Valtiovarainministeri on esittänyt leikkauksia asumistuesta, työttömyysturvan lapsikorotuksesta sekä lastensuojelun jälkihuollosta. 

– Hallituksen päätös leikata esimerkiksi päiväkodissa työskentelevältä, kaupungissa asuvalta yksinhuoltajalta olisi järjetön sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Ei ole matalapalkka-alalla työskentelevän ja korvaamatonta työtä tekevän ammattilaisen vika, ettei palkka riitä elämiseen. Nyt asumistukea pelkkänä säästötoimenpiteenä leikkaamalla työnnetään pahimmillaan ihmisiä pois työelämästä sekä syventäen lapsiperheköyhyyttä että pahentaen jo akuuttia työvoimapulaa. Toivottavasti hallitus vielä kerran budjettiriihessä miettii, onko tämä työllisyyttä lisäävä ja työnteon kannustimia parantava toimi. Jos rikastuminen olisi aina vain itsestä tai työnteon määrästä kiinni, olisi meillä aika monta miljonääriä enemmän, Virta sanoo. 

– Kokonaisuudessaan hallituksen leikkaukset ovat tyrmääviä erityisesti pienipalkkaisille kaupunkilaisille. Se on paitsi inhimillisesti brutaalia, myös iskee heijastevaikutuksiltaan koko maan talouteen rankasti jo valmiiksi vaikeassa suhdanteessa, Harjanne huomauttaa.

Virta pelkää, että leikkaukset syventävät entisestään lapsiperheköyhyyttä. 

– Hallituksen tulee perua päätöksensä, jos ja kun kokonaisvaikutusten arvioinnissa käy ilmi, ettei lapsiperheiden toimeentuloa vahvisteta riittävällä tavalla, vaan lapsiperheköyhyyttä syvennetään. Me tulemme vaatimaan ja vaikuttamaan sen puolesta, että jokainen lapsi saisi turvallisen, vakaan lapsuuden riippumatta esimerkiksi siitä millä alalla vanhempi työskentelee tai minkälaisia vastoinkäymisiä kohtaa, Virta sanoo. 

Virta on lisäksi huolissaan siitä, ettei budjettiriihestä saada irti tarvittavia ratkaisuja Suomen osaajapulan taklaamiseen. 

– Se, että korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään ilman, että uusia paikkoja rahoitetaan, tarkoittaa, että opiskelijat jakavat niukkuutta, mitä tulee opetukseen ja ohjaukseen. Samaan aikaan kaavaillaan lukukausimaksujen korotuksia, joilla toivotaan voitavan rahoittaa korkeakouluja enemmän tulevaisuudessa. Eli yhä harvemmalla tulee olemaan varaa tulla Suomeen opiskelemaan. Nämä toimet eivät ratkaise osaajapulaa, vaan ovat omiaan syventämään sitä, Virta sanoo. 

Harjanne on huolissaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusten kohdentumisesta. 

– Parlamentaarisesti sovitusta TKI-kasvu-urasta on tärkeää pitää kiinni. Yhtä lailla tärkeää on, että panostukset kohdennetaan tasapainoisesti ja laatua painottaen ja, että perustutkimuksen merkitys ymmärretään, Harjanne toteaa.

Virta muistuttaa, että hallitus voi vielä valita panostaa luonnonsuojeluun, jonka rahoituksesta se aikoo leikata yli kolmanneksen. 

– Luontoa on suojeltava ja fakta on, että toivomalla se ei tapahdu, siihen tarvitaan rahaa. Nyt hallitus on kuitenkin päättänyt tiputtaa luonnonsuojelun rahoituksen tasoa, mikä on kestämätön valinta. Ajatus vapaaehtoisuudesta suojelussa on kaunis, mutta se ei riitä, eikä sekään toteudu ilman rahaa. Vihreät vaatii, että luonnonsuojelun rahoitus tuplataan, jotta luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä, Virta sanoo. 

– Budjettiriihi olisi myös oikea paikka päättää turkistarhaukselle paketti alan hallittuun alasajoon. Eettisesti kestämätön ja taloudellisesti kituva ala muodostaa pandemiariskin, ja nyt olisi korkea aika toimia, kuten Ruotsissakin on jo ymmärretty tehdä, Harjanne vaatii.

– Hallitus näyttäisi ihmisten arjen, talouden tuottavuuden ja Suomen luonnon sijasta panostavan laajasti tyrmättyyn bensapopulismiin. Tämä sataa eniten suurituloisten lompakkoon. Samalla päästövähennykset vaikeutuvat ja riippuvuus tuontienergiasta säilyy, Harjanne sanoo. 

Harjanne ja Virta korostavat, että hallituksella on vielä aikaa valita monessa ensi vuoden budjettia koskevassa panostuksessa toisin.