Maanmittauslaitoksesta Euroopan avaruusjärjestöön - Jarkko Koskinen valittiin tehtävään, johon Suomella on paljon annettavaa
Professori Jarkko Koskinen on valittu arvostetun Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kaukokartoitusohjelmakomitean puheenjohtajaksi. Tehtävässä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen Koskinen tukee eurooppalaisen kaukokartoitusohjelman jatkuvuutta.

Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kaukokartoitusohjelmakomitean vastuulla on muun muassa kehittää menetelmiä ja teknologiaa sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraamiseen satelliittien avulla kaukokartoittamalla eli mittaamalla etäältä kohteesta. Maapallon sääolosuhteiden muuttuessa veden pinta nousee, maa kohoaa ja äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Siksi päättäjät tarvitsevat ajantasaista tietoa yhä kipeämmin. Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kaukokartoitusohjelmakomitea vastaa osaltaan eurooppalaisten satelliittien toiminnasta.
ESA:n komitean puheenjohtajaksi valittiin 19.9. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n ylijohtaja, professori Jarkko Koskinen. Hän tietää, että satelliittipalvelujen ylläpitäminen ja ajantasaisen tiedon saaminen edellyttää jatkuvaa yhteistyötä ESA:n jäsenmaiden kesken.
- Satelliittipalveluiden jatkuvuuden varmistaminen on ykkösprioriteetti. Esimerkiksi EU:n sääpalvelujärjestelmän toimivuudesta ei voi tinkiä, Koskinen toteaa.
- Satelliittimittaukset yhdistetään sää- ja ilmastomalleihin, ja niistä tehdään pitkiä ja tarkkoja ennusteita. Ne luovat pohjan varautumiselle, hän kertoo.
ESA:n tavoitteena on myös tukea politiikan ja talouden päätöksentekijöitä tarjoamalla heille tarkkaa tietoa. Satelliittien tuottamaa dataa tarvitaan myös ilmastopolitiikassa.
- Suurin osa ilmaston lämpenemisen seurannasta toteutuu satelliittidatan varassa. Esimerkiksi hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) perustaa tietonsa maahavaintojen lisäksi yhä enenevässä määrin juuri kaukokartoitusdataan. Satelliittimonitorointia hyödynnetään myös luontokadon seuraamisessa, maa- ja metsätaloudessa sekä liikenne- ja turvallisuussovellutuksissa, Koskinen sanoo.
Vaikuttaminen ESAssa tuo näkyvyyttä Suomen avaruusosaamiselle
Jarkko Koskinen työskentelee Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen (FGI) ylijohtajana, jossa hän jatkaa myös ESA:n komitean puheenjohtajuuden rinnalla. Hän on aiemmin työskennellyt NASA:ssa Yhdysvalloissa ja ESA:n palveluksessa Italiassa.
- Puheenjohtajaksi pääseminen on suuri kunnia ja kirkastaa Suomen maabrändiä. Kasvanut työmäärä taittuu ESA:n tarjoamien apujoukkojen panostuksen ansiosta, hän kiittää.
Koskinen tuo uuteen tehtäväänsä ESA:ssa pitkän kokemuksen johtamastaan Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksesta, joka sijoittui Syken kanssa Suomen tutkimuslaitosten ykköseksi tieteellisessä vaikuttavuudessa. Paikkatietokeskus sai myös tuoreessa arvioinnissa kansainvälisen raadin huippuarviot.
Tieteellisen menestyksen ohella Suomen osaaminen kaukokartoituksessa on otettu käyttöön päätöksenteon tueksi kotimaassa. Tämä on kannustanut yrityksiä kehittämään aiheesta uutta liiketoimintaa.
Suomi on soveltanut kaukokartoitusdataa päätöksenteossaan jo pitkään. Ensimmäisiä sovellutuksia olivat merijään kartoitus ja satelliittikuvien käyttö jäänmurtajien apuna. Julkiselta puolelta alkanut toiminta on kasvanut runsaasti yksityisellä sektorilla, ja avaruusalan liiketoiminta on synnyttänyt Suomeen globaalisti uniikin ekosysteemin, josta on ponnistanut kansainvälisesti arvostettuja toimijoita.
Lisätietoja
Ylijohtaja Jarkko Koskinen, 050 337 2902, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Kuvat
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Tilasto: kiinteistökaupassa isot alueelliset erot – loppuvuonna kauppa virkistyi hieman6.2.2025 08:57:44 EET | Tiedote
Kiinteistökauppojen tilastot osoittavat, että asuinkiinteistöihin Suomessa vuonna 2024 käytetty rahamäärä laski 8,7 prosenttia ja alueelliset erot olivat suuria. Haja-asutusalueella pientalokiinteistöjen kauppahintojen mediaani laski seitsemän prosenttia, kun taas kaikkien suurten kaupunkien asemakaava-alueiden rakennettujen pientalokiinteistöjen kauppahintojen mediaanit nousivat tai säilyivät vuoden 2023 tasolla. Maanmittauslaitos kokosi kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vuoden 2024 kiinteistöjen kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät.
Suomen 30. vuosi Euroopan avaruusjärjestössä: maan havainnointi kasvussa Suomessa arktisen satelliittikeskuksen ja uusien avaruusyritysten myötä4.2.2025 16:14:46 EET | Tiedote
Suomella on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) avaruusohjelmissa mahdollisuus tehdä huippututkimusta ja luoda kasvua yrityksille. Suomen vahvuuksina ovat korkeatasoinen tutkimus yliopistoissa ja valtion tutkimuslaitoksissa sekä avaruusliiketoimintaan erikoistuneet yritykset, joita on perustettu Suomessa viime vuosina kasvavasti. Näin näkee Euroopan avaruusjärjestön kaukokartoituskomitean (ESA PB-EO) puheenjohtaja, Maanmittauslaitoksen ylijohtaja Jarkko Koskinen. ESA PB-EO kokoaa 4.–5.2. Saariselälle eurooppalaisten avaruusjärjestöjen edustajat valmistelemaan linjauksia siitä, millaisiin aiheisiin kaukokartoituskomitean ohjelmat tulevalla kolmivuotisella rahoituskaudella suuntautuvat. Kokouksen ohessa julkistetaan ESAn ja Ilmatieteen laitoksen yhteispanostus: Sodankylään perustettava Arktinen satelliittien kalibrointi- ja validointikeskus.
Lakiesitys etenee: Maanmittauslaitos tehostamaan itärajan aidan korvausmenettelyä 1.4. alkaen23.1.2025 14:18:32 EET | Tiedote
Hallitus antoi eduskunnalle Valtioneuvoston yleisistunnossa 23.1. esityksen, jonka mukaan Maanmittauslaitos saisi roolin myös itärajan aidan lunastuksiin liittyvissä korvauskysymyksissä vastaavasti kuten muissakin lunastuksissa Suomessa.
Alla äger inte strandlinjen vid sin stuga − i Vasa är landhöjningen en centimeter om året15.1.2025 07:45:09 EET | Pressmeddelande
Alla äger idag inte strandlinjen vid sin havsstrandtomt, och de kanske inte är medvetna om det. Till sommaren kan man få ägande ända till stranden med hjälp av Lantmäteriverket genom att köpa den landremsa som det saknas ägande till, det vill säga lösa in tillandningen från det samfällda vattenområdets skifteslag.
Kaikki eivät omistakaan mökkinsä rantaviivaa − Vaasassa maa kohoaa sentin vuodessa15.1.2025 07:42:51 EET | Tiedote
Kaikki eivät tällä hetkellä omista oman merenrantatonttinsa rantaviivaa, eivätkä he välttämättä tiedä sitä. Omistuksen saa rantaan asti ensi kesäksi Maanmittauslaitoksen avulla ostamalla omistuksesta puuttuvan maakaistaleen eli lunastamalla vesijätön yhteisen vesialueen jakokunnalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme