Korona herätti suomalaiset kohentamaan henkivakuutusturvaansa – ainutlaatuinen tutkimus sai jatkoa
Koronapandemia ja sen myötä kohonnut kuolemanriski havahduttivat suomalaiset miettimään oman perheensä taloudellista turvaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuoreesta tutkimuksesta selviää, että ensimmäisen koronavuoden 2020 alkupuolella otettiin 20 prosenttia enemmän henkivakuutuksia kuin aiempina vuosina vastaavaan aikaan. Lisäksi uusien vakuutusten keskimääräiset vakuutussummat kasvoivat 16 prosentilla.
Kuolema on yleensä iso ja ahdistava asia. Siihen liittyy paljon pelkoa ja epämieluisia ajatuksia. Siksi sitä ei haluta ajatella, saati puhua, mitä tapahtuisi, jos joku läheinen yhtäkkiä menehtyisi.
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemen mielestä kuolemastakin pitäisi ikävistä tunteista huolimatta pystyä puhumaan. ”Toisen tai ainoan huoltajan kuolema jättää väkisinkin ison loven perheen talouteen. Riittävän suuri henkivakuutus turvaisi jäljelle jäävän perheen kodin ja kulutusmahdollisuudet entisenlaisina. Erityisen tärkeä vakuutus on silloin, kun on lapsia ja lainaa.”
Etlan uusi tutkimus osoittaa, että korona sai ainakin osan suomalaisia havahtumaan siihen, millaisia rahallisia menetyksiä kuolemasta seuraa omalle kotitaloudelle. Vakuutuksia kuoleman varalle otettiin vuonna 2020 peräti 20 prosenttia aiempaa enemmän ja myös vakuutussummat kasvoivat korona-aikana.
Etlan tutkimuksessa kolme ryhmää erottuu reagoinnissaan muista. Henkilöt, joilla oli jonkinlainen henkivakuutus ennen pandemiaa, reagoivat muita enemmän. Myös korkeasti koulutetut reagoivat muita enemmän ja ottivat jopa 34 prosenttia enemmän uusia henkivakuutuksia kuin aiempina vuosina. Lisäksi henkilöt, joilla oli suuri henkivakuutusvaje, reagoivat muita useammin pandemiaan ottamalla henkivakuutuksen.
”Korona selvästi järkytti turvallisuuden tunnettamme ja yhä useampi alkoi pohtia sitä, ettei olekaan kuolematon. Moni varmasti havahtui myös siihen, etteivät yhteiskunnan suojamekanismit riitä turvaamaan kaikkea tarpeellista”, arvioi Ahosniemi.
Riittävän vakuutusturvan hankkiminen kuuluu taloustaitoihin
Ahosniemen mukaan vakuutukset kuuluvat tärkeänä osana talousosaamisen taitoihin. ”Suomalaiset vakuuttavat tunnetusti paremmin omaisuutensa kuin oman terveytensä tai henkensä. Jokaisen meistä on tärkeää oppia ajattelemaan riskejään kokonaisvaltaisesti, ja myös järkevässä määrin varautumaan niihin. Vapaaehtoisilla vakuutuksilla on tärkeä rooli lakisääteisen sosiaaliturvan täydentäjinä.”
Etlan tutkimuksen on rahoittanut Finanssiala ry. Koronatutkimus on jatkoa vuoden 2022 tutkimukselle ja siinä on hyödynnetty vakuutusyhtiöiden anonymisoitua dataa. Tarkastelussa olivat riskihenkivakuutukset sekä lainaturva- ja pariturvavakuutukset.
Aikaisempi, vuoden 2022 keväällä julkaistu tutkimus henkivakuutusturvan vajeesta Suomessa oli maailman mittakaavassa harvinainen, sillä vastaavalla tavalla aineistoja yhdistäviä tutkimuksia ei juuri ole tehty. Huoltajan kuolemasta aiheutuvan vakuutusturvan vajeeksi Etla laski tuolloin 65 000–70 000 euroa henkilöä kohti.
Etlan koronaan liittyvä henkivakuutustutkimus julkaistaan webinaarissa ti 19.9.2023 klo 9.30 alkaen. Lue lisää ja ilmoittaudu
Liitteet: Etlan tutkimusraportti ja Etlan tiedote
Yhteyshenkilöt
Toimitusjohtaja Arno Ahosniemi, Finanssiala ry, puh. 020 793 4210
Tutkimuspäällikkö Olli Ropponen, Etla, puh. 044 465 0193
Mediapäällikkö Marjo Lapatto, Finanssiala ry, puh. 050 584 7449
Liitteet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme