Kansanedustaja Limnell: Suomessa syytä miettiä julkisen tiedon julkisuus uusiksi

Jaa

Viime viikolla uutisoitiin raportista, jonka mukaan Suomen puolustusteollisuuteen on kohdistunut vakoilua.

Jarno Limnell. Kuvaaja: Kimmo Falck.
Jarno Limnell. Kuvaaja: Kimmo Falck.

Kansanedustaja ja kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnell huomauttaa, että yksi tiedustelun muoto on julkisista lähteistä löytyvä tieto, jota yhdistetään muista lähteistä saatuihin tiedonpalasiin.

"Suomi on nyt Naton jäsen, mikä tekee Suomesta entistä houkuttelevamman kohteen ulkomaiselle tiedustelulle", toteaa Limnell.

Limnellin mukaan Suomi on perinteisesti ollut avoin yhteiskunta. Julkisiin palveluihin liittyviä tietoja on ollut tapana julkaista ennemmin runsaasti kuin kitsastellen. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä tässä piilee kuitenkin myös turvallisuusuhka.

"Yksittäisen laitoksen, palvelun tai toimipisteen tietojen julkisuus ei sinänsä vielä muodosta suurempaa turvallisuusuhkaa. Suomessa on kuitenkin pitkälti yhdenmukaiset tavat suojata erilaista kriittistä infrastruktuuria, ja julkisista lähteistä löytyvää tietoa yhdistelemällä tiedusteluorganisaatio voi tehdä päätelmiä tai vähintäänkin valistuneita arvauksia tavastamme suojautua ja varautua", Limnell jatkaa.

Limnellin mukaan siviiliviranomaisilla ei Suomessa ole tapana “ylipunaleimata” dokumentteja kovinkaan herkästi. Sen sijaan näennäisen harmittomalta tuntuvaa tietoa on julkaistu verkossa ja eri toimijoiden julkisissa esittelyissä sekä vuosikertomuksissa. Tämä on seurausta siitä, että Suomi on pitkään ollut avoin ja turvallinen, länsimainen demokratia.

“Olisi väärin sanoa, että olemme olleet naiiveja tai sinisilmäisiä aiemmin. Kysymys on ennemminkin siitä, että teknologisen kehityksen mukanaan tuomat uudet tiedustelukeinot sekä Suomen muuttunut turvallisuusympäristö antavat painavan syyn miettiä tiedon julkisuus uusiksi”, Limnell summaa.

Esimerkiksi kunnat ovat perinteisesti luovuttaneet sähköpiirustuksia, LVI-suunnitelmia ja pohjapiirustuksia hyvin avoimesti silloin, jos jokin taho on ilmoittanut kiinnostuksestaan investoida ja rakentaa kunnan alueelle. “Näissä tapauksissa maito on jo läikkynyt, jälkiä jättämättä”, Limnell toteaa.

“On hyvä huomata, että tieto on julkista myös silloin, kun se luovutetaan vain tietopyyntöä vastaan. Tällöin tiedon pyytäjästä jää viranomaisrekisteriin merkintä, toisin kuin kaikille julkaistussa tiedoissa esimerkiksi verkossa”, Limnell muistuttaa.

Tietopyynnöissä noudatetaan julkisuusperiaatetta. Sen mukaan viranomaisen asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia ja kansalaisella on halutessaan oikeus saada tietoa niistä.

Suomessa tiedon julkisuudesta määrätään ensisijaisesti peruslaissa ja julkisuuslaissa. Jälkimmäistä on päivitetty viimeksi 1990-luvulla. Lisäksi tietoturvaluokituksista määrätään tiedonhallintolaissa sekä valtioneuvoston asetuksella.

“Suomen kaltaisessa avoimessa demokratiassa tasapaino tiedon julkisuuden ja yhteiskunnan turvallisuuden välillä on paitsi arvovalinta, myös lainsäädännöllinen kysymys”, Limnell toteaa. “Sen ratkaisemiseksi täytyy selvittää, mitä nykyisen lain puitteissa voidaan tehdä sekä onko lain päivittämiselle tarvetta.”

Limnellin mukaan tuoreena Nato-maana Suomen tuleekin ottaa huomioon meihin nyt kohdistuva erityinen mielenkiinto. “On syytä harkita tarkkaan, mikä tieto on julkista - sekä kuinka julkista mikäkin julkinen tieto on”, Limnell päättää.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kokoomuksen eduskuntaryhmä

Kansallinen Kokoomus on vuonna 1918 perustettu poliittinen puolue ja kansanliike, joka haluaa kehittää Suomea vastuullisesti. Politiikkamme perustuu arvoihin – uskomme yksilöön, vastuuseen ja vapauteen. Haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus menestyä ja jossa heikoimmista pidetään huolta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on 48 kansanedustajallaan suurin eduskuntaryhmä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kokoomuksen eduskuntaryhmä

Kokoomuksen Kauma: Etyjiä tarvitaan kriisien ratkaisuun ja vuoropuheluun1.12.2023 12:20:36 EET | Tiedote

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Pia Kauma (kok.) korostaa Etyjin merkitystä alustana rauhaa edistävälle vuoropuhelulle. Kauma mainitsi eilen torstaina Etyjin ministerineuvoston avajaisissa Skopjessa pitämässään puheessa vuoden 1975 Helsingin päätösasiakirjan ja sen periaatteiden tuomisen nykypäivään. Ministerineuvosto koostuu Etyjin 57 osallistujavaltion ulkoministereistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme