Maanmittauslaitoksesta Euroopan avaruusjärjestöön - Jarkko Koskinen valittiin tehtävään, johon Suomella on paljon annettavaa
Professori Jarkko Koskinen on valittu arvostetun Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kaukokartoitusohjelmakomitean puheenjohtajaksi. Tehtävässä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen Koskinen tukee eurooppalaisen kaukokartoitusohjelman jatkuvuutta.

Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kaukokartoitusohjelmakomitean vastuulla on muun muassa kehittää menetelmiä ja teknologiaa sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraamiseen satelliittien avulla kaukokartoittamalla eli mittaamalla etäältä kohteesta. Maapallon sääolosuhteiden muuttuessa veden pinta nousee, maa kohoaa ja äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Siksi päättäjät tarvitsevat ajantasaista tietoa yhä kipeämmin. Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kaukokartoitusohjelmakomitea vastaa osaltaan eurooppalaisten satelliittien toiminnasta.
ESA:n komitean puheenjohtajaksi valittiin 19.9. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n ylijohtaja, professori Jarkko Koskinen. Hän tietää, että satelliittipalvelujen ylläpitäminen ja ajantasaisen tiedon saaminen edellyttää jatkuvaa yhteistyötä ESA:n jäsenmaiden kesken.
- Satelliittipalveluiden jatkuvuuden varmistaminen on ykkösprioriteetti. Esimerkiksi EU:n sääpalvelujärjestelmän toimivuudesta ei voi tinkiä, Koskinen toteaa.
- Satelliittimittaukset yhdistetään sää- ja ilmastomalleihin, ja niistä tehdään pitkiä ja tarkkoja ennusteita. Ne luovat pohjan varautumiselle, hän kertoo.
ESA:n tavoitteena on myös tukea politiikan ja talouden päätöksentekijöitä tarjoamalla heille tarkkaa tietoa. Satelliittien tuottamaa dataa tarvitaan myös ilmastopolitiikassa.
- Suurin osa ilmaston lämpenemisen seurannasta toteutuu satelliittidatan varassa. Esimerkiksi hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) perustaa tietonsa maahavaintojen lisäksi yhä enenevässä määrin juuri kaukokartoitusdataan. Satelliittimonitorointia hyödynnetään myös luontokadon seuraamisessa, maa- ja metsätaloudessa sekä liikenne- ja turvallisuussovellutuksissa, Koskinen sanoo.
Vaikuttaminen ESAssa tuo näkyvyyttä Suomen avaruusosaamiselle
Jarkko Koskinen työskentelee Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen (FGI) ylijohtajana, jossa hän jatkaa myös ESA:n komitean puheenjohtajuuden rinnalla. Hän on aiemmin työskennellyt NASA:ssa Yhdysvalloissa ja ESA:n palveluksessa Italiassa.
- Puheenjohtajaksi pääseminen on suuri kunnia ja kirkastaa Suomen maabrändiä. Kasvanut työmäärä taittuu ESA:n tarjoamien apujoukkojen panostuksen ansiosta, hän kiittää.
Koskinen tuo uuteen tehtäväänsä ESA:ssa pitkän kokemuksen johtamastaan Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksesta, joka sijoittui Syken kanssa Suomen tutkimuslaitosten ykköseksi tieteellisessä vaikuttavuudessa. Paikkatietokeskus sai myös tuoreessa arvioinnissa kansainvälisen raadin huippuarviot.
Tieteellisen menestyksen ohella Suomen osaaminen kaukokartoituksessa on otettu käyttöön päätöksenteon tueksi kotimaassa. Tämä on kannustanut yrityksiä kehittämään aiheesta uutta liiketoimintaa.
Suomi on soveltanut kaukokartoitusdataa päätöksenteossaan jo pitkään. Ensimmäisiä sovellutuksia olivat merijään kartoitus ja satelliittikuvien käyttö jäänmurtajien apuna. Julkiselta puolelta alkanut toiminta on kasvanut runsaasti yksityisellä sektorilla, ja avaruusalan liiketoiminta on synnyttänyt Suomeen globaalisti uniikin ekosysteemin, josta on ponnistanut kansainvälisesti arvostettuja toimijoita.
Lisätietoja
Ylijohtaja Jarkko Koskinen, 050 337 2902, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Kuvat
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Suomi rakentaa nyt datasta kilpailuedun – Maanmittauslaitos on paikkatiedon ytimessä2.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Maanmittauslaitoksen tieteellisen huipputeknologian ja käytännön tuen avulla Suomi pystyy rakentamaan entistä älykkäämpää infrastruktuuria.
Pienet taloyhtiöt pääsevät nyt ilmoittamaan taloyhtiöidensä remontti- ja lainatiedot huoneistotietojärjestelmään1.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Omatoimisesti isännöidyt taloyhtiöt voivat ilmoittaa taloyhtiöiden hallinnollisia tietoja huoneistotietojärjestelmään Maanmittauslaitoksen uudessa verkkopalvelussa 1.12.2025 alkaen. Taloyhtiön hallinnollisia tietoja ovat tiedot esimerkiksi taloyhtiön remonteista ja lainoista.
Kymmenille tuhansille taloyhtiöille pakollinen velvoite – vain pienimmät vapautettu1.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Isännöintiala, pankit ja Maanmittauslaitos tekevät parhaillaan taloyhtiöiden tietojen ylläpidossa merkittävää digisiirtymää Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmään. Isännöitsijöille tämä tarkoittaa uutta tehtävää: heidän täytyy ilmoittaa taloyhtiön remontti- ja lainatiedot järjestelmään ensimmäisen kerran kesäkuun loppuun 2026 mennessä.
Tutkijat onnistuivat jakamaan pyöräilijöiden liikkumisreiteistä hyödyllistä tietoa niin että tiedon jakajan yksityisyys huomioidaan4.11.2025 06:03:00 EET | Tiedote
Ruuhkaiset väylät, ahtaat reitit, vaaralliset paikat ja läheltä piti -tilanteet aiheuttavat kaupungeissa ongelmia liikkumisessa. Liikenne- ja ympäristösuunnittelussa olisi arvokasta pystyä käyttämään tarkkaa ja ajantasaista tietoa siitä, missä liikutaan ja milloin. Samanaikaisesti meistä jokaisesta älylaitteen käyttäjästä kerätään valtava määrä sijaintitietoa – joko aktiivisesti esim. liikuntasovelluksilla tai passiivisesti esim. navigointisovelluksilla. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat kehittivät ratkaisun, jonka avulla tällaista tarkkaa liikkumistietoa pystytään jakamaan avoimena datana – mutta ilman tunnistettavaa tietoa tiedon jakajasta.
Oletko nähnyt droonin lentämässä metsässä tai pellolla? Se voi olla Maanmittauslaitoksen tutkimusdrooni21.10.2025 06:03:00 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitoksessa on käynnissä lukuisia drooneihin liittyviä tutkimushankkeita, joissa tuotetaan tietoa muun muassa metsätuholaisten ja metsäpalojen ehkäisemiseksi sekä maatalouden innovaatioihin. Drooneilla tehtävässä kaukokartoituksen tutkimuksessa Suomi edustaa alan kansainvälistä tieteellistä huippua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
