Hallituksen juuri kertoman päätöksen mukaan yksityislääkäri- ja hammaslääkärikäyntien Kela-korvaukset kasvavat ensi vuonna noin 100 miljoonalla eurolla. Lisäksi hallitus valmistelee hallitusohjelman mukaisesti uuden Kela-korvausmallin. Kela-korvauksiin vuoden alusta tehtävät korotukset ovat voimassa siihen saakka, kunnes uusi malli astuu voimaan. Kaikkiaan vaalikauden aikana hallitus panostaa 500 miljoonaa euroa hoitojonojen purkuun Kela-korvausten avulla. Luvut sisältävät vakuutettujen rahoitusosuuden. 

"Tämä on tärkeä päätös ja varmasti lisää monen mahdollisuuksia hakea apua terveyspalveluja tarjoavilta yrityksiltä. On tärkeää, että hoitoon pääsy nopeutuu", Hyvinvointiala HALI ry:n terveyspalvelujohtaja Hanna-Maija Kause sanoo. 

"Koska Kela-korvaukseen sisältyy edelleen huomattava asiakkaan omarahoitusosuus, Kela-korvattu käynti on julkiselle taloudelle edullinen tapa lyhentää jonoja ja siirtää painetta pois julkisten terveyskeskusten jonoista. Kela-korvausten korottaminen lisää myös tehokuutta, koska se kannustaa esimerkiksi yksityisiä ammatinharjoittajia lisäämään aikoja kysynnän kasvaessa", Kause jatkaa.  

HALI pitää tärkeänä, että myös uuden Kela-korvausmallin valmistelussa edetään nopeasti. Uusi Kela-korvausmalli on syytä valmistella huolella ja riittävän laajapohjaisesti, jotta sillä on tulevaisuutta yli vaalikausien. 

"Tavoitteena pitää olla kestävä ja oikeudenmukainen korvausmalli, joka helpottaa hoitoon pääsyä koko maassa ja on kustannustehokas julkiselle taloudelle", Kause pohtii. 

Lääkäri toimii samoin periaattein työnantajasta riippumatta 

Kause alleviivaa, että hoitoon pääsyn varmistaminen ja terveydenhuollon resurssien järkevä käyttö on koko yhteiskunnan yhteinen etu. Siksi on tärkeää, että hoitoketjut ovat sujuvia.  

"Esimerkiksi teho siitä, että ihmiset hakeutuvat oman rahan ja Kela-korvauksen voimin yksityisille palveluntuottajille, voi osittain kariutua, mikäli hyvinvointialueet linjaavat, että yksityisellä työskentelevien lääkäreiden lähetteitä julkiseen terveydenhuoltoon ei hyväksytä. Näin on jo tapahtunut joillain alueilla", Kause kertoo. 

Kause muistuttaa, että lääkärit tekevät työtään samalla ammattietiikalla ja lääkärinvalan velvoittamina työnantajasta riippumatta. 

"Ei ole järkevää vaatia tuplalääkäriresurssin käyttöä ohjaamalla jo lääkärille päässyt ihminen uudelleen hyvinvointialueen lääkärin jonoon. Terveydenhuollon kriisin ratkaisemisessa kaikilla toimijoilla on vastuunsa, eikä turhia vastakkainasetteluja pidä rakentaa – siihen meillä ei kansakuntana ole varaa", Kause sanoo.