EK budjettiriihestä: Hallituksen suunta oikea, julkisen talouden tilanne huolestuttava
Hallitus pitää kiinni talouslinjastaan ja tavoitteestaan katkaista velkaantuminen. Samalla vahvistetaan ostovoimaa ja panostetaan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Toimet ovat välttämättömiä, jotta Suomi saadaan nostettua takaisin kestävän julkisen talouden tielle.
“Valtiovarainministeriön päivittynyt ennuste on huolestuttava ja julkisen talouden tervehdyttäminen vie aikaa. Tehdyistä päätöksistä ei ole varaa lipsua, eikä hallitus niin budjettiriihessä tehnyt”, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
Sopeutustoimien lisäksi on välttämätöntä myös panostaa uuteen kasvuun. Hallituksen budjettiesityksessä liikenteen rahoitukseen varataan yhteensä 597 miljoonaa euroa, josta korjausvelan purkamiseen osoitetaan 250 miljoonan euron määräraha vuodelle 2024. Rakennusalaa tuetaan paketilla, jonka kokoa voi luonnehtia maltilliseksi.
”Tärkeää on löytää nopeasti vaikuttavia toimia ja toisaalta vauhdittaa hallitusohjelmassa sovitun liikenne- ja infrapaketin toimeenpanoa. Samoin luvituksen sujuvoittamisessa on edettävä nopeasti, jotta esimerkiksi mittavat vihreän siirtymän investoinnit eivät pysähdy luvituksen hitauteen ja valituskierteisiin”, Häkämies muistuttaa.
Valinta panostaa tutkimus- ja kehitystoimintaan myös taloudellisesti haastavina aikoina on oikea. TKI-toiminnan julkinen rahoitus kasvaa budjettiesityksessä noin 280 miljoonaa euroa vuonna 2024. Tavoitteena on saavuttaa TKI-investointien 4 prosentin osuus BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Tästä rahasta kaksi kolmasosaa olisi yritysten panostuksia ja loppu julkista rahaa.
”Tärkeää on lisärahoituksen suuntaaminen tuloksia tuottavalla tavalla. Budjettiriihen päätökset ovat oikean suuntaisia, kun panostuksia suunnataan yritysvetoiseen TKI-toimintaan sekä yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyöhön. Yritykset ovat sitoutuneet tekemään osansa, kunhan julkiset panostukset palvelevat yhdessä asetettuja tavoitteita”, Häkämies sanoo.
Häkämies jakaa hallitukselle moitteita päätöksestä verottaa työttömyysvakuutusmaksun keventämisvaraa pois palkansaajilta sekä suunnitelmista nostaa 10 prosentin arvonlisäverokantaa 14 prosenttiin vuonna 2025.
”Työttömyysvakuutusmaksuina kerätyt varat ovat yritysten ja työntekijöiden rahoja, eikä niitä pidä käyttää budjettitalouden aukkojen paikkaamiseen. Vaikka kevennysvaraa nyt siirretään valtion kassaan, palkkaverotus kuitenkin kevenee ja kotitalouksien ostovoima vahvistuu, mikä vaikuttaa positiivisesti työllistymisen kannustimiin ja ostovoimaan”, Häkämies sanoo.
”Suunniteltu arvonlisäveron korotus toimii kuitenkin suoraan tätä tavoitetta vastaan. Se myös iskee aloihin, jotka kärsivät jo pahoin koronasta, kuten matkailu- ja tapahtuma-alaan. On hyvä, että korotusta ei päätetty vielä vuodelle 2024, mutta parempi olisi ollut luopua siitä jo tässä vaiheessa kokonaan.”
Lisätiedot
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen haastattelupyynnöt: EK:n viestintäjohtaja Nora Elers, 050 574 6977, nora.elers@ek.fi
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EU:n suurin kauppasopimus ratkeamassa – QA-vastaukset Mercosur-diilistä16.12.2025 14:10:06 EET | Tiedote
EU:n historian suurimmassa kauppasopimuksessa on tällä viikolla ratkaisun hetket. Euroopan ulottuvilla on kansainvälisen kaupan läpimurto, jos yli 25 vuotta valmisteltu Mercosur-sopimus saa pian viimeisen sinettinsä. Sopimus avaisi Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn suojatut jättimarkkinat eurooppalaisille yrityksille – 90 prosenttia Mercosur-alueen tulleista alenisi nollaan. Geotalouden epävarmuuksien keskellä Mercosur-kumppanuus olisi Euroopalle myös iso strateginen voitto. Varsinaiset kauppaneuvottelut saatiin maaliin EU:n ja Mercosurin välillä jo vuosi sitten joulukuussa 2024, mutta nyt tarvitaan vielä EU-jäsenmaiden määräenemmistön ja Euroopan parlamentin hyväksyntä. Jäsenmaiden päätöstä odotetaan tällä viikolla. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin on määrä matkustaa jo 20.12. Brasiliaan sopimuksen allekirjoitustapahtumaan. EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma kokosi vastaukset Mercosur-sopimuksen keskeisiin kysymyksiin: QA-vastaukset Mercosur-k
Eastern Flank -kokous on erinomainen osoitus Suomen EU-aloitteellisuudesta15.12.2025 12:32:43 EET | Tiedote
Tiistaina Helsingissä pidettävä Eastern Flank Summit kertoo Suomen määrätietoisesta vaikuttamisesta, jolla EU:ssa on saatu huomiota Venäjän rajamaiden keskeiselle roolille ja vauhditettu tekoja turvallisuuden vahvistamiseksi. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan on erinomaista, että Suomi on aktiivinen EU:n itäisten reunavaltioiden yhteistyössä ja että Helsinkiin saadaan pääministeri Petteri Orpon johdolla keskeisten EU-maiden johtoa: ”Suomen itäraja on Euroopan itäraja, jolla turvataan koko EU:n ulkorajaa. Tämä tärkeä viesti on saatu Brysselissä läpi EU:n korkeinta johtoa myöten. Vaikuttamista vahvistaa entisestään se, että Suomi on ottanut johtajuutta koko itäisten EU-maiden yhteistyössä.” Suomalaisten peräänkuuluttamat turvallisuusnäkökohdat ja Venäjän rajavaltioiden tarpeet heijastuvat monella tapaa sekä komission ehdotuksessa monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFF) että esimerkiksi kriittisiä liikenneväyliä vahvistavassa Military Mobility -hankkeessa. Ajat ovat poikkeuksell
Eduskunnalta tärkeä päätös esiselvittää Helsinki–Tukholma-liikenneyhteyttä11.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
EK:n mielestä on erinomaista, että eduskunta teettää selvityksen Tukholma-suuntaa koskevasta uudesta kiinteästä liikenneyhteydestä. Kansallinen esiselvitys avaa mahdollisuuksia myös siihen, että Suomi pystyy myöhemmin hakemaan hankkeen jatkoselvityksille EU-rahoitusta. Eduskunta on päättänyt rahoittaa Väyläviraston tekemän selvityksen siitä, kuinka Suomen yhteys muihin pohjoisiin pääkaupunkeihin Tukholmaan ja edelleen Kööpenhaminaan voitaisiin tulevaisuudessa turvata uudella kiinteällä yhteydellä, osana EU:n ydinverkkokäytävää. Selvityksen tekeminen on tervetullut ja perusteltu askel, sanoo toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”EK peräänkuulutti jo viime keväänä Itämerta koskevien vaihtoehtoisten silta/tunneliyhteyksien selvittämistä. Uusi kiinteä länsiyhteys hyödyttäisi rinnakkain sekä liikennettä, matkailua ja taloutta että turvallisuutta ja huoltovarmuutta.” ”Kyseessä on vuosikymmenten päähän tähyävä visiointi, mutta sitä ovat olleet aikanaan myös Tanskan ja Saksan välinen Fehrmarnbeltin
Investointien lupareformi maaliin – vauhtia luvitukseen, kasvua talouteen10.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Suomi on tarttunut konkreettiseen kasvukeinoon, kun yritysten investointihankkeiden lupakäsittely siirtyy uuteen aikaan 1.1.2026. Eniten odotettu uudistus on keskitetty yhden luukun palvelu ympäristöä koskevissa luvissa. Suomen ulottuvilla olevan investointiaallon etenemistä vauhdittaa myös tuulivoiman etäisyyssäännöistä saatu sopu. Investointiluvituksen sujuvoittaminen on ollut hallitusohjelman kärkihankkeita ja EK:n pitkäaikainen tavoite. Nyt se on etenemässä keskeisiltä osiltaan maaliin: valtion myöntämien ympäristöä koskevien lupien käsittely keskitetään uuteen valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon 1.1. 2026. Kyse on ennen kaikkea talouskasvusta, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. ”Lupareformin myötä Suomella on aito mahdollisuus siihen, että kasvua jarruttanut investointilukko lähtee aukeamaan. Sujuvasta lupakäsittelystä saadaan Suomen investointiympäristön kilpailuvaltti, kunhan toimeenpanovaiheessa onnistutaan.” ”Suurimmat odotukset liittyvät yhden luukun palvel
Yrityskysely: Pk-yritykset ennakoivat kasvua ensi vuodelle2.12.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pk-yrityksissä ennustetaan kysynnän ja ulkomaankaupan kasvua ensi vuodelle. Myös työllisyyden odotetaan lievästi kohentuvan. Etenkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat plusmerkkisiä, mikä voi vetää myös niiden alihankintaketjuja kasvuun, ilmenee EK:n Pk-Pulssi-kyselystä. Kuluva vuosi on ollut pk-sektorin työnantajille edelleen vaikea niin kysynnän, investointien kuin viennin näkökulmasta. Nyt tilanteen heikentyminen näyttäisi kuitenkin pysähtyneen, arvioi Pk-Pulssin tuloksia EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen: ”Joka osa-alueella näkyy nyt vähintään varovaista elpymistä, investointeja lukuun ottamatta. Varsinkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat selvästi plusmerkkisiä ja nämä sektorit voivat parhaimmillaan vetää laajojakin alihankintaketjuja mukanaan kasvuun.” Tilanne on kuitenkin herkkä. Siksi on huolehdittava siitä, ettei elinkeinopolitiikan sääntelystä tai rahoituksesta tule negatiivisia signaaleja pk-sektorin kasvuaikomuksiin, Huovinen muistut
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme