Korona herätti suomalaiset kohentamaan henkivakuutusturvaansa – ainutlaatuinen tutkimus sai jatkoa
Koronapandemia ja sen myötä kohonnut kuolemanriski havahduttivat suomalaiset miettimään oman perheensä taloudellista turvaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuoreesta tutkimuksesta selviää, että ensimmäisen koronavuoden 2020 alkupuolella otettiin 20 prosenttia enemmän henkivakuutuksia kuin aiempina vuosina vastaavaan aikaan. Lisäksi uusien vakuutusten keskimääräiset vakuutussummat kasvoivat 16 prosentilla.
Kuolema on yleensä iso ja ahdistava asia. Siihen liittyy paljon pelkoa ja epämieluisia ajatuksia. Siksi sitä ei haluta ajatella, saati puhua, mitä tapahtuisi, jos joku läheinen yhtäkkiä menehtyisi.
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemen mielestä kuolemastakin pitäisi ikävistä tunteista huolimatta pystyä puhumaan. ”Toisen tai ainoan huoltajan kuolema jättää väkisinkin ison loven perheen talouteen. Riittävän suuri henkivakuutus turvaisi jäljelle jäävän perheen kodin ja kulutusmahdollisuudet entisenlaisina. Erityisen tärkeä vakuutus on silloin, kun on lapsia ja lainaa.”
Etlan uusi tutkimus osoittaa, että korona sai ainakin osan suomalaisia havahtumaan siihen, millaisia rahallisia menetyksiä kuolemasta seuraa omalle kotitaloudelle. Vakuutuksia kuoleman varalle otettiin vuonna 2020 peräti 20 prosenttia aiempaa enemmän ja myös vakuutussummat kasvoivat korona-aikana.
Etlan tutkimuksessa kolme ryhmää erottuu reagoinnissaan muista. Henkilöt, joilla oli jonkinlainen henkivakuutus ennen pandemiaa, reagoivat muita enemmän. Myös korkeasti koulutetut reagoivat muita enemmän ja ottivat jopa 34 prosenttia enemmän uusia henkivakuutuksia kuin aiempina vuosina. Lisäksi henkilöt, joilla oli suuri henkivakuutusvaje, reagoivat muita useammin pandemiaan ottamalla henkivakuutuksen.
”Korona selvästi järkytti turvallisuuden tunnettamme ja yhä useampi alkoi pohtia sitä, ettei olekaan kuolematon. Moni varmasti havahtui myös siihen, etteivät yhteiskunnan suojamekanismit riitä turvaamaan kaikkea tarpeellista”, arvioi Ahosniemi.
Riittävän vakuutusturvan hankkiminen kuuluu taloustaitoihin
Ahosniemen mukaan vakuutukset kuuluvat tärkeänä osana talousosaamisen taitoihin. ”Suomalaiset vakuuttavat tunnetusti paremmin omaisuutensa kuin oman terveytensä tai henkensä. Jokaisen meistä on tärkeää oppia ajattelemaan riskejään kokonaisvaltaisesti, ja myös järkevässä määrin varautumaan niihin. Vapaaehtoisilla vakuutuksilla on tärkeä rooli lakisääteisen sosiaaliturvan täydentäjinä.”
Etlan tutkimuksen on rahoittanut Finanssiala ry. Koronatutkimus on jatkoa vuoden 2022 tutkimukselle ja siinä on hyödynnetty vakuutusyhtiöiden anonymisoitua dataa. Tarkastelussa olivat riskihenkivakuutukset sekä lainaturva- ja pariturvavakuutukset.
Aikaisempi, vuoden 2022 keväällä julkaistu tutkimus henkivakuutusturvan vajeesta Suomessa oli maailman mittakaavassa harvinainen, sillä vastaavalla tavalla aineistoja yhdistäviä tutkimuksia ei juuri ole tehty. Huoltajan kuolemasta aiheutuvan vakuutusturvan vajeeksi Etla laski tuolloin 65 000–70 000 euroa henkilöä kohti.
Etlan koronaan liittyvä henkivakuutustutkimus julkaistaan webinaarissa ti 19.9.2023 klo 9.30 alkaen. Lue lisää ja ilmoittaudu
Liitteet: Etlan tutkimusraportti ja Etlan tiedote
Yhteyshenkilöt
Toimitusjohtaja Arno Ahosniemi, Finanssiala ry, puh. 020 793 4210
Tutkimuspäällikkö Olli Ropponen, Etla, puh. 044 465 0193
Mediapäällikkö Marjo Lapatto, Finanssiala ry, puh. 050 584 7449
Liitteet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Taloyhtiöillä on kaksi vuotta aikaa hankkia asuntoihin palovaroittimet – Paloturvallisuudesta muistutetaan palovaroitinpäivänä 1.12.1.12.2023 08:36:44 EET | Tiedote
Pelastuslain uudistuksen myötä asuntojen palovaroittimien hankinta ja kunnossapito on asuinrakennusten omistajien, kuten taloyhtiöiden, vastuulla. Asuinrakennusten omistajilla on kaksi vuotta aikaa suunnitella, miten velvollisuudet täytetään. Velvoitteen siirto huoneiston haltijalta rakennuksen omistajalle parantaa palovaroittimien kattavuutta ja siten paloturvallisuutta. 1.12. vietetään palovaroitinpäivää, jolloin muistutetaan palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta
Digieurojuna kulkee – mutta kuka siitä hyötyy?29.11.2023 10:58:53 EET | Tiedote
Euroopan keskuspankki (EKP) kaavailee mahdollisuutta laskea liikkeelle digieuro, joka toimisi käteistä täydentävänä digitaalisena maksuvälineenä. Viimeisin päätös valmistelun jatkamisesta tehtiin tämän vuoden lokakuussa. Finanssiala ry:n (FA) mukaan digitaalinen euro ei toisi lisäarvoa jo nykyisin hyvin toimivaan ja tehokkaaseen rahajärjestelmään. Sen sijaan digieuron käyttöönottoon liittyy huomattavia riskejä, jotka tulisi ottaa huomioon lainsäädännössä. Euroopan komissio on tehnyt digieurosta lainsäädäntöehdotuksen, joka on parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa.
Uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin, pitkän koron rahastoista lunastettiin8.11.2023 13:18:06 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin lokakuussa yhteensä 144 miljoonaa euroa pääomia. Eri rahastoluokkien välillä oli kuitenkin suuria eroja. Osakerahastot kasvattivat lokakuussa suosiotaan. Uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 483 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoista puolestaan lunastettiin yhteensä 598 miljoona euroa. Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 138 miljardia euroa.
Hyvää tarkoittava minimivero tuo kovat kustannukset mutta mitättömät verotulot8.11.2023 12:29:01 EET | Tiedote
Vuoden 2024 alussa voimaan tulevan minimiverolainsäädännön tarkoitus on, että yritysten tosiasiallinen veroaste on vähintään 15 prosenttia. Sillä ehkäistään verovälttelyä ja eri maiden välistä liiallista ja epätervettä verokilpailua. Suomeen vero ei juuri tuo lisää verotuloja, vaan ison raportointitaakan. Vero ja raportointi on poikkeuksellisen mutkikas. Suomessa viranomaisilla ei ole ollut resursseja eikä aikaa ohjeistaa yrityksiä riittävästi. Pelkona on, että ohjeistuksen puuttuessa yritysten raportointi ei täytä kaikilta osin vaatimuksia, mikä altistaa ne rangaistusmaksuille. Eduskuntakäsittelyssä minimiverolakiin on lisättävä mahdollisuus saada viranomaisia sitova ennakkoratkaisu. Maailmanlaajuisesta minimiverosta keskusteltiin Finanssiala ry:n (FA) veropäivän webinaarissa . Keskustelemassa olivat FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ja Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
Finanssiala on edelleen yksi merkittävimmistä veronmaksajista – yhteisöveron kärkikymmenikössä OP Ryhmä, Nordea ja Sampo-konserni8.11.2023 09:18:59 EET | Tiedote
Finanssiala oli jälleen toimialana vuonna 2022 edelleen Suomen yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 900 miljoonaa euroa. Alan koko veropotti kasvoi 4,8 miljardista eurosta 5,1 miljardiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme