Ulkonäöllä on väliä – komea pankinjohtaja voi tienata miljoonan enemmän kuin muut

Tämä selviää äskettäin Journal of Economics and Business -lehdessä julkaistusta Vaasan yliopiston ja Hankenin tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin toimitusjohtajien kasvonpiirteiden viehättävyyden ja palkitsemisen välistä yhteyttä pankkialalla.

– Keskimääräistä hyvännäköisempien pankinjohtajien vuotuinen kokonaispalkkio on noin 24 prosenttia korkeampi kuin heidän vähemmän hyvännäköisillä kollegoillaan, kertoo Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Sami Vähämaa.

Tutkimushankkeeseen ovat Vähämaan lisäksi osallistuneet laskentatoimen apulaisprofessori Mikko Ranta ja projektitutkija Shaker Ahmed Vaasan yliopistosta sekä Hankenin rahoituksen apulaisprofessori Emilia Vähämaa.

Kauneudesta on hyötyä pankkialallakin

Vähämaa kumppaneineen puhuu tutkimuksessa kauneuspreemiosta eli lisästä, joka työntekijöille maksetaan miellyttävän ulkonäön perusteella. Kun verrataan samassa ammatissa ja asemassa olevia ihmisiä, on havaittu, että hyvännäköisille työntekijöille maksetaan keskimäärin enemmän.

Tutkimusaineistoon kuului 167 yhdysvaltalaista pankkia ja 272 yksittäistä toimitusjohtajaa. Tutkijat hyödynsivät koneoppimista arvioidakseen pankkien toimitusjohtajien kasvojen ulkonäköä mahdollisimman objektiivisesti. Mikko Ranta rakensi tutkimusta varten koneoppimismallin, joka arvioi pankinjohtajan ulkonäköä asteikolla yhdestä viiteen.

Koneoppimismallin tuottama viehättävyyspisteytys perustui ihmisten subjektiiviseen käsitykseen kauniista ulkonäöstä. Koneoppimismallia varten rakennettiin harjoitusaineisto. Se koostui isosta määrä kasvokuvia ja niihin liitetyistä suuren ihmisjoukon tuottamista subjektiivisista arvioista kuvassa esiintyvän henkilön ulkonäöstä.

– Yhdysvaltalaiset pankinjohtajat ovat hyvin homogeeninen joukko ihmisiä, noin 50–60-vuotiaita valkoisia miehiä. Kokeilimme koneoppimismalliamme tätä ikäryhmää edustavan ja yleisesti hyvännäköisenä pidetyn näyttelijä George Clooneyn kuvilla, joille malli antoi 4,2-4,5 pistettä kuvasta riippuen. Pankinjohtajien kasvonpiirteiden keskimääräinen viehättävyyspisteytys puolestaan oli 2,7, Vähämaa kertoo.

Tutkimuksessa havaittiin, ettei kauneuspreemiota pankinjohtajien palkitsemisessa voi selittää demografisilla ominaisuuksilla, kuten iällä, sukupuolella tai etnisellä taustalla. Kauneuspreemio eli lisä, joka työntekijöille maksetaan miellyttävän ulkonäön perusteella, on siis olemassa myös korkeapalkkaisten toimitusjohtajien työmarkkinoilla.

– Hyvästä ulkonäöstä on hyötyä pankinjohtajille. Tutkimustuloksemme osoittavat, että ulkonäöllä on merkittävä positiivinen vaikutus pankkien toimitusjohtajien kokonaispalkkioon ja erityisesti johtajien harkinnanvaraiseen suoritusperusteiseen palkitsemiseen.

Lisätietoja:

Professori Sami Vähämaa, p. 029 449 8455, sami.vahamaa@uwasa.fi

Shaker Ahmed, Mikko Ranta, Emilia Vähämaa, Sami Vähämaa (2023) Facial attractiveness and CEO compensation: Evidence from the banking industry, Journal of Economics and Business, Volume 123, 2023  https://doi.org/10.1016/j.jeconbus.2022.106095