Kuntien ja järjestöjen yhteistyö vahvisti hyvinvointia ja osallisuutta Pohjois-Pohjanmaalla

Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) hallinnoimassa ja Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen (PPsotu) osatoteuttamassa Yhdessä osallisuutta -hankkeessa osallisuuden lisäämiseksi olivat mukana Haapaveden, Nivalan ja Raahen kaupungit sekä Reisjärven, Sievin ja Utajärven kunnat. 

Hankkeen kohderyhmänä olivat työelämän tai opintojen ulkopuolella olevat aikuiset. Kuntien ja kaupunkien sekä järjestöjen yhteistyöllä etsittiin ratkaisuja ihmisten hyvinvoinnin, osallisuuden ja toimintakyvyn vahvistamiseksi.  

Paikalliset yhdistykset kutsuttiin kuntien kumppaniksi hankkeeseen, sillä niiden toiminta tapahtuu usein lähellä kuntalaista.  

– Ihmisen on helpompi lähteä mukaan mahdollisesti jo ennalta tuttujen ihmisten vetämään matalan kynnyksen toimintaan, sanoo projektikoordinaattori Terhi Niemelä PPsotusta. 

Hanke tarjosi valmennuksia ja työpajoja osallisuuden ja kunta-järjestöyhteistyön lujittamiseen. Valmennuksissa hyödynnettiin hanketiimin, muiden ammattilaisten, kokemustoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden osaamista. Valmennusten teemoja olivat muun muassa hyvä kohtaaminen, kokemustoiminnan hyödyntäminen kuntatyössä sekä osallistava budjetointi. 

– Valmennuksissa teoreettista tietoa täydennettiin kokemustoimijoiden omakohtaisella tarinalla. Nämä puheenvuorot syvensivät kulloistakin teemaa ja antoivat sille kokemuksellisen äänen, kertoo projektipäällikkö Maire Vuoti Diakista. 

Jokainen kohtaaminen on merkityksellinen 

Hankkeen kumppanikunnat järjestivät yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa kehittämiskokeilut kuntalaisten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.  

Haapavedellä järjestettiin työttömien iltapalatoimintaa, Nivalassa vanhempien aamupalatoimintaa ja Reisjärvellä matalan kynnyksen hyvinvointitoimintaa työelämän ulkopuolella oleville. Raahessa pidettiin työllisyyspalvelujen asiakasraateja ja Sievissä kuntalaisraati. Utajärvellä järjestettiin ”Yhdessä saattaen kylätapahtumaan” -toimintaa. 

– Eri toiminnoissa oli mukana kuntalaisia kolmestakymmenestä muutamaan. Jokaisesta kohdatusta ihmisestä iloittiin ja jokainen kohtaaminen on ollut merkityksellinen, Niemelä kertoo. 

Ainakin osassa kunnista kehittämiskokeilujen toiminnot ovat jääneet käytäntöön tai niitä on kehitetty, kuten Reisjärvellä, Sievissä ja Utajärvellä. Esimerkiksi Nivalassa tehtiin kehittämiskokeilun myötä näkyväksi ukrainalaisten maahanmuuttajien tarpeita ja tähän liittyvää toimintaa on kehitetty muun muassa rakentamalla erilaisia työllisyys- ja koulutusprosesseja.  

Kehittämiskokeilujen vaikutusten arviointiin käytettiin Minun arkeni ja elämäni -kyselyä, jonka osallistujat täyttivät kokeiluun tullessa ja sen päättyessä.  

– Koko aineistossa muutokset kuntalaisten hyvinvointiin olivat pieniä, mutta kuntakohtaisissa tarkasteluissa näkyi selvempiä muutoksia esimerkiksi ihmissuhteiden, vapaa-ajan sekä, mielenhyvinvoinnin ja toimintakyvyn paranemisina, kertoo arvioinnin asiantuntija Marina Steffansson Diakista. 

Kustannusten tarkastelussa huomioitiin kehittämiskokeiluihin tarvittavat resurssit siinä määrin kuin ne pystyttiin erittelemään.  

–  Kaiken kaikkiaan kustannusten keskiarvo osallistujaa kohti oli 81,61 euroa, joten suhteellisen pienilläkin kustannuksilla voidaan saada kuntalaisten osallisuutta lisää, Steffansson jatkaa. 

Kuntien kehittämiskokeiluista voi lukea lisää osoitteessa yhdessaosallisuutta.diak.fi/kuntien-kehittamiskokeilut. 

Hankkeessa koottiin ja laadittiin vinkkilistoja ja erilaisia työkaluja, joilla sujuvoitetaan kunta-järjestöyhteistyötä ja kuntalaisten osallisuutta. Vinkkilistat ovat vapaasti hyödynnettävissä osoitteessa yhdessaosallisuutta.diak.fi/tyokalupakki. 

Hankkeen loppujulkaisu on luettavissa osoitteessa https://yhdessaosallisuutta.diak.fi/.

Yhdessä osallisuutta -hanke vahvisti järjestöjen ja kuntien osaamista, selkeytti toimijoiden rooleja ja tuotti tavoitteellisempaa paikallista yhteistyötä heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten osallisuuden vahvistamiseksi. Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke sai rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta ja Sosiaali- ja järjestöjenavustamiskeskukselta (STEA), ja sen osatoteuttajana on Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry. Hankkeen toiminta-aika oli 1.8.2021–30.9.2023.