Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä on noin 260 miljoonan euron lisäys TKI-rahoitukseen, joka esitetään kohdennettavaksi erityisesti yritysten TKI-toiminnan tukemiseen. Keskuskauppakamarin mukaan suunta on oikea – rahoituksen lisäyksestä on pidettävä kiinni budjettiriihessä ja lisäys tulee kohdentaa yritysten kanssa tehtävään TKI-toimintaan.   

”Kansallinen tavoite TKI-rahoituksen kasvattamisesta on koko Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeä. Uutta TKI-rahoitusta ei voi vain jakaa nykyisiin kanaviin samassa suhteessa kuin aiemmin. Nyt pitää huolehtia, että rahoitus kanavoituu nimenomaan yritysten kanssa tehtävään TKI-toimintaan”, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. 

Keskuskauppakamari painottaa, että yritysten kanssa tehtävällä TKI-toiminnalla saadaan parhaiten aikaan vipuvaikutus, jolla myös yksityinen TKI-rahoitus kasvaa. Yritysten TKI-toimintaa tukemalla saadaan myös nopeammin aikaan näkyviä vaikutuksia uusissa liiketoimintamahdollisuuksissa, tuottavuuskasvussa ja talouskasvussa. 

”Uskomme siihen, että jos julkinen sektori panostaa TKI-toimintaan yhden rahan, laittaa yksityinen sektori pottiin kaksi rahaa. Tämä vipuvaikutus toimii parhaiten, jos julkinen TKI-rahoitus on kohdennettu oikein. Yritykset kyllä tekevät TKI-panostuksia ja hoitavat oman osansa, se on yritysten etu”, sanoo Valtonen. 
 
Valtonen sanoo Suomen TKI-rahoituksen pirstaloituneen eri ministeriöille ja lukuisiin rahoitusinstrumentteihin ja erillisrahoituksiin.  
 
“Rahoitusten yhteensovittaminen ja kokonaishyödyn saaminen rahoituksesta on tällä hetkellä käytännössä mahdotonta. Nykytilaa on syytä kehittää selkeämpään suuntaan. Tämä myös todennäköisesti lisäisi TKI-rahoituksen vaikuttavuutta”, Valtonen arvioi. 

Kasvava TKI-rahoitus vaatii kasvavan määrän kansainvälisiä osaajia

Keskuskauppakamari painottaa, että TKI-rahoituksen kasvattamisen lisäksi pitää huolehtia myös osaajien saatavuudesta. Yksi keino on lisätä tohtorikoulutuksen määrää, toinen on kasvattaa maahanmuuttoa. Suomen pitää tavoitella kunnianhimoisesti kansainvälisten TKI-osaajien määrän merkittävää kasvattamista jo tämän hallituskauden aikana.  

”Pelkkä TKI-rahoitus ei riitä. Tarvitaan huippuosaajia tekemään TKI-toimintaa. Totuus on, että heitä tarvitaan myös entistä enemmän Suomen rajojen ulkopuolelta. Meidän pitää panostaa Suomen houkuttelevuuteen ja maahantuloon liittyvien prosessien sujuvuuteen”, painottaa Valtonen. 

Muun muassa globaalit haasteet, vihreä siirtymä ja julkisen talouden tasapainottaminen edellyttävät TKI-investointeja.  
 
“Hallitus on jo päättänyt TKI-rahoituksen kasvattamisesta. Nyt on mahdollisuus hakea laajaa ja nopeaa vaikuttavuutta kohdentamalla TKI-rahoitusta entistä enemmän yritysten kanssa tehtävään TKI-toimintaan", Valtonen päättää.