Ammattikorkeakoulut tekevät suurimman osan TKI-työstään ulkopuolisella rahoituksella. Rahoituksen hankkiminen edellyttää kuitenkin omarahoitusosuutta, jota ei nyt ole. Hallitusohjelmassa on kirjattu, että erityisesti alkuvaiheessa lisärahoituksella varmistetaan TKI-osaajien kouluttaminen ja huolehditaan korkeakoulujen perusrahoituksesta. Tämä linjaus ei näy valtionvarainministeriön esityksessä. 

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan perusrahoitusta vahvistamalla saadaan lisää TKI-osaajia, parannetaan tiedon ja teknologian siirtoa alueellisissa TKI-ekosysteemeissä sekä lisätään pk-yritysten kasvupotentiaalia. Ammattikorkeakoulujen ylempien tutkintojen merkitys on erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kehittämistyössä todella tärkeää. Tämän vuoksi niiden kehittämiseen on nyt satsattava tohtoritutkintojen rinnalla voimakkaasti. Perusrahoitusta vahvistamalla voidaan lisäksi tukea ulkoisen TKI-rahoituksen hankkimista. Ammattikorkeakoulujen on voitava vahvistaa myös omaa tutkimustaan kehittääkseen koulutusta. 

TKI-osaajien lisäksi työelämä tarvitsee lisää korkeakoulutettuja. Hallituksen asettama tavoite on, että 50 prosenttia nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tasosta ollaan vielä kaukana, eikä hallitus osoita toimintaan lisärahaa. Ammattikorkeakoulujen rahoitus on nyt hallituksen päätöksillä vähenemässä, mikä johtaa aloituspaikkojen ja suoritettujen tutkintojen määrän laskuun. Erityisesti laskevat koulutusmäärät sote-alalla, jolla osaajapula on suuri.

Esitämme, että hallitus suuntaa TKI-rahoitusta ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen vahvistamiseen. Lisäksi esitämme, että suunnitellut leikkaukset korkeakoulutuksen rahoitukseen perutaan ja koulutuksen rahoitusta vahvistetaan 100 miljoonalla eurolla niin, että koulutus- ja osaamistason nostaminen on aidosti mahdollista.