- Jos palveluiden vaikuttavuudesta on puutteellisesti tutkimustietoa, työtä ei välttämättä pystytä tekemään riittävän vaikuttavasti. Tällöin säästöt jäävät syntymättä ja työntekijöiden aikaa voi kulua epäolennaisiin asioihin, sanoo Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen.

Hallitus pyrkii merkittäviin säästöihin sote-palveluiden vaikuttavuuden parantamisella. Tällä hetkellä sosiaalipalveluiden vaikuttavuudesta tiedetään kuitenkin niukasti. Hyvinvointialueilla ei esimerkiksi ole tarpeeksi tietoa siitä, millaisiin toimintoihin sosiaalihuollossa työaikaa kuluu.

Lisäksi tarvitaan alueiden ohjausta ja henkilöstön sitouttamista uusiin toimintamalleihin, muuten vakiintuneet toimintatavat eivät muutu.

- Henkilöstön kouluttamiseen, tukemiseen ja motivointiin tarvitaan aikaa. Hallituksen kaavailemat hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaukset johtavat päinvastaiseen kehityskulkuun – kellään ei ole aikaa opetella ja ottaa käyttöön mitään uutta, kun henkilöstöllä on vaikeuksia suoriutua välttämättömistäkään tehtävistä, Suominen sanoo.

Sosiaalihuollon tutkimus tarvitsee kunnon rahoituksen

Sosiaalihuollon tutkimusta on rahoitettu reippaasti vähemmän kuin terveydenhuollon tutkimusta, vaikka sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset ovat yhtä suuret.

- Jos sosiaalihuollon vaikuttavuutta halutaan oikeasti parantaa ja saada sitä kautta säästöjä, vaatii se tutkimusta, ohjausta, sitoutumista ja aikaa. Sormia napsauttamalla muutos ei synny. Tarvitsemme rahaa alan tutkimus- ja koulutusrakenteiden kehittämiseen, Suominen painottaa.

Talentia esittää, että sosiaalialan TKKI-rakenteiden edellyttämän säädöspohjan valmistelu aloitetaan mahdollisimman pian. Sosiaalialan osaamiskeskukset tulee liittää sosiaalihuollon tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen kokonaisuuteen ja niiden valtionavustusta on nostettava.

Sosiaaliturvan leikkaukset voivat johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin

Talentia kantaa huolta hallituksen kaavailemista sosiaaliturvaleikkauksista. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa on sellaisia sosiaaliturvaan osuvia säästöjä, jotka eivät sisälly tekeillä olevaan sosiaaliturvauudistukseen.

- Työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset voivat aiheuttaa kohtuuttoman tilanteen pienituloisille lapsiperheille. Tämä näkyy sosiaalisten ongelmien kasvuna ja lisää työmäärää sosiaalihuollossa – ja kustannuksia, Suominen sanoo. 

Talentia painottaa, että erityisesti lasten ja perheiden sosiaaliturvaa on vahvistettava sosiaaliturvauudistuksessa.

- Lapsiperheköyhyyttä ja ongelmien ylisukupolvisuutta ehkäistään oikea-aikaisilla sosiaalipalveluilla sekä riittävän toimeentulon turvaamisella, Suominen sanoo.  

Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen ei tuo säästöjä

Talentia ei kannata lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemista 25 vuodesta 23 vuoteen. On epätodennäköistä, että muutoksella saataisiin hallituksen arvioimia 24 miljoonan euron säästöjä.

- Jos nuoret jäävät ilman tarvitsemaansa tukea, ongelmat vain syventyvät ja tulevat lopulta yhteiskunnalle kalliimmaksi. Jo nyt tiedämme, että huostassa olleet nuoret ovat muita nuoria suuremmassa vaarassa syrjäytyä. Hellä on myös vaikeuksia kiinnittyä työmarkkinoille, Suominen sanoo.

Talentian mielestä jälkihuollon ikärajan muutoksissa pitäisi tukeutua tutkimustietoon. Jälkihuollon ikärajaa nostettiin 21 vuodesta 25 vuoteen vain kolme vuotta sitten, joten tuoretta tietoa muutoksen vaikutuksista ei vielä ole. Talentia vaatii aikuissosiaalityöhön lisää resursseja, jos lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa päädytään laskemaan.

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on peruttava

Talentia vastustaa aikuiskoulutustuen lakkauttamista. Aikuiskoulutustukea ovat käyttäneet etenkin julkisella sektorilla työskentelevät naiset. Tuen avulla esimerkiksi sosiaalialan ja varhaiskasvatuksen työntekijät ovat voineet edetä urallaan, nostaa koulutustasoaan ja täydentää osaamistaan.

- Sosiaalialalla kärsitään jo nyt vakavasta työvoimapulasta. Jos aikuiskoulutustuki lopetetaan, heikentää se entisestään sosiaalialan työntekijöiden saatavuutta, Suominen sanoo.