Korkeakoulujen aloituspaikkarahat annettava ammattikorkeakouluille
Hallitus pitää ammattikorkeakoulut juuri ja juuri pinnan yläpuolella. Suurin pettymys on hallituksen korkeakouluja kohtaan osoittama epäluottamus TKI-rahoituksessa. Juuri korkeakouluissa yhdistyvät tutkimus, koulutus ja tiedon kumulatiivinen luonne. Nyt pelkona on, että rahoitus pirstaloituu pääosin kymmenille tuhansille yrityksille ja panosten vaikuttavuus heikkenee.
Hallitus pitää ammattikorkeakoulut juuri ja juuri pinnan yläpuolella. Suurin pettymys on hallituksen korkeakouluja kohtaan osoittama epäluottamus TKI-rahoituksessa. Juuri korkeakouluissa yhdistyvät tutkimus, koulutus ja tiedon kumulatiivinen luonne. Nyt pelkona on, että rahoitus pirstoituu pääosin kymmenille tuhansille yrityksille ja panosten vaikuttavuus heikkenee.
Rahoitus korkeakoulujen aloituspaikkoihin on valopilkku, mutta ei vie Suomea vielä koulutustason noston tielle. Myöskään mittakaavaa ei tule unohtaa. Ensi vuodelle suunnattu 11,7 miljoonaa ei kata edes ammattikorkeakouluihin kohdistuvaa vuosittaista leikkausta.
- Aloituspaikkoihin suunnatut lisärahat on nyt suunnattava täysimääräisesti ammattikorkeakouluille. Se on perusteltua paitsi sinne kohdistuneiden leikkausten vuoksi, myös siksi, että työmarkkinoiden kysyntä kohdistuu juuri niiden tutkintojen tuottamaan osaamiseen, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.
Ilman sosionomeja ja muita sote-alan ammattilaisia ei myöskään ratkaista varhaiskasvatuksen eikä koko sote-alan kammottavaa työvoimapulaa. Ammattikorkeakoulujen ja sieltä valmistuneiden TKI-osaamista tarvitaan ennen kaikkea myös sote-sektorin työn kehittämiseen.
Tohtorikoulutuksen kehittäminen edellyttää nyt uutta otetta
On todella hienoa, että hallitus on nähnyt ammattikorkeakoulujen välttämättömän roolin yritysten ja muun työelämäläheisen soveltavan tutkimuksen uudistamisessa. Tähän haasteeseen ammattikorkeakoulut tarttuvat innolla.
Loistava avaus onkin uusi Business Finlandin rahoitusmekanismi, jolla tuettaisiin erityisesti ammattikorkeakoulujen ja yritysten tutkimusyhteistyötä. Siihen on varattava riittävä rahoitus ja rahoitusehtojen on tuettava aidosti yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä tehtävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
- Ammattikorkeakouluja tarvitaan myös tohtorikoulutuksen uudistamisessa. Koulutus on jäänyt kehittämistavoitteista jo parikymmentä vuotta ja nyt on aika ottaa eurooppalaisen mallin mukaisesti uudet keinot – eli ammattikorkeakoulut - käyttöön, sanoo Arene ry:n puheenjohtaja Mervi Vidgrén.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ida MielityinenToiminnajohtajaAmmattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Puh:0505940731ida.mielityinen@arene.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Hallitus tekee kohtalokkaat leikkaukset ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen - T&K-lisäeurot lohduttavat vain vähän24.4.2025 08:02:03 EEST | Tiedote
Kehysriihen päätös leikkaa korkeakoulujen koulutustehtävän perusrahoitusta. Leikkaukset on kohdennettava perusrahoitusten suhteessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. Hallitus kohdentaa viimein perusrahoitusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan myös ammattikorkeakouluille. Rahoitus toteutuu kuitenkin paljon toivottua pienempänä.
Lisäleikkaukset ammattikorkeakouluista olisivat täysin kohtalokkaita koulutuksen laadulle26.3.2025 10:59:23 EET | Tiedote
Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta leikattiin heti hallituskauden alussa merkittävästi. Ammattikorkeakoulujen tilanne on erityisen tukala, sillä niiden rahoitusta on leikattu rajusti jo aiemmin. Reaalinen perusrahoitus on laskenut vuodesta 2011 yli 200 miljoonalla eurolla ja samaan aikaan tutkintotavoitteet ovat lähes kaksinkertaistuneet.
Laaja joukko järjestöjä: Suomen talouden kasvu vaatii lisää korkeakoulutettuja osaajia28.2.2025 12:03:43 EET | Tiedote
Hallituksen puoliväliriihessä on kova paine löytää toimia talouskasvun vahvistamiseksi Suomelle. Järjestöt toteavat yhteiskannanotossaan, että koulutustason nosto on yksi ilmiselvä keino kasvun vauhdittamiseksi, jota tulisi pikaisesti hyödyntää. Järjestöt vaativat, että koulutus- ja osaamistason nostamiseksi muodostetaan hallituskaudet ylittävä, pitkäjänteinen suunnitelma, jolla sitoudutaan vahvistamaan pysyvästi koulutuksen rahoitusta ja resursseja.
Suomen talouskasvu ja tuottavuus pysähtyvät ilman lisäpanostuk-sia korkeakoulutukseen – ammattikorkeakouluilla on erityinen rooli Suomen osaamistason nostajana14.2.2025 09:51:55 EET | Tiedote
Suomi tarvitsee nopeita toimia kasvun ja tuottavuuden parantamiseksi. Panostukset osaamispääomaan lisäävät tutkitusti kasvua, työllisyyttä ja tuottavuutta. Ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteita nostetiin 20 prosenttia vuosille 2025–2028 vaikka samaan aikaan rahoitusta on leikattu. Puoliväliriihessä tulee vahvistaa ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta. Tämä edistää myös yksityisen sektorin kasvumahdollisuuksia. T&K-rahoitusta tulee kanavoida suoraan ammattikorkeakouluille parlamentaarisen vahvan tahdon mukaisesti. Pelkkä hankerahoitus ei mahdollista ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan kehittämistä ja uusien yritysten tukemista tutkimuksessa, kehittämisessä ja kasvussa. Kasvu ja hyvinvointi syntyvät vain korkealla osaamisella. Sitä tuotetaan kustannustehokkaimmin korkeakouluissa tutkimuksella ja koulutuksella.
Järjestöt: Pysyvän oleskeluluvan muutosten koskettava myös AMK-tutkinnon suorittaneita6.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet kansainväliset osaajat jäämässä eriarvioiseen asemaan ulkomaalaislain uudistuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme