Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kouluterveyskysely 2023: lapsia ja nuoria kuormittavat monet tekijät – selkeät arkirutiinit ja ajoissa saatu apu on tärkeää

Jaa

Kouluterveyskyselyn tuoreiden tulosten mukaan suuri osa lapsista ja nuorista voi hyvin, on tyytyväinen elämäänsä ja arkirytmi on kunnossa. Mutta osan hyvinvointia kuormittavat monet erilaiset tekijät, kuten sairastelu, ahdistuneisuus, kiusaaminen tai sosiaalisten tilanteiden pelko, joiden taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä. Tilanteen korjaaminen vaatii toimia sekä kouluyhteisöltä että opiskeluhuoltopalveluilta.

Kouluterveyskyselyn tuoreiden tulosten mukaan suuri osa lapsista ja nuorista voi hyvin, on tyytyväinen elämäänsä ja arkirytmi on kunnossa. Mutta osan hyvinvointia kuormittavat monet erilaiset tekijät, kuten sairastelu, ahdistuneisuus, kiusaaminen tai sosiaalisten tilanteiden pelko, joiden taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä. Tilanteen korjaaminen vaatii toimia sekä kouluyhteisöltä että opiskeluhuoltopalveluilta.

Koulussa jaksamista tukevat arkirutiinit, kuten liikunta, ravinto ja uni, sekä kokemus siitä, että koulussa ei kiusata ja on muutenkin turvallinen olo, painottaa Kouluterveyskyselyn kehittämispäällikkö Jenni Helenius Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL). ”Kouluhyvinvointia vahvistava toimintakulttuuri ei synny itsestään. Se edellyttää selkeitä käytäntöjä, kuinka lasta tai nuorta tuetaan vaikeissa tilanteissa, ja se edellyttää oppilaan kuuntelemista hänet aidosti kohdaten.”

Kouluterveyskyselyn mukaan oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien oppilaiden osuus on kasvanut Kouluterveyskyselyissä vuodesta 2015 alkaen, erityisesti tytöillä. Viime keväänä perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista noin joka neljäs (25–29 %) koki oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tytöt (31–40 %) kokivat oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi poikia (16–20 %) merkittävästi yleisemmin.

Koettu terveydentila on kansainvälisesti väestötutkimuksissa yleisesti käytetty terveydentilan indikaattori. Sen antama pitkän ajan informaatio on syytä ottaa huomioon opiskeluhuoltopalvelujen ja oppilaitosten toimintaa kehitettäessä, korostaa THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.

Sairauspoissaolot lisääntyivät – monipaikkakipu haittaa opiskelua

Oppilaiden ilmoittamat sairauspoissaolojen määrät kasvoivat merkittävästi viime kevään kyselyssä. Vähintään kerran kuukaudessa sairauden vuoksi poissa koulusta kertoi olleensa useampi kuin joka kolmas 8. ja 9. luokan oppilaista (38 %), kun vuosina 2017 ja 2019 säännöllisiä sairauspoissaoloja ilmoitti vain joka neljäs (24–25 %).

Poissaolojen lisääntymistä saattaa selittää THL:n infektiotautien erikoislääkärin Tuula Hannila-Handelbergin mukaan koronaepidemian aikana opittu varovaisuus ja ohje jäädä kotiin lievienkin hengitystieinfektion oireiden vuoksi.

Monipaikkakipu, eli kivun tunteminen toistuvasti useassa eri kehon osassa, kertoo oppilaiden hyvinvoinnin haasteista ja vaikuttaa heidän koulutyöhönsä. Tutkimusten mukaan lasten monipaikkakipu on yleistynyt 1990-luvulta lähtien. Nyt sitä kysyttiin Kouluterveyskyselyssä ensimmäistä kertaa.

Monipaikkakipua koki lähes päivittäin 13 prosenttia perusopetuksen 8. ja 9. luokkien tytöistä ja pojista noin 6 prosenttia. Perusopetuksen 4. ja 5. luokalla monipaikkakipua koki lähes päivittäin tytöistä 6 prosenttia ja pojista 4 prosenttia. Useimmiten kipua koettiin päässä, niskassa, hartioissa tai jaloissa.

”Olen yllättynyt ja huolestunut monipaikkakivun yleisyydestä suomalaisilla koululaisilla. Aiempien tutkimusten mukaan nuoruuden monipaikkakipu ennustaa kroonista kipua, mielialaongelmia, heikkoa toimintakykyä ja terveyspalvelujen suurkulutusta aikuisiässä. On tärkeää tunnistaa lapsi tai nuori, jolla kivut haittaavat koulunkäyntiä, ja ohjata heidät ajoissa palvelujen piiriin”, sanoo osastonylilääkäri Minna Ståhl HUS:n Uuden lastensairaalan Kansallisen lasten ja nuorten kivunhoidon ja tutkimuksen osaamiskeskuksesta.

Ahdistuneisuus ei ole vähentynyt koronaepidemian jälkeen

Edellisessä Kouluterveyskyselyssä 2021 havaittu ahdistuksen lisääntyminen 8. ja 9. luokkien oppilailla ja toisen asteen opiskelijoilla ei valitettavasti vähentynyt viime kevään kyselyssä. Viime keväänä noin kolmannes tytöistä perusopetuksen 8.- ja 9. luokalla, lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Ahdistuneisuus on yleistynyt aiemmista kyselyistä erityisesti 8. ja 9. luokan tytöillä. Samanikäisistä pojista ahdistuneisuutta koki vuosina 2019–2023 alle 10 prosenttia.

”Näin yleinen oireilu, erityisesti tytöillä, on huolen aihe ja vaatii tarkkaa tilanteen seuraamista. Kohtalainen tai sitä vaikeampi ahdistuneisuus heikentää elämänlaatua ja hankaloittaa usein myös opiskelua”, sanoo tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu THL:sta.

Uni piteni ja liikunta lisääntyi hieman

Arkisin vähintään kahdeksan tuntia nukkuvien osuus on kasvanut hieman vuoden 2021 jälkeen lähes kaikissa ikäryhmissä. Alle kahdeksan tuntia kertoi viime keväänä nukkuvansa arkisin reilu kolmannes perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista (31 % pojat ja 41 % tytöt), lähes puolet lukiolaisista (40 % pojat, 45 % tytöt) ja puolet ammattiin opiskelevista pojista ja tytöistä.

Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista 11 prosenttia koki, että ei nuku tarpeeksi.

Myönteistä on myös, että vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuus kasvoi edellisestä vuoden 2021 kyselystä hieman lähes kaikissa ikäryhmissä.

Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä ovat edelleen yleisiä

Viikoittaista kiusaamista muiden oppilaiden taholta oli kokenut hieman alle joka kymmenes perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 9 %) sekä 8. ja 9. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 7 %). Lukiolaisista 1–2 prosenttia on kokenut kiusaamista viikoittain ja ammattiin opiskelevista 4 prosenttia. Vähintään kerran viikossa kiusaamista kokeneiden määrä on alkanut kasvaa.

Opettajan taholta kiusaamista on lukuvuoden aikana kokenut 6 % perusopetuksen 4. ja 5. luokkien, 14 % 8. ja 9. luokkien oppilaista sekä 6 % lukion ja 8 % ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista. Muun koulun aikuisen taholta kiusaamista oli koettu tätä harvemmin.

Häiritsevää seksuaalista ahdistelua ja ehdottelua oli kokenut lähes puolet (45 %) 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä, pojista 12 prosenttia. Fyysisen uhan kokemukset olivat yleisimpiä 8. ja 9. luokan pojilla (21 %).

Opiskeluhuoltopalveluja käytetään paljon

Korona-aika heikensi etenkin terveydenhoitajan ja lääkärin palvelujen saatavuutta kouluissa ja oppilaitoksissa. Kevään kyselyssä terveydenhoitajalla asiointi oli ammattiin opiskelevilla palautunut epidemiaa edeltäneelle tasolle, lukiolaisilla hivenen korjaantunut, mutta oli 8.-9- luokan oppilailla edelleen vähäisempää (32 %) kuin ennen epidemiaa vuonna 2019 (38 %). Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksien toteutumisessa on kasvavia puutteita.

Tyttöjen käynnit kuraattorilla ja psykologilla ovat yleistyneet hieman vuodesta 2017 lähtien – poikien käynnit ovat pysyneet ennallaan.

Vaikka hyvinvoinnin haasteiden tiedetään lisääntyneen, ei asiointi opiskeluhuoltopalveluissa ole lisääntynyt samassa suhteessa. Marke Hietanen-Peltolan mukaan on todennäköistä, että opiskeluhuoltopalvelut eivät yksin kykene vastaamaan kaikkeen lisääntyvään tuen tarpeeseen, koska niiden resurssit ovat jo maksimaalisesti käytössä.

”Hyvinvointialueilla olisi harkittava opiskeluhuoltopalveluihin kohdennettua lisäresurssia, jotta nuorten hyvinvoinnin uhkia ja vaurioita voitaisiin korjata ja ehkäistä niiden pahenemista. Asia nostetaan esiin myös hallitusohjelmassa”, Hietanen-Peltola toteaa.

Kouluterveyskyselyyn 2023 vastasi 260000 oppilasta tai opiskelijaa

Keväällä 2023 Kouluterveyskyselyyn vastasi lähes 103 000 perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilasta (83 %), noin 91 000 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta (73 %), noin 45000 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa (alustava arvio noin 70 %) sekä reilut 21 000 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden alle 21-vuotiasta opiskelijaa (alustava arvio noin 30 %).

Lähteet:

Kouluterveyskyselyn koko maan, hyvinvointialueiden ja kuntien tulokset THL:n tulospalvelussa > Kouluterveyskyselyn tulokset

Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023. Tytöistä yli kolmannes ja pojista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tilastoraportti 48/2023, THL

Nuorten arki – Kouluterveyskysely 2023. Moni nuori ei syö arkisin aamupalaa tai koululounasta. Tilastoraportti 51/2023, THL

Anni Matikka, ym., Vanhempien tukea tarvitaan 4. ja 5. -luokkalaisten arjessa ja myös terveellisten elintapojen vahvistamisessa. Kouluterveyskysely 2023. Tutkimuksesta tiiviisti 47/2023, THL

Marke Hietanen-Peltola, ym., Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö perusopetuksessa ja toisella asteella – Kouluterveyskyselyn 2023 tuloksia. Työpaperi 32/2023, THL

Hanna Ollila, Otto Ruokolainen, Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö ja hankintatavat nuorilla oppilaitostyypeittäin 2017–2023.  Tutkimuksesta tiiviisti 49/2023, THL 

Tuloksia käsitellään koulujen ja oppilaitosten ammattilaisten Hyvinvointiareena-koulutustapahtumassa 26.–27.9.2023

Lisätietoja:

Kouluterveyskysely sekä kiusaaminen, yksinäisyys ja kouluilmapiiri  
Jenni Helenius 
kehittämispäällikkö 
puh. 029 524 8406 
kouluterveyskysely(at)thl.fi
Kouluterveyskyselyn infopuhelin 029 524 6082

Opiskeluhuoltopalvelut
Marke Hietanen-Peltola
ylilääkäri, THL
puh. 029 524 7294

Mielenterveys
Olli Kiviruusu
tutkimuspäällikkö, THL
puh. 029 524 8323

Seksuaalinen häirintä
Katriina Bildjuschkin
erityisasiantuntija, THL
puh. 029 524 7220

etunimi.sukunimi@thl.fi

Kipu ja koettu terveydentila
Minna Ståhl, osastonylilääkäri, HUS.
Uuden lastensairaalan Kansallisen lasten ja nuorten kivunhoidon ja tutkimuksen osaamiskeskus
minna.stahl(at)hus.fi 

Aikaisemmin aiheesta:

THL:n Kouluterveyskysely: 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ei osoita laantumisen merkkejä koronan jälkeen, kiusaamista aiempaa enemmänTHL tiedote 2.6.2023. 

Avainsanat

Tietoa julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Terve Suomi -tutkimus: Suomalaisten lihominen aiheuttaa jo merkittäviä ongelmia - yhteiskunnallisten toimien aika on nyt4.12.2023 01:59:00 EET | Tiedote

Noin 1,2 miljoonan aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan (30 kg/m2). Naisista 30 prosentilla ja miehistä 27 prosentilla on lihavuutta. Lihavuus on yleisintä 40–64-vuotiailla, joista joka kolmannella on lihavuutta. Vyötärölihavuus on vieläkin yleisempää, ja sitä esiintyy lähes joka toisella aikuisella. Vyötärölihavuuden raja-arvona pidetään naisilla yli 90 sentin ja miehillä yli 100 sentin vyötärönympärystä. Lihavuus ja vyötärölihavuus ovat yleistyneet työikäisillä eli 20–64-vuotiailla. Työikäisillä miehillä lihavuus on lisääntynyt 3 prosenttiyksikköä ja naisilla 4 prosenttiyksikköä vuoteen 2017 verrattuna. Keskimittaisen miehen paino on noussut 1,6 kg ja naisen 1,8 kg.Lihavuuden kehitys Suomessa Tiedot käyvät ilmi THL:n Terve Suomi -tutkimuksesta, jossa kutsuttiin laajaan terveystarkastukseen 10 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä. Heistä 5 800 (58 % kutsutuista) osallistui terveystarkastukseen. ”Lihavuus yleistyy ja sen aiheuttamat ongelmat ovat räjähtämässä käsi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme