Akava: Budjettiriihessä ei rakennettu riittävästi pohjaa osaamis- ja koulutustason nostolle

– Hallitusohjelmassa lisättiin korkeakoulujen aloituspaikkoja, mutta niihin ei kuitenkaan anneta tarpeeksi rahoitusta. Riittävät resurssit varmistavat koulutuksen laadun ja korkeakouluyhteisön hyvinvoinnin. Asia pitää korjata budjetin eduskuntakäsittelyn aikana, vaatii Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

– Opiskelijoiden toimeentulosta leikkaaminen heikentää heidän hyvinvointiaan. Meidän on huolehdittava, että opiskelijoiden toimeentulo riittää täysipäiväiseen opiskeluun jatkossakin. Opiskelijoiden jaksamisesta on pidettävä huolta, Löfgren jatkaa.

– Hallitus tavoittelee julkisen talouden tasapainottamista, jota pidämme Akavassakin pidemmällä aikajänteellä oikeana tavoitteena.  Katsomme kuitenkin, että talouskasvun hyytyessä erityisesti sosiaaliturvaan kohdistetut säästöt olisi pitänyt mitoittaa ja jaksottaa loivemmin. Hallitus olisi voinut vahvistaa yhteiskunnallista vakautta ja tasapainoa kertomalla budjettiriihessä, että se aikoo hakea työelämäratkaisuja yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, Löfgren painottaa.

Tutkimus- ja kehityspanostusten tueksi tarvitaan osaajia

Tutkimus- ja kehittämisrahoituslain mukaisesti valtion tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus nostetaan asteittain 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteen arvosta vuoteen 2030 mennessä. Valtiovallan sitoutuminen on edellytys sille, että yritykset tekevät oman osansa ja neljän prosentin bruttokansantuoteosuus voidaan saavuttaa. 

– Hallitus päätti lisärahoituksen kohdentamisesta vuodeksi 2024. Pidämme myönteisenä, että korkeakouluille kohdennetaan enemmän tutkimus- ja kehitysrahoitusta kuin valtiovarainministeriö oli esittänyt. Rahoitusta pitää suunnata tulevina vuosina myös korkeakoulujen perusrahoitukseen, sanoo Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

Aikuiskoulutustuki tärkeä osaamisen kehittämiselle ja työllistymiselle

– Olemme Akavassa hyvin pettyneitä aikuiskoulutustuen lakkauttamispäätökseen. Se romuttaa mahdollisuuksia oppia työelämässä uutta, vaikka osaamisen kehittämistä tarvittaisiin yhä enemmän. Aikuiskoulutustuen tilalle pitää saada nopeasti jatkuvaa oppimista edistävä ja osaajapulaa korjaava tukimuoto. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettamassa kolmikantaista työryhmää, jossa valmistellaan ehdotuksia jatkuvan oppimisen tukemisen keinoiksi. Uudessa mallissa myös työnantajien pitää osallistua ammattitaitoa edistävän koulutuksen rahoitukseen ja mahdollistaa ajankäyttö oppimiseen, Löfgren jatkaa. 

Työttömyysvakuutusmaksut on tarkoitettu työttömyysturvan rahoittamiseen

Työllisyysrahasto on esittänyt työttömyysvakuutusmaksujen tuntuvaa alennusta ensi vuodelle. Alennusvara perustuu arvioon työttömyydestä ja työllisyydestä sekä hallitusohjelman työttömyysturvalinjauksiin. 

– Työttömyysvakuutusmaksuja kerätään huolellisten työttömyys- ja työllisyysarvioiden sekä työttömyysturvalainsäädännön perusteella. Budjettiriihen päätökset hyödyntää valtiontalouden vahvistamiseen osa työttömyysvakuutusmaksujen alentamisesta on väärä suunta. Näin ei edistetä kotitalouksien kolhiintunutta ostovoimaa, Löfgren huomauttaa.

– Yksityisesti rahoitettua sosiaalivakuutusta ei pitäisi käyttää julkisen talouden tarpeisiin. Myös työeläkejärjestelmän kestävyyttä on arvioitava työeläkkeiden turvaamisen kannalta eikä julkisen talouden pelinappulana, Löfgren painottaa.

Ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistukset tehtävä täysimääräisinä

– Kotitalouksien ostovoiman turvaaminen olisi erityisen tärkeää tässä ajassa. On hyvä, että ansiotulojen verotusta kevennetään ja verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta haittojen ja kulutuksen verotukseen, Sorjonen sanoo. 

– Ansiotuloverotukseen tehdään jälleen tarkistus valtiovarainministeriön ennustaman ansiotaso- tai kuluttajahintaindeksin muutoksen perusteella. Tämän lisäksi tarvitsemme mallin, jonka avulla varmistetaan, että ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistukset vastaavat toteutuneita ansiotason ja kuluttajahintojen muutoksia paremmin, Sorjonen jatkaa.