Tutkimus: Suomalaisista vain 15 % luottaa tekoälypalveluihin – “Digiturvakoulutus kiinnostaa yhä useampia”
Digi- ja väestötietoviraston tuoreen Digiturvabarometrin mukaan suomalaisten turvallisuuden tunne digitaalisessa ympäristössä on pysynyt erinomaisella tasolla. Jopa 85 prosenttia kokee digiympäristön vähintään melko turvalliseksi. Kuitenkin jopa 28 prosenttia kertoo luottamuksen digitaaliseen turvallisuuteen heikentyneen viimeisen puolen vuoden aikana. Muutoksen taustalla näkyy verkkorikollisuuden merkittävä kasvu ja esimerkiksi tuoreet tekoälypalvelut, joihin suhtaudutaan kiinnostuneesti, mutta skeptisesti. Lisäksi tuloksissa korostuu kasvava kiinnostus digiturvakoulutukseen.
Torstaina 21.9.2023 julkaistu Digiturvabarometri selvitti kokemuksia digitaalisen turvallisuuden tilasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Digi- ja väestötietoviraston kyselyyn vastasi 1 000 täysi-ikäistä suomalaista. Tulosten mukaan suomalaiset luottavat selvästi eniten viranomaisen tuottamaan sisältöön (88 %). Tunnettujen kotimaisten uutismedioiden (67 %) ja yritysten sisältöihin (61 %) paljon tai melko paljon kertoi luottavansa myös selkeä enemmistö vastaajista. Sen sijaan vain viidesosa (20 %) luottaa sisältöihin sosiaalisen median palveluissa.
Tuloksissa nousi esille myös luottamus vuoden 2023 aikana yleistyneisiin tekoälypalveluihin – niiden tuottamaan sisältöön luottaa paljon tai melko paljon ainoastaan 15 prosenttia vastaajista. Korkein luottamus on nuorten 18–24-vuotiaiden (27 %) ja alhaisin 65–74-vuotiaiden (7 %) keskuudessa. Henkilötietojen turvalliseen käsittelyyn tekoälypalveluissa luottaa ainoastaan 18 prosenttia vastaajista.
Tuloksia tulkittaessa on hyvä huomata, että suurimmalla osalla väestöstä ei välttämättä ole vielä omakohtaista kokemusta palveluiden käytöstä. Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun luottamusta tekoälypalveluihin tutkitaan Digiturvabarometrissa.
– Helppokäyttöiset ja maksuttomat tekoälypalvelut tulivat laajan yleisön saataville vasta viime vuoden lopussa. Kyse on siis edelleen uusista ja monille tuntemattomista palveluista. Luottamusta ja omaa digirohkeutta rakennetaan tiedolla ja kokemuksella, mitä monille ei yksinkertaisesti ole vielä ehtinyt kertymään, Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku huomauttaa.
Reilu neljännes (28 %) vastaajista kertoo saaneensa melko paljon tai paljon tietoa tekoälyn turvallisesta hyödyntämisestä, kun taas reilusti yli puolet (69 %) kokee, että tietoa on tullut melko vähän tai ei lainkaan. Eniten tietoa ovat saaneet 25–34-vuotiaat. Suurin osa (64 %) kertoo haluavansa oppia lisää tekoälyn turvallisesta hyödyntämisestä, kaikkein eniten (71 %) yli 65-vuotiaat.
– Olen ilahtunut tuloksista. Olemme selvästi digirohkeita ja suhtaudumme positiivisesti uusiin digipalveluihin. Samaan aikaan olemme terveen skeptisiä itsellemme vierasta digiä kohtaan. On fiksua suhtautua hieman epäluuloisesti palveluihin, joista ei vielä ole riittävästi tietoa. Sen ei kuitenkaan tarvitse estää uteliaisuutta niitä kohtaan, Rousku sanoo.
Digiturvakoulutus on alkanut kiinnostaa entistä enemmän
Mielenkiintoinen vertailuhavainto tutkimuksesta on, että innostus digiturvakoulutusta kohtaan on selvässä kasvussa. Jopa 70 prosenttia vastaajista haluaisi oppia lisää siitä, miten toimia, jos joutuu verkkorikoksen kohteeksi. Vastaavasti syksyn 2022 Digiturvabarometrissa vähän alle puolet (46 %) halusi kasvattaa osaamistaan asian osalta.
– Verkko- ja kyberrikollisuus sekä verkkovakoilu ovat viimeisen vuoden aikana merkittävästi lisääntyneet, mikä on näkynyt paitsi mediassa myös tämän tutkimuksen vastauksissa. Yksilötasolla tähän valitettavaan kehityskulkuun paras lääke on nimenomaan riittävästä digiturvakoulutuksesta huolehtiminen. Hienoa, että tähän tarpeeseen on herätty, Rousku sanoo.
Samoin 70 prosenttia vastaajista kertoo kaipaavansa lisäosaamista digipalvelun tai -laitteen häiriöiden ratkaisemiseen. Kolmas korkean kiinnostuksen kohde ovat digipalveluiden tai -laitteiden ajankohtaiset uhat, kuten digihuijaukset, joista oppiminen kiinnostaa noin kahta kolmasosaa (66 %) vastaajista.
– Kaiken kaikkiaan tulokset viestivät positiivisesta kehityksestä. Palvelut kuitenkin kehittyvät jatkuvasti ja tulevaisuudessa tekoälyn avulla todennäköisesti vielä nykyistäkin nopeammin. Pysytään siis uteliaina uutta kohtaan, mutta muistetaan myös huolehtia digiturvakoulutuksesta, Rousku summaa.
Lisätiedot
Digiturvabarometrin tulokset esitellään Digiturvaviikon aloituspäivänä maanantaina 25.9.2023 klo 9 alkaen. Tuloksista ovat keskustelemassa Kimmo Rouskun johdolla Tuomas Heikkinen, Matias Mesiä, Minna Piirainen ja Rauna Rahja. Verkkotilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.
Digi- ja väestötietovirasto ottaa Digiturvabarometrin havainnot huomioon vastuullaan olevan Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) ja sen työryhmien toiminnassa.
Tutkimuksen toteutti Digi- ja väestötietoviraston toimeksiannosta tutkimustoimisto Vastakaiku Oy. Tiedonkeruu toteutettiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa elokuussa 2023. Kohderyhmänä olivat täysi-ikäiset suomalaiset. Tutkimukseen vastasi 1 000 vastaajaa, ja painotettuna se on valtakunnallisesti edustava otos sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo RouskuJohtava erityisasiantuntijaDigitalisaatio ja digitaalinen turvallisuus
Puh:0295 535 120Puh:050 566 2986kimmo.rousku@dvv.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto
Identifieringen i myndigheternas elektroniska ärendehanteringstjänster ändras – Aktivering av Suomi.fi-meddelanden föreslås för cirka 2,8 miljoner användare i samband med identifieringen5.5.2025 09:30:00 EEST | Pressmeddelande
Från och med den 12 maj 2025 kommer cirka 2,8 miljoner personer att få ett förslag om att ta i bruk Suomi.fi-meddelanden när de identifierar sig i den offentliga förvaltningens elektroniska e-tjänster. Målet med ändringen som utförs nu är att uppmuntra människor att i första hand ta emot myndighetspost elektroniskt.
Tunnistautuminen viranomaisten sähköisiin asiointipalveluihin muuttuu – Noin 2,8 miljoonalle ihmiselle ehdotetaan Suomi.fi-viestien käyttöönottoa tunnistautumisen yhteydessä5.5.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
12.5.2025 alkaen noin 2,8 miljoonaa henkilöä saa ehdotuksen ottaa käyttöön Suomi.fi-viestit, kun he tunnistautuvat julkisen hallinnon sähköisiin asiointipalveluihin. Nyt tehtävän muutoksen tavoitteena on kannustaa ihmisiä siirtymään vastaanottamaan viranomaisposti ensisijaisesti sähköisesti.
Identification in authorities’ e-services to change – Around 2.8 million people will be prompted to activate Suomi.fi Messages once they have identified themselves5.5.2025 09:30:00 EEST | Press release
As of 12 May 2025, 2.8 million people will be prompted to activate Suomi.fi Messages when they identify themselves in public administration e-services. The aim of the current change is to encourage people to switch over to receiving official mail primarily electronically.
Utfärdandet av personbeteckning och hemkommun för utlänningar blev smidigare28.4.2025 10:30:00 EEST | Pressmeddelande
Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata har gjort registreringen av utlänningar smidigare med flera åtgärder ifjol. Nu kan man få en personbeteckning i samband med ett besök på ämbetsverket på 12 orter. Dessutom styr de förnyade webbsidorna och instruktionsvideorna kunden till att uträtta ärenden på det sätt som motsvarar hens egen situation.
Henkilötunnuksen ja kotikunnan antaminen ulkomaalaisille sujuvoitui28.4.2025 10:30:00 EEST | Tiedote
Digi- ja väestötietovirasto on sujuvoittanut ulkomaalaisen rekisteröintiä useilla toimilla viime vuonna. Nyt henkilötunnuksen voi saada virastossa käynnin yhteydessä 12 paikkakunnalla. Lisäksi uudistetut verkkosivut ja opastusvideot ohjaavat asiakasta omaa tilannetta vastaavaan asiointiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme