Hallitusohjelma unohtaa kahden kulttuurin perheet – vaikka puhuu maahanmuutosta kosolti

Pääministeri Petteri Orpon hallitus suunnittelee heikennyksiä pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden saamisen ehtoihin. Hallituksen ohjelmasta ei selviä, koskettavatko heikennykset myös kahden kulttuurin perheitä, joissa toinen puolisoista on Suomen kansalainen, ihmettelevät kahden kulttuurin perheitä edustava Familia ry ja Monimuotoiset perheet -verkosto.

Kahden kulttuurin perheet puuttuvat tyystin hallitusohjelmasta, vaikka ohjelmassa puhutaan paljon maahanmuutosta. Kirjauksissa on mainittu turvapaikanhakijat tai työn vuoksi Suomeen muuttaneet, mutta ei puolison ja lasten vuoksi Suomessa asuvat.

Suomeen muuttaa joka vuosi tuhansia ihmisiä puolison vuoksi. Suomessa asuu Tilastokeskuksen mukaan lähes 90 000 avo- tai avioparia, joista toinen puoliso on syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla.

– Jos kiristykset oleskelulupiin ja kansalaisuuteen toteutuvat, tarkoittaa se, että näissä perheissä joudutaan odottamaan entistä pidempään, voivatko läheiset elää yhteistä perhe-elämää. Se, että yhdessäolo on epävarmaa, vaikuttaa suhteeseen ja koko perheen hyvinvointiin, toiminnanjohtaja Elina Helmanen Familiasta huomauttaa.

– Oikeus perhe-elämään on ihmisoikeus. Yleensä perheessä lähdetään siitä, että perhe on pysyvä ja yhdessä on tarkoitus pysyä mahdollisimman pitkään, erityisasiantuntija Sofia Lindqvist Monimuotoiset perheet-verkostosta lisää.

Hallitus suunnittelee, että pysyvän oleskeluluvan saa nopeammin, mikäli hakijalla on muiden ehtojen lisäksi 40 000 euron vuositulot. Suunnitelma asettaa eriarvoiseen asemaan perheitä taloudellisin perustein. Perheenyhdistämiseen liittyviä tulorajoja ei aiota myöskään laskea.

Maahanmuuttoviraston tilastoista selviää, että valtaosa Suomen kansalaisten puolisoista saa määräaikaisen tai pysyvän oleskeluluvan Suomeen. Familia ja Monimuotoiset perheet -verkosto ovat huolissaan, pysyykö tilanne samanlaisena jatkossa, ja miten hallituksen kirjaukset vaikuttavat myös muiden maahanmuuttajataustaisten perheiden elämään.

– Pätevätkö tulorajat myös kahden kulttuurin perheisiin? Tulorajoja pitäisi mieluummin laskea kuin nostaa. Olemme erittäin huolissamme perheiden mahdollisuudesta elää yhteistä elämää Suomessa, Helmanen painottaa.

Kahden kulttuurin perheen puolisot, jotka ovat syntyneet jossain muussa maassa kuin Suomessa, työllistyvät hitaammin kuin työn tai opiskeluiden vuoksi Suomeen muuttaneet, kertoo Kansainväliset osaajat ja Suomi: Mielikuvat, kotiutuminen, työelämä ja tuen tarpeet -tutkimus. Samalla he ovat kuitenkin myös Suomessa asumiseen sitoutuneempia kuin työn tai opiskeluiden perässä muuttaneet.

– Kahden kulttuurin perheissä puolisolla on usein haasteita työllistyä, koska työelämässä ei osata usein nähdä maahanmuuttotaustaisten osaamista kielitaidon takana. Ensimmäinen työpaikka voi olla osa-aikainen tai löytyä matalapalkka-aloilta. Raja 40 000 euron tuloista on hyvin korkea, jos sitä sovelletaan kahden kulttuurin perheisiin, Helmanen tähdentää.

Familia ja Monimuotoiset perheet -verkosto eivät kannata hallituksen suunnitelmia rajata päiviä, joita on mahdollisuus viettää ulkomailla, jotta saa Suomen kansalaisuuden.

Kahden kulttuurin perheillä asuu usein läheisiä ulkomailla, ja ehdoilla rajataan perheen oikeutta viettää aikaa läheisten luona toisessa maassa. Jos kahden kulttuurin perheellä on uusperhetausta, voi toisessa maassa asua myös ulkomailta Suomeen muuttaneen puolison lapsia.

– Mikä on toisessa maassa asuvien lasten oikeus tavata vanhempaansa? Jos päiviä rajataan rajusti, voi myös olla, ettei ulkomailta tänne muuttaneella puolisolla ole mahdollisuutta viettää aikaa perheensä luona esimerkiksi kriisitilanteen kohdatessa läheisiä, Lindqvist kysyy.