Pienituloiset kaupunkilaiset ovat Orpon hallituksen useiden päällekkäisten leikkausten kohteena poikkeuksellisen rankalla tavalla.

Asumistuen leikkaukset osuvat lukemattomiin pientä palkkaa saaviin kaupunkilaisiin. Erityisenä kärsijänä ovat työssäkäyvät yksinhuoltajat, mutta myös monet muut pienipalkkaiset työntekijät esimerkiksi palvelualoilla, joissa ihmiset tekevät vastoin omaa toivettaan vajaata työviikkoa. Nämä ihmiset maksavat myös joukkoliikenteen lippujen hintoja nostavan arvonlisäveron korotuksen.

Samaan aikaan hallitus vaikeuttaa palvelualoilla työskentelevien ihmisten mahdollisuutta löytää itselleen kohtuuhintainen asunto, kun asumisoikeusasuntojen rakentaminen ajetaan alas ja kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa vähennetään.

Orpon hallituksen aikeet vähentää kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukemista ja samaan aikaan leikata asumistukea uhkaavat sysätä ihmisiä köyhyyteen, pahentaa julkisen sektorin työvoimapulaa ja vaikeuttaa kaupunkien kestävää kasvua alueilla, joilla asumisen hinta on jo nyt korkea.

Hallitusohjelmaan on kirjattu asumisoikeusasuntojen rakentamisen tuen lakkautus, korkotukilainavaltuuksien supistaminen sekä erityisryhmien investointiavustuksen leikkaus. Nämä kaikki vähentävät kohtuuhintaista asuntotuotantoa.

Heikennykset uhkaavat kaupunkiemme kestävää kasvua. Jos asuntoja ei synny kasvavaan kaupunkiin tarpeeksi, nousevat asumiskustannukset väistämättä. Samanaikaiset leikkaukset asumistukeen syventävät ihmisten ahdinkoa entisestään. 

Toteutuessaan asumistukien leikkaus osuu opiskelijoihin sekä matalapalkkaisilla aloilla työskenteleviin ihmisiin, joiden palkka ei riitä elämiseen. Palvelualoilla moni joutuu tekemään osa-aikatyötä vastoin tahtoaan. Ratkaisujen on oltava sellaisia, että myös pienituloiset, kuten hoitajat, varhaiskasvattajat ja myyjät, pystyvät asumaan ja käymään töissä isoissa kaupungeissa, myös pääkaupunkiseudulla.

Tilannetta pahentaa se, että rakennusala on poikkeuksellisen kovassa kriisissä. Kasvukaupungeissa uusien asuntojen kysyntä on hidastunut merkittävästi ja rakentaminen uhkaa pysähtyä lähes täysin. Rakennusalan ahdinkoon erityisesti kasvavissa kaupungeissa on löydettävä täsmätoimia. Toimivia keinoja tuskin löytyy, jos hallitusohjelman heikennyksistä kohtuuhintaiseen asumiseen ei jousteta - ainakaan ennen kuin tilalle saadaan uusia ratkaisuja. 

Kaavailtuja leikkauksia niin asumistukeen kuin kohtuuhintaiseen asumiseen on nykytilanteessa tarkasteltava uudelleen. Uudistuksia asuntopolitiikkaan tulee tehdä maltillisella aikataululla. Hallituksen harkitsemattomilla toimilla uhkana on rakennusalan työttömyyden kasvu, eriarvoistumisen lisääntyminen ja kasvavien kaupunkien elinvoiman vakava heikentyminen, mikä ei olisi kenenkään etu.

Helsingin Vihreän valtuustoryhmän pj. Amanda Pasanen

Espoon Vihreän valtuustoryhmän pj. Mikki Kauste

Tampereen Vihreän valtuustoryhmän pj. Vilma Järvisalo

Vantaan Vihreän valtuustoryhmän pj. Maija Rautavaara

Oulun Vihreän valtuustoryhmän pj. Henna Määttä

Turun Vihreän valtuustoryhmän pj. Sofia Engblom

Jyväskylän Vihreän valtuustoryhmän pj. Leena Lyytinen

Kuopion Vihreän valtuustoryhmän pj. Marja Berg

Lahden Vihreän valtuustoryhmän pj. Riina Puusaari

Porin Vihreän valtuustoryhmän pj. Laura Pullinen