Korona herätti suomalaiset kohentamaan henkivakuutusturvaansa – ainutlaatuinen tutkimus sai jatkoa
Koronapandemia ja sen myötä kohonnut kuolemanriski havahduttivat suomalaiset miettimään oman perheensä taloudellista turvaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuoreesta tutkimuksesta selviää, että ensimmäisen koronavuoden 2020 alkupuolella otettiin 20 prosenttia enemmän henkivakuutuksia kuin aiempina vuosina vastaavaan aikaan. Lisäksi uusien vakuutusten keskimääräiset vakuutussummat kasvoivat 16 prosentilla.
Kuolema on yleensä iso ja ahdistava asia. Siihen liittyy paljon pelkoa ja epämieluisia ajatuksia. Siksi sitä ei haluta ajatella, saati puhua, mitä tapahtuisi, jos joku läheinen yhtäkkiä menehtyisi.
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemen mielestä kuolemastakin pitäisi ikävistä tunteista huolimatta pystyä puhumaan. ”Toisen tai ainoan huoltajan kuolema jättää väkisinkin ison loven perheen talouteen. Riittävän suuri henkivakuutus turvaisi jäljelle jäävän perheen kodin ja kulutusmahdollisuudet entisenlaisina. Erityisen tärkeä vakuutus on silloin, kun on lapsia ja lainaa.”
Etlan uusi tutkimus osoittaa, että korona sai ainakin osan suomalaisia havahtumaan siihen, millaisia rahallisia menetyksiä kuolemasta seuraa omalle kotitaloudelle. Vakuutuksia kuoleman varalle otettiin vuonna 2020 peräti 20 prosenttia aiempaa enemmän ja myös vakuutussummat kasvoivat korona-aikana.
Etlan tutkimuksessa kolme ryhmää erottuu reagoinnissaan muista. Henkilöt, joilla oli jonkinlainen henkivakuutus ennen pandemiaa, reagoivat muita enemmän. Myös korkeasti koulutetut reagoivat muita enemmän ja ottivat jopa 34 prosenttia enemmän uusia henkivakuutuksia kuin aiempina vuosina. Lisäksi henkilöt, joilla oli suuri henkivakuutusvaje, reagoivat muita useammin pandemiaan ottamalla henkivakuutuksen.
”Korona selvästi järkytti turvallisuuden tunnettamme ja yhä useampi alkoi pohtia sitä, ettei olekaan kuolematon. Moni varmasti havahtui myös siihen, etteivät yhteiskunnan suojamekanismit riitä turvaamaan kaikkea tarpeellista”, arvioi Ahosniemi.
Riittävän vakuutusturvan hankkiminen kuuluu taloustaitoihin
Ahosniemen mukaan vakuutukset kuuluvat tärkeänä osana talousosaamisen taitoihin. ”Suomalaiset vakuuttavat tunnetusti paremmin omaisuutensa kuin oman terveytensä tai henkensä. Jokaisen meistä on tärkeää oppia ajattelemaan riskejään kokonaisvaltaisesti, ja myös järkevässä määrin varautumaan niihin. Vapaaehtoisilla vakuutuksilla on tärkeä rooli lakisääteisen sosiaaliturvan täydentäjinä.”
Etlan tutkimuksen on rahoittanut Finanssiala ry. Koronatutkimus on jatkoa vuoden 2022 tutkimukselle ja siinä on hyödynnetty vakuutusyhtiöiden anonymisoitua dataa. Tarkastelussa olivat riskihenkivakuutukset sekä lainaturva- ja pariturvavakuutukset.
Aikaisempi, vuoden 2022 keväällä julkaistu tutkimus henkivakuutusturvan vajeesta Suomessa oli maailman mittakaavassa harvinainen, sillä vastaavalla tavalla aineistoja yhdistäviä tutkimuksia ei juuri ole tehty. Huoltajan kuolemasta aiheutuvan vakuutusturvan vajeeksi Etla laski tuolloin 65 000–70 000 euroa henkilöä kohti.
Etlan koronaan liittyvä henkivakuutustutkimus julkaistaan webinaarissa ti 19.9.2023 klo 9.30 alkaen. Lue lisää ja ilmoittaudu
Liitteet: Etlan tutkimusraportti ja Etlan tiedote
Yhteyshenkilöt
Toimitusjohtaja Arno Ahosniemi, Finanssiala ry, puh. 020 793 4210
Tutkimuspäällikkö Olli Ropponen, Etla, puh. 044 465 0193
Mediapäällikkö Marjo Lapatto, Finanssiala ry, puh. 050 584 7449
Liitteet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kansalaisen terveystiedot eivät kuulu valtiolle – Yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa rikkovaa esitystä Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista ei pidä edistää11.10.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Hallitus esittää merkittävää laajennusta Verohallinnon tiedonsaantioikeuksiin. Esitys on räikeässä ristiriidassa sekä tietosuoja-asetuksen että perustuslain turvaaman yksityisyyden suojan kanssa. Massaluonteiset, yksilöimättömät tietopyynnöt tilitapahtumista saattavat helposti paljastaa yksityisiä tietoja. Esitys saattaisi asettaa pankit tilanteeseen, jossa niiden tulisi valita rikkoako tietosuojasääntelyä vai verolainsäädäntöä. Ristiriitainen ja puutteellinen esitys on syytä perua.
Sijoittajien katse on jo vuodessa 2026 ja valoisammissa näkymissä – Rahastoihin syyskuussa 591 miljoonaa euroa uusia pääomia9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa yhteensä 591 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 194 miljardia euroa.
Euroopan laajuinen muutos verkkopankkimaksamisessa – tämä kaikki muuttuu tällä viikolla7.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
9.10.2025. alkaen pankit tarkistavat, että verkkopankkimaksuissa maksunsaajan nimi ja tilinumero vastaavat toisiaan. Verkkopankki ilmoittaa, jos tiedot eivät täsmää tai ne melkein täsmäävät. Verkkopankin vastaisuudessa antamista huomautuksista ei tule huolestua. Maksunsaajan tarkistamisen tavoitteena on parantaa maksamisen turvallisuutta ja ehkäistä petoksia sekä väärille tileille tehtyjä maksuja. Huomautuksissa ei ole kyse huijauksista. Laskuttajien tulee varmistaa, että maksajat tietävät yrityksen virallisen nimen, jotta maksutiedot täsmäävät pankin rekisterissä. Muutos perustuu 9.10. voimaan tulevaan EU:n pikamaksuasetukseen, jonka tavoitteena on nopeuttaa maksamista koko euroalueella. Jatkossa euroalueella pankkiasiakkaalla on oltava mahdollisuus lähettää rahaa pikasiirtona kymmenessä sekunnissa tililtä toiselle ajankohdasta riippumatta.
”Yrittäjän hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kestävä” – Suomen pk-yritysten lainansaanti on tutkimusten mukaan hyvällä tasolla3.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Rahoituksen saatavuus ei ole suurimpien ongelmien joukossa, kun pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä on kysytty kasvun esteistä. Yleinen taloustilanne koetaan tämän hetken suurimmaksi haasteeksi yrityksen kasvun ja kehittämisen kannalta. Yritysrahoituksen haasteet ovat Suomessa yleisesti ottaen suhteellisen vähäisiä, myös Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna. Erilaisia rahoituksen pullonkauloja on kuitenkin olemassa, ja ne koskevat muun muassa pieniä ja nuoria yrityksiä sekä kasvuhakuisia yrityksiä, jotka yrittävät skaalata toimintaansa teolliseen mittakaavaan. Pankin tehtävä on arvioida lainahakemukset huolellisesti ja varmistaa ennen lainan myöntämistä, että yrityksen kannattavuus, kassavirta ja vakavaraisuus ovat riittävällä tasolla. Näin varmistetaan sekä yrityksen että pankin näkökulmasta vastuullinen luotonanto.
Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Mikä jumittaa yritysten lainansaannissa? Perjantaina 3. lokakuuta kello 122.10.2025 15:52:28 EEST | Tiedote
Suomi tarvitsee vahvoja, kasvavia yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja ja talouskasvua. Viime aikoina on keskusteltu siitä, että yritysten kasvu tyssää aiempaa useammin vaikeuteen saada rahoitusta. Pankkien mukaan hyville hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kunnossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme