Työkyvyn tuki on otettava käyttöön myös sisäilmatilanteissa
Työkykyasioita tulisi käsitellä työpaikan sisäilmatilanteissa samalla tavoin kuin muissakin tilanteissa. Työkyky tulisi ottaa puheeksi neutraalisti mutta rohkeasti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat kehittäneet yhteistyössä työpaikkojen edustajien kanssa Työkyvyn tuen toimintamalliin sisäilmatilanteisiin ja ohjeet mallin käyttöönottoon työpaikalla.
Monella työpaikalla on valmiit käytännöt työkyvyn tukeen silloin, kun työntekijän työkyky on heikkenemässä. Monella työpaikalla on myös prosessi sisäilmaongelmien selvittämiseen. Harvoin näitä kahta prosessia on kuitenkaan osattu kytkeä toisiinsa vaan sisäilmasta oireileva saattaa jäädä ilman varhaista työkyvyn tukea ja tilanne voi mutkistua.
Toimintamallin käyttöönottoa pilotoitiin kolmessa organisaatiossa
Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat kehittäneet sisäilmatilanteisiin työkyvyn tuen mallin, jonka käyttöönottoa on testattu ja harjoiteltu kolmessa organisaatiossa viime vuoden aikana. Organisaatiot edustivat varsin erilaisia toimialoja: sosiaali- ja terveys, kasvatus ja koulutus, sekä turvallisuus. Kukin organisaatio sai valita oman tilanteeseensa sopivan muutostavoitteen. Esimerkiksi Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen yksikön tavoitteeksi tuli varhaisten työkyvyn tuen keinojen mukaan ottaminen sisäilmatilanteisiin.
– Meillä Helsingin kaupungilla on jo olemassa työkyvyn tuen malleja, mutta niitä ei ole aina osattu hyödyntää sisäilmatilanteissa. Kuitenkin juuri sisäilmatilanteissa esimerkiksi varhainen puheeksi ottaminen olisi tärkeää, kertoo työsuojeluasiantuntija Satu Wahlman Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.
– Esihenkilöiden osalta tietoisuus sisäilmaprosessista ja sen tunteminen on tärkeää ja sen lisäksi puheeksi ottaminen vaatii usein tukea ja harjoittelua. Yhteistyöhankkeessa saimme monia vinkkejä prosessiin ja erityisesti korostui avoimuuden merkitys ja matalalla kynnyksellä puheeksi ottaminen, näiden avulla syntyy luottamus eri toimijoiden välillä.
Toimintamalli käyttöön vaiheittain tarkistuslistoja hyödyntäen
Toimeenpanotutkimuksista saadun tiedon ja pilotointikokemusten avulla Työterveyslaitoksen verkkosivuille on koottu lyhyt ohje työkyvyn tuen mallin käyttöönottoon työpaikalla.
– Toimintamallin käyttöönottoa kannattaa pilotoida yhdessä kohteessa tai yksikössä, sanoo hanketta vetänyt apulaisylilääkäri Aki Vuokko Työterveyslaitoksesta.
– Pilotointivaiheessa toimintamallista voi ottaa ensin käyttöön vain yhden osan esimerkiksi varhaisen tuen keinot, työn muokkauksen keinot tai työpaikalle paluun keinot.
Muutostyössä kannattaa hyödyntää vuorovaikutteisia ja helppokäyttöisiä tarkistuslistoja, jotka muutosta tekevä ryhmä voi täyttää yhdessä.
– Työkalut pohjautuvat toimeenpanotutkimuksen tuloksiin. Työkaluja on kolme – muutoksen suunnittelua, vuorovaikutuksen suunnittelua ja muutoksen juurruttamista varten. Työkaluja voi hyödyntää työpaikoilla monenlaisten muutosten toimeenpanon suunnittelussa, kertoo johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.
Sisäilmatilanteiden erityispiirteet on otettava huomioon
Sisäilmatilanteissa on joitakin erityispiirteitä, jotka työpaikan toimijoiden on hyvä muistaa.
- Muutostyöhön tarvitaan tiimi, jossa on sekä työkyvyn tuen että sisäilma-asioiden osaajia. Työterveyshuolto on tärkeä työpaikan kumppani työkyvyn tuessa. Päävastuu työkyvyn tuesta kuuluu kuitenkin työnantajalle.
- Työkyvyn tuki sisäilmatilanteissa on hyvin moniulotteinen ilmiö ja vaatii toimiakseen eri tahojen tiivistä yhteistyötä työpaikalla.
- Jatkuva avoin vuorovaikutus ja viestintä työyhteisössä ovat tärkeitä niin muutoksen suunnittelussa kuin juurruttamisessakin.
- Sisäilmaongelmat voivat herättää huolta ja monenlaisia tunteita työpaikalla. Esihenkilöiden osaaminen sisäilmahuolien kohtaamisessa voi vaihdella, minkä vuoksi tarvittavia valmiuksia kannattaa opetella esimerkiksi haastavia vuorovaikutustilanteita harjoittelemalla.
Tutustu toimintamalliin ja sen käyttöönottoon verkossa
Työkyvyn tuki sisäilmatilanteissa | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Toimintamallin käyttöönottoa havainnollistamaan on tehty Tussitaikurien kanssa video. Katso, miten esihenkilö Terhi ryhtyy toimeen työpaikallaan toimintamallin hyödyntämiseksi:
https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/sisailma/tyokyvyn-tuki-sisailmatilanteissa/nain-otat-tyokyvyn-tuen-toimintamallin-kayttoon-tyopaikalla
Lisätiedot
Aki Vuokko, apulaisylilääkäri, Työterveyslaitos, puh. 043 820 0578, aki.vuokko[at]ttl.fi
Hanna Keränen, erikoislääkäri, Työterveyslaitos, puh. 050 414 3395, hanna.keranen[at]ttl.fi
Pirjo Juvonen-Posti, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 043 824 3568, pirjo.juvonen-posti[at]ttl.fi
Satu Wahlman, työsuojeluasiantuntija, Helsingin kaupunki, Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, puh. 09 310 37976, satu.wahlman@hel.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.
Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade särskilt inom social- och hälsovårdsbranschen – ångest var den vanligaste orsaken12.9.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutets registerundersökning visar att sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade tydligt inom alla undersökta verksamhetsområden åren 2015–2021. Ökningen var särskilt kraftig inom social- och hälsovårdsbranschen och bland kvinnor i tjänstemannaställning under 50 år. Samtidigt passerade ångest depression som den vanligaste orsaken till nya perioder av sjukfrånvaro.
Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla – ahdistuneisuus nousi yleisimmäksi syyksi12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus osoittaa, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021. Nousu oli erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.
Study: Mental health-related sickness absences increased especially in the social welfare and health care sector – anxiety became the most common cause12.9.2025 06:00:00 EEST | Press release
A register study by the Finnish Institute of Occupational Health demonstrates that mental health-related sickness absences increased significantly in all studied industrial sectors in 2015–2021. The increase was particularly steep in the social welfare and health care sector and among female white-collar employees under the age of 50. At the same time, anxiety overtook depression as the most common cause of new periods of sickness absence.
Rapport: Algoritmiskt ledarskap allt vanligare i Norden – forskare varnar för dess effekter på arbetstagarnas välbefinnande8.9.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det snabbt växande algoritmiska ledarskapet kan ställa alltför höga krav på arbetstagarna och försämra välbefinnandet, visar en ny rapport. Översikten visar på ett konsekvent samband mellan algoritmiskt ledarskap och ökade psykosociala risker samt deras konsekvenser, såsom stress och utbrändhet.
Raportti: Algoritminen johtaminen yleistyy Pohjoismaissa – tutkijat varoittavat sen vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin8.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Nopeasti yleistyvä algoritminen johtaminen voi asettaa työntekijöille liiallisia vaatimuksia ja heikentää hyvinvointia, osoittaa tuore raportti. Katsaus tuo esiin johdonmukaisen yhteyden algoritmisen johtamisen ja psykososiaalisten riskien sekä niiden seurausten, kuten stressin ja työuupumuksen, lisääntymisen välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme