KRP:n entisten rikosylikomisarioiden uutuuskirja valottaa tunnettujen rikostapauksien tutkintaa aiempaa laajemmin

Tero Haapala ja Göran Wennqvist pääsivät seuraamaan aitiopaikalta muun muassa vuonna 1994 uponneen Estonia-laivan ja vuoden 2004 tsunamin uhrien tunnistusta, Pasilan poliisitalon, KRP:n päämajan ja Myyrmannin räjähdystutkintoja, Jokelan koulusurmia ja lukuisia muita haastavia rikosjuttuja. Näiden Suomea järkyttäneiden tapausten kautta kirja valottaa teknistä ja taktista rikostutkintaa, kuten uhrien tunnistusta, kuolemansyyn tutkintaa, tekijän profilointia ja kansainvälistä poliisiyhteistyötä.

Tietokirja Tutkinnan tässä vaiheessa voimme kertoa on ainutlaatuinen läpileikkaus poliisin työstä, ja se valottaa niin rikollisuuden kuin rikostutkinnankin kehitystä Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Haapalan ja Wennqvistin tutkimusten sarja jatkuu kirjalla Rikostutkintaa 24/7, joka ilmestyy toukokuussa 2024.

Yli 40 vuoden kokemus taktisesta ja teknisestä rikostutkinnasta

Tero Haapala (s. 1958) on eläköitynyt helsinkiläinen rikosylikomisario, joka toimi 41 vuotta kestäneen työuransa kaikki vuodet rikostutkintatehtävissä, ensin Helsingin rikospoliisissa ja 35 viimeisintä vuotta keskusrikospoliisissa. Nuoren tutkijan ura KRP:ssä alkoi Jakomäki–Mikkeli-panttivankitutkinnalla ja jatkui 30 vuotta tutkinnanjohtajana sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja murharyhmän päällikkötehtävissä.

Göran Wennqvist (s. 1955) on alkuperältään helsinkiläinen mutta pitkään Porvoossa asunut ja eläköitynyt keskusrikospoliisin rikosylikomisario. Hänellä on takanaan 43 vuoden monipuolinen poliisiura ja tehtävät eri poliisiyksiköissä. Paikallispoliisin ja suojelupoliisin tehtävistä hän siirtyi KRP:n rikosteknisen laboratorion teknisen osaston päälliköksi ja sen jälkeen murharyhmän tutkinnanjohtajaksi.  Wennqvist erikoistui tekniseen tutkintaan ja uhrintunnistukseen sekä toimi 23 vuotta Suomen DVI-uhrintunnistusyksikön päällikkönä.