Työ teollisuuden toimintaympäristön parantamiseksi nytkähti hallituksessa käyntiin. Kemianteollisuus pitää lisäksi erittäin tärkeänä, että hallitus pyrkii julkisen talouden tasapainottamiseen ja lisäämään työn kannustavuutta.

Hallituksen asettama pitkän aikavälin tavoite 80 prosentin työllisyysasteesta edellyttää hallitukselta vahvoja toimia, joilla työmarkkinoita uudistetaan kunnianhimoisesti ja työllisyyttä vahvistetaan. Hallituksen toimet julkisen talouden tervehdyttämiseksi ovat oikeansuuntaisia. Myös niiden ajoitus on kohdallaan. Suurimmillaan sopeutustoimet ovat hallituskauden lopussa, jolloin taloustilanteen arvioidaan olevan parempi.

Sopeutustoimista huolimatta valtion budjettitalouden alijäämät ovat huimia, selkeästi yli 10 miljardia euroa vuodessa, eivätkä ensi vuonna yli kolmeen miljardiin nousevat korkokulut auta asiaa. Tiukat toimet ovat tarpeen. Työttömyys- ja sosiaaliturvaan hallitusohjelman perusteella kohdistettavat leikkaukset ovat osa taloutta sopeuttavaa kokonaisuutta. Suorien säästöjen ohella ne lisäävät veroeuroja, koska yhä useampi työllistyy kannustinloukkujen vähentyessä.

Kannustinloukkuja puretaan myös keventämällä työn verotusta. Tämä on tervetullutta. Myöskin se, että hyvästä työllisyystilanteesta johtuva työttömyysvakuutusmaksujen aleneminen madaltaa täysimääräisesti yritysten työvoimakustannuksia sekä lisää palkansaajien ostovoimaa, tukee työllisyyttä sekä kulutusta.

Kemianteollisuus kiittää hallituksen päätöstä nostaa Business Finlandin T&K-rahoituksen valtuutta 92 miljoonalla eurolla. Korotus olisi tosin voinut olla suurempikin, sillä korkeakouluille suunnattu rahoitus on kasvanut viimeisen vuosikymmenen, mutta yritysten TKI-rahoitus on vähentynyt. TKI-rahoituslakiin on kirjattu rahoituksen vipuvaikutus, jossa yritysten panos 4 prosenttia bkt:sta -tavoitteessa on kaksi kolmasosaa. Emme näe, että tämä tulee toteutumaan, jos rahoitusta ei ohjata kohteisiin, joissa TKI-yhteistyö on yritysvetoista.

Toimet luvituksen sujuvoittamiseksi ovat tervetulleita

Kemianteollisuus pitää hyvänä hallituksen toimia luvituksen sujuvoittamiseksi muun muassa sitovien määräaikojen osalta. Investointien saamiseksi Suomeen sekä niiden toteuttamiseksi on ehdottoman tärkeää, että luvituksesta ei muodostu pullonkaulaa. Suhtaudumme positiivisesti myös ajatukseen teollisuuspuistokohtaisesta kevennetystä luvituksesta, sillä se nopeuttaa luvittamista ja helpottaa päästöjen tarkastelua. Luvitukseen käytettävästä riittävästä resursoinnista tulee kuitenkin huolehtia – etenkin, kun samaan aikaan ollaan valmistelemassa suurta hallinnon uudistusta.

Kemianteollisuuden mielestä on positiivista, että elvytysrahoja uudelleen kohdennetaan myös teollisuuden investointien tarpeisiin. Puhtaan siirtymän investointeja tuetaan tällä hetkellä valtavasti keskeisissä kilpailijamaissa. On hyvä, että Suomessa on vielä käytössä vuonna 2024 RRF:stä rahoitusta. Sitä tulisi kuitenkin kohdentaa enemmän puhtaan siirtymän investointien tukemiseen. Lisäksi tarvitaan jatkolinjauksia riittävän investointitukitason säilyttämiseksi.

Kemianteollisuuden mielestä viime aikojen poukkoileviin linjauksiin taakanjakosektorin toimista tulee saada ennustettavuutta. Tarvitaan selkeä linja, joka takaa investointi- ja kasvunäkymät puhtaille liikenneratkaisuille sekä takaa Suomen kilpailukyvyn. Polttoaineiden verojen madaltaminen energiasisältöperusteisesti on tässä kohtaa oikea valinta. Näin säilytetään hiilidioksidisisältöön perustuvaa päästöohjausta, mutta samalla helpotetaan polttoaineisiin liittyvää kustannuspainetta.

Pitkäjänteisen ja investointimyönteisen politiikan tulisi olla yksi Suomen politiikan kulmakivistä. Pahimmillaan vastuuttomat linjaukset johtavat taakanjakosektorin tavoitteiden karkaamiseen, jonka seurauksena Suomi saattaisi joutua ostamaan päästövähennyksiä muualta ja tätä kautta tukemaan puhtaan siirtymän investointeja kilpailijamaissa.

Ylimääräinen panostus korkeakoulujen aloituspaikkoihin tulisi kohdistaa osaajatarvealoille

Kemianteollisuus kiittää hallitusta siitä, että koulutukseen halutaan edelleen vahvasti panostaa. Osaamistason nosto on teollisuudelle erittäin tärkeä asia, ja siksi kannatammekin lämpimästi pysyvää panostusta perusopetukseen; se on myös suora panostus perusosaamisen nostoon.

Ohjauksen vahva priorisointi toisella asteella on erittäin tärkeää. Sen tulisi kohdistua lukiokoulutuksen ohella myös ammatilliseen koulutukseen, jonka merkitys teollisuudelle tulee jatkossakin olemaan suuri. Ylimääräinen panostus korkeakoulujen aloituspaikkoihin tulisi kohdistaa osaajatarvealoille.