Tutkimus: vangeilla on Suomessa useita samanaikaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, kuten päihdehäiriöitä, infektiotauteja ja yksinäisyyttä
21.9.2023 10:00:00 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Vangeille on Suomessa kasaantunut muuta väestöä enemmän monia samanaikaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Heillä on pitkäaikaisia sairauksia enemmän kuin koko väestöllä, ja päihdeongelmat ovat vankien keskuudessa hyvin yleisiä. Päihteiden käytöstä on yhdeksälle vangille kymmenestä tullut jossain vaiheessa elämää ongelmallista ja monella edennyt riippuvuudeksi. Noin neljännes vangeista on sosiaali- ja terveyspalveluiden suurkäyttäjiä myös vankilan ulkopuolella.
Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Rikosseuraamuslaitoksen ja Vankiterveydenhuollon yksikön tuoreesta tutkimuksesta.
Tuore tutkimus kuvaa vankien terveyttä ja hyvinvointia aiempaa kattavammin
Tutkimus käsittelee vankien terveyttä ja hyvinvointia monipuolisesti eri näkökulmista: käsiteltäviä aiheita ovat muiden muassa vankien psykoottiset häiriöt, yksinäisyyden kokemukset, infektiotaudit, tupakointi ja sosiaalinen osallisuus.
Laajassa tutkimusaineistossa on terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tietoja lähes joka neljänneltä vankeuttaan suorittavalta.
”Nämä tutkimustulokset ovat paras tämänhetkinen käsityksemme vankien terveydestä ja hyvinvoinnista. Ne auttavat osaltaan ymmärtämään, mihin Rikosseuraamuslaitoksen on panostettava ja millaisia palvelujatkumoita tarvitaan. Tutkimustulokset korostavat Rikosseuraamuslaitoksen, Vankiterveydenhuollon ja hyvinvointialueiden välisen yhteistyön merkitystä”, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Anna Arola-Järvi.
”Vankien terveyttä ja hyvinvointia Suomessa ei ole aiemmin tutkittu näin kattavasti. Vangit eivät yleensä näy perinteisissä väestötutkimuksissa. Tutkimuksessamme ei keskitytä ainoastaan vankila-aikaiseen terveydentilaan – se olisi riittämätön tavoite –, vaan etsitään myös keinoja tunnistaa hoidon tarpeita ennen vankeutta ja vahvistaa hoidon ja palvelujen jatkuvuutta vankila-ajan jälkeen”, kertoo tutkimusjohtaja Mika Rautanen THL:stä.
Tutkimuksessa on hyödynnetty väestötutkimuksissa yleisesti käytettyjä terveys- ja hyvinvointimittareita, jotta tuloksia voi vertailla myös muihin väestötutkimuksiin. Terveys- ja hyvinvointitiedon lisäksi tutkimus tarjoaa tutkitun tiedon pohjalta suosituksia ja ehdotuksia jatkotoimiksi.
Vankien terveyttä ja hyvinvointia on tutkittu viimeksi vuosina 2005–2010.
Huumeiden käyttö on lisääntynyt erityisesti nuorilla vangeilla
Vanhemmilla vangeilla päihdeongelmat liittyvät erityisesti alkoholiin, kun nuoremmilla yleisimpiä ovat huumeongelmat. Vangeista joka toinen kertoi käyttäneensä amfetamiinia vankilakautta edeltäneen vuoden aikana.
Myös kokaiinin käyttö on yleistynyt. Huumeita käytetään usein pistämällä ja jakamalla yhteisiä välineitä, joten monella on tarttuva C-hepatiitti.
Päihdekäytön joskus laukaisema psykoosi todettiin joka kolmannella vangilla. Kahdeksan prosenttia vangeista on sairastunut elämänsä aikana varsinaiseen psykoosisairauteen.
Yhä harvempi kokee olevansa työkykyinen
Lähes yhdeksän naista ja kahdeksan miestä kymmenestä on tullut vankilaan työelämän ulkopuolelta. Vangeista noin 60 prosenttia arvioi itsensä työkykyiseksi, kun 15 vuotta aiemmin niin arvioi noin 80 prosenttia. Vankien alentuneeseen työkykyyn vaikuttavat tutkimuksen perusteella liittyvän ainakin ADHD-piirteet, psykoosisairaus, huono suun terveys, matala resilienssi, heikot kielelliset taidot, yksinäisyys ja osallisuuden kokemuksen puute.
”Tutkimushoitajan tekemän arvion mukaan joka kolmannen vangin alentunut työkyky olisi palautettavissa kuntoutuksen avulla. Vankeusaika antaa hyvän ajanjakson työelämän ulkopuolella olleiden henkilöiden toiminnallisen työkyvyn havainnointiin ja työllistymisen esteiden arviointiin”, Rautanen toteaa.
Useat vangit ovat kokeneet väkivaltaa
Vangit ovat kokeneet monenlaista väkivaltaa elämänsä aikana. Fyysistä väkivaltaa ovat kokeneet lähes kaikki, ja taloudellisen väkivallan uhreja oli kolmasosa tutkituista. Joka neljäs vanki raportoi kokevansa traumaoireita.
Lukuisista riskeistä ja ongelmista huolimatta vangit ovat usein varovaisen realistisia ja optimistisia tulevan suhteen. Useat toivovat tulevaisuutta ilman päihteitä ja väkivaltaa eivätkä usko juuttuvansa vankilakierteeseen.
Syrjäytymisen ja rikollisuuden ehkäisy lisää yhteiskunnan turvallisuutta
Vankeusaikana on mahdollista tavoittaa ne palveluiden suurkuluttajat, joita ei kyetä auttamaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vankien motivaatio hoitaa terveyttään on tutkimuksen perusteella korkea: asteikolla nollasta kymmeneen yhdeksän.
”Vankiloiden monipuolisille palveluille on ehdottomasti tarvetta. Asunto vapautuvalle vangille, työkykyselvitys ja työkokeilu, C-hepatiitin häätö ja vertaisia auttamaan yksinäisyyden kanssa, niin päihdehäiriöstäkin toipuminen on todennäköisempää. Kun ongelmia on paljon, yhdessäkin asiassa onnistuminen voi riittää ja tuoda korjaavan kokemuksen, joka pitää yllä motivaatiota hoitaa omaa terveyttä myös vapautumisen jälkeen” sanoo Rautanen.
”Tämä yhtälö luo hyvän mahdollisuuden säästää tulevaisuuden sote-kustannuksissa, jos palveluiden suurkulutus saadaan muutettua kohtuukäytöksi”, Rautanen jatkaa.
Vankiloiden palveluiden kehittämisen lisäksi syrjäytymisen ja rikollisuuden ehkäisy jo ennalta on äärimmäisen tärkeää.
”Vankilan palveluiden lisäksi kaikki yhteiskunnan ennaltaehkäisevä apu esimerkiksi neuvoloihin ja kouluihin ADHD- ja käytösongelmien kanssa painivien perheiden tueksi on tarpeen. Syrjäytymisen ja rikollisuuden ennaltaehkäisy lisää parhaimmillaan koko yhteiskuntamme hyvinvointia ja turvallisuutta”, Rautanen summaa.
Lisätiedot
Mika Rautanen
Tutkimuksen johtaja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / Vankiterveydenhuolto
etunimi.sukunimi@vth.fi
029 5245 766
Jussi Korkeamäki
Johtaja
Vankiterveydenhuolto
etunimi.sukunimi@vth.fi
0295245723
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL on valmis ottamaan vastuun suomalaisen terveystietoalueen tieto- ja lupatoiminnon toteuttamisesta10.2.2026 10:00:05 EET | Tiedote
THL on valmis ottamaan vastuulleen terveystiedon hyödyntämiseen keskittyvän uuden kansallisen tieto- ja lupatoiminnon toteuttamisen. Sitran tänään julkaisemassa selvityksessä ehdotetaan, että Suomeen muodostetaan kansallinen terveystietoalue. Se kokoaisi yhteen terveystiedon infrastruktuurin, luvituksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan. Taustalla ovat tekoälyn tuomat mahdollisuudet datan hyödyntämiseen.
THL lanseeraa uudet rahapelaamisen riskirajat ja rahapelitestin – pelaajan luottorivi auttaa pelaamisen hallinnassa4.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut uudet rahapelaamisen riskirajat sekä testin, jonka avulla voi testata oman suhteensa rahapelaamiseen. Suomessa asuvien suhde rahapelaamiseen kiteytyy jatkossa luottoriviin 2-4-2, joka kuvastaa rahapelaamisen riskirajoja. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä päivänä kuukaudessa sekä välttää pelaamasta toistuvasti enempää kuin kahta eri pelityyppiä.
THL viikolla 6/202629.1.2026 15:12:02 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 4.2.2026 THL julkaisee uudet rahapelaamisen riskirajat sekä niiden pohjalta laaditun rahapelitestin. Toimitukset voivat halutessaan laatia myös oman yksinkertaisen laskurin riskirajojen pohjalta. Rahapelijärjestelmä muuttuu merkittävästi ensi vuonna. 2-4-2 on muistisääntö, joka auttaa jokaista selvittämään oman suhteensa rahapelaamiseen. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä pä
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation ökade något jämfört med föregående år – det nationella vaccinationsprogrammet utvidgas till nya riskområden29.1.2026 00:30:00 EET | Pressmeddelande
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation var under den senaste uppföljningsperioden högre än under tidigare år i Finland. Flest fall konstaterades i kustområden och i skärgården. Institutet för hälsa och välfärd (THL) har fastställt nya riskområden som omfattas av det nationella vaccinationsprogrammet, där grundserien av vaccinationer mot fästingburen hjärninflammation ges avgiftsfritt.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta – kansallinen rokotusohjelma laajenee uusille riskialueille29.1.2026 00:30:00 EET | Tiedote
Puutiaisaivotulehdustapauksia esiintyi viime seurantakaudella enemmän kuin aikaisempina vuosina Suomessa. Tapauksia todettiin eniten rannikkoalueilla ja saaristossa. THL on määritellyt uusia kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia riskialueita, joilla puutiaisaivotulehdusrokotteen perussarjan saa maksutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme