ELY-keskukset

Valkoposkihanhien muutto alkanut

Jaa

Muuttomatkalla olevia arktisilla alueilla pesiviä valkoposkihanhia on havaittu Suomessa noin satatuhatta, joista valtaosa Pohjois-Karjalassa. Säät eivät kuitenkaan lähipäivinä suosi hanhimuuttoa.

Hanhia pellolla.
Juuri saapuneet valkoposkihanhet ovat Pohjois-Karjalassa viihtyneet puiduilla ohrapelloilla muiden hanhien seurassa. Kuva Tohmajärveltä 19.9.2023. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Perjantaina 15.9.2023 illansuussa valkoposkihanhien muuton kärki saavutti Suomen juuri keskimääräisenä muutonalkupäivänä. Muutto on jatkunut siitä lähtien varsin pienimääräisenä. Yhteensä arktisilla alueilla pesiviä valkoposkihanhia on havaittu maassamme noin satatuhatta, joista valtaosa Pohjois-Karjalassa.

Perjantaina muuton alkajaiseksi suurin määrä havaittiin Savonlinnan Puruvedellä, 1 700 muuttavaa valkoposkihanhea. Havaitut muuttajamäärät pysyivät maltillisina yli viikonlopun. Jakson suurin määrä on 18.9. havaitut Kontiolahden Pitkärannan 4000 muuttavaa valkoposkihanhea. 

Eniten paikallisia hanhia on havaittu Joensuun leveyksillä, esimerkiksi Tohmajärven Valkeasuolla 19.9. yhteensä 21 000 hanhea.

Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa määrät ovat olleet muutamia satoja, mutta Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan jo perinteisellä hanhia keräävällä peltoalueella suurimmat määrät ovat jo tuhansia. Suurin havaintomäärä näillä alueilla oli 19.9. Iitin Sääskjärven 5 000 paikallista hanhea.

GPS-lähetinhanhista ei saada vielä apua ennusteisiin, sillä yhtään lähettimellä varustettua arktista valkoposkihanhea ei ole vielä maassamme.

Tätä kirjoittaessa kova vastatuuli puhaltaa, mutta miltä lähiajat näyttävät? Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen kommentoi:
"Hanhien muuttosää Luoteis-Venäjällä ei muuttunut viime päivinä niin suotuisaksi kuin edellisessä ennusteessa näytti. 

Seuraavan viikon aikana sää edelleen tulppaa muuttoa voimakkaasti Suomessa. Muuton jatkuminen on vaivalloista melkein joka päivä, sillä harvinaisen lämmin ja voimakas eteläinen-lounainen ilmavirtaus jarruttaa lentohaluja, ja lämpö sekä vesisateet pitävät ruokailualueet mehevän vihreinä.

Pohjois-Venäjällä, Barentsinmerellä ja Novaja Zemljalla sen sijaan on ajoittain koillinen-pohjoinen kolea virtaus, mikä todennäköisesti saa hanhien pääjoukkoja lentämään Vienanmeren seudulle ensi viikolla, ehkä myös Itä-Suomeen, mistä ne eivät jatkane pidemmälle. Suuria massoja tuskin nähdään vielä Suomessa."

On siis odottava tunnelma. Hanhien päämuutot ovat yllättäneet ennenkin, joten on mielenkiintoista seurata milloin se alkaa ja mistä menevät pääjoukot. Kovat tuulet ja sadealueet kun voivat siirtää reittejä satoja kilometrejä sivusuunnassa.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa

Edellisvuosien tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.

Lähteet ja linkkejä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mika Pirinen
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 214

Jari Kontiokorpi
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 050 312 8596

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Yhteystiedot

Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu

p. 0295 026 000
https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

L&T Teollisuuspalvelut Oy:n Porin Peittoossa sijaitsevan Kipsikorven materiaalinkäsittelyalueen laajennushankkeen ympäristövaikutukset arvioitu - hanke on toteuttamiskelpoinen (Satakunta, Varsinais-Suomi)30.11.2023 08:28:12 EET | Tiedote

Varsinais-Suomen ELY-keskus on yhteysviranomaisena antanut 29.11.2023 perustellun päätelmän L&T Teollisuuspalvelut Oy:n Porin Peittoossa sijaitsevan materiaalinkäsittely- ja loppusijoitusaluetta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta eli YVA-selostuksesta.

Kristiinankaupunki-Nokia -välisen voimajohtohankkeen YVA-selostukseen edellytetään täydennystä (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Satakunta ja Pirkanmaa)27.11.2023 10:41:00 EET | Tiedote

Ympäristövaikutusten arviointiselostusta eli YVA-selostusta on täydennettävä ennen perustellun päätelmän antamista etenkin hankkeen luontovaikutusten arvioinnin ja Natura-arviointien osalta. Muut täydennystarpeet liittyvät mm. pohjavesialueiden lähtötietoihin. Täydennetty arviointiselostus kuulutetaan ja asetetaan nähtäville uudestaan.

MKB-dokumentet för kraftledningsprojektet mellan Kristinestad och Nokia kräver komplettering (Södra Österbotten, Österbotten, Satakunta och Birkaland)27.11.2023 10:12:53 EET | Tiedote

Miljökonsekvensbedömningen det vill säga MKB-dokumentet måste kompletteras innan en motiverad slutsats ges, särskilt för projektets bedömning av konsekvenserna för naturen och Naturabedömningarna. De övriga kompletteringsbehoven gäller bland annat utgångsdata för grundvattenområdena. Det kompletterade MKB-dokumentet kungörs och läggs fram till påseende på nytt.

Alemman maantieverkon kunnostustarve kasvaa 15 miljoonalla eurolla raakapuu- ja tuulivoimakuljetusten lisääntyessä27.11.2023 08:00:25 EET | Tiedote

Alemman maantieverkon kunnostustarve kasvaa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa seuraavien 10 vuoden aikana yhteensä 15 miljoonalla eurolla raakapuu- ja tuulivoimakuljetusten lisääntymisen myötä. Lisäksi kuljetusten kannalta kriittisimpien painorajoitettujen siltojen uusimisen kustannukset ovat noin 6 miljoonaa euroa. Kustannukset kasvavat noin 8 % alemman maantieverkon nykyiseen, noin 170 miljoonan euron korjausvelkaan verrattuna.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme