistoja, jotka muutosta tekevä ryhmä voi täyttää yhdessä.
– Työkalut pohjautuvat toimeenpanotutkimuksen tuloksiin. Työkaluja on kolme – muutoksen suunnittelua, vuorovaikutuksen suunnittelua ja muutoksen juurruttamista varten. Työkaluja voi hyödyntää työpaikoilla monenlaisten muutosten toimeenpanon suunnittelussa, kertoo johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.
Sisäilmatilanteiden erityispiirteet on otettava huomioon
Sisäilmatilanteissa on joitakin erityispiirteitä, jotka työpaikan toimijoiden on hyvä muistaa.
- Muutostyöhön tarvitaan tiimi, jossa on sekä työkyvyn tuen että sisäilma-asioiden osaajia. Työterveyshuolto on tärkeä työpaikan kumppani työkyvyn tuessa. Päävastuu työkyvyn tuesta kuuluu kuitenkin työnantajalle.
- Työkyvyn tuki sisäilmatilanteissa on hyvin moniulotteinen ilmiö ja vaatii toimiakseen eri tahojen tiivistä yhteistyötä työpaikalla.
- Jatkuva avoin vuorovaikutus ja viestintä työyhteisössä ovat tärkeitä niin muutoksen suunnittelussa kuin juurruttamisessakin.
- Sisäilmaongelmat voivat herättää huolta ja monenlaisia tunteita työpaikalla. Esihenkilöiden osaaminen sisäilmahuolien kohtaamisessa voi vaihdella, minkä vuoksi tarvittavia valmiuksia kannattaa opetella esimerkiksi haastavia vuorovaikutustilanteita harjoittelemalla.
Tutustu toimintamalliin ja sen käyttöönottoon verkossa
Työkyvyn tuki sisäilmatilanteissa | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Toimintamallin käyttöönottoa havainnollistamaan on tehty Tussitaikurien kanssa video. Katso, miten esihenkilö Terhi ryhtyy toimeen työpaikallaan toimintamallin hyödyntämiseksi:
https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/sisailma/tyokyvyn-tuki-sisailmatilanteissa/nain-otat-tyokyvyn-tuen-toimintamallin-kayttoon-tyopaikalla
Lisätiedot
Aki Vuokko, apulaisylilääkäri, Työterveyslaitos, puh. 043 820 0578, aki.vuokko[at]ttl.fi
Hanna Keränen, erikoislääkäri, Työterveyslaitos, puh. 050 414 3395, hanna.keranen[at]ttl.fi
Pirjo Juvonen-Posti, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 043 824 3568, pirjo.juvonen-posti[at]ttl.fi
Satu Wahlman, työsuojeluasiantuntija, Helsingin kaupunki, Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, puh. 09 310 37976, satu.wahlman@hel.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.
Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Arbetsplatserna ser positivt på familjeledigheter men praxis kan förbättras6.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Familjeledighetsreformen 2022 syns på arbetsplatserna som längre familjeledigheter för pappor. Attityden till familjeledigheter är i huvudsak positiv, men en del arbetsplatser har ännu lite praxis som stödjer dem. Utöver en positiv stämning behövs dokumenterad familjevänlig praxis, som också beaktar olika familjesituationer.
Tutkimus: Työpaikoilla suhtaudutaan perhevapaisiin myönteisesti, mutta käytännöissä on kehitettävää6.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2022 perhevapaauudistus näkyy työpaikoilla isien pidempinä perhevapaina. Suhtautuminen perhevapaisiin on pääosin myönteistä, mutta niitä tukevia käytäntöjä on vielä osassa työpaikkoja vähemmän. Myönteisen ilmapiirin lisäksi tarvitaan kirjattuja perheystävällisiä käytäntöjä, jotka huomioivat myös erilaiset perhetilanteet.
Study: Workplaces view parental leave positively, but there is room for improvement in practices6.10.2026 06:00:00 EEST | Press release
The 2022 parental leave reform is reflected at workplaces through longer parental leave periods taken by fathers. Attitudes towards parental leave are mainly positive, but some workplaces still have few practices supporting it. In addition to a positive atmosphere, documented family-friendly practices that also take into account different family situations are needed.
Finländarnas arbetsförmåga har stärkts, men symtomen på utbrändhet är oförändrade5.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt undersökningen Hur mår Finland? upplevs arbetsförmågan vara något bättre än tidigare. På den starkaste nivån låg upplevelsen av fysisk arbetsförmåga, på den svagaste nivån emotionell arbetsförmåga. Unga bedömde sin kognitiva och fysiska arbetsförmåga något högre än andra, men deras välbefinnande i arbetet var sämre. För att minska symtomen på utbrändhet bör man rikta åtgärder mot byråkratiska krav och rollkonflikter.
Suomalaisten työkyky vahvistunut, mutta työuupumusoireilu ennallaan5.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan työkyky koetaan hieman aiempaa paremmaksi. Vahvimmalla tasolla oli kokemus fyysisestä työkyvystä, heikoimmalla tasolla emotionaalinen työkyky. Nuoret arvioivat kognitiivisen ja fyysisen työkykynsä hieman muita korkeammalle, mutta heidän työhyvinvointinsa oli heikompaa. Työuupumusoireilun vähentämiseksi toimenpiteitä kannattaisi kohdentaa byrokratiavaatimuksiin ja rooliristiriitoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme